Lue keskustelun säännöt.
Häpeätkö, jos lapsesi kiroilee?
04.09.2012 |
Joudun tänään kuuntelemaan kahden yläasteikäisen pojan keskustelua. Joka kolmas tai neljäs sana oli perinteinen suomalainen, v-kirjaimella alkava aggressiivi.
Noloa ja erittäin epämiellyttävää kuunneltavaa.
Kommentit (4)
lapseni sairastaa touretten syndroomaan, johon kuuluu tahtomattomat kirosanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ole kuullut koskaan lasteni kiroilevan, mutta voihan olla, että eivät vain kiroile mun tai miehen kuullen.
sillä jos aina häpeäisin kun kiroilee, saisin hävetä koko ajan.
(Ja ennenkuin joku tulee sanomaan mitään huonosta kasvatuksesta, niin kaksi muuta lastani ei kiroile koskaan, kuten en minäkään.)
Ennemminkin suutun ja ojennan tiukasti. Suuttumuskin lähinnä miestä - lapsen isää kohtaan - jonka normisanavarastoa on kaikki mahdolliset ja mahdottomat kirosanat, eikä mitään sensuuria lasten kuullen. En suostu ottamaan "kunniaa" lapseni joskus hyvinkin härskistä kielenkäytöstä, koska parhaani yritän kuitenkin.