Miksi pienten lasten äidit ovat aina niin aneemisen näköisiä?

Kaksi.

huolehtiessa muita asioita, muistaessa tärkeämpiäkin juttuja kuin oma meikkaaminen. Lasten perässä juoksentelu, oma pukeminen, tarvittavat tavarat mukaan, monelta pitää olla ja missä, käsilaukku, lompakko, kännykkä, avaimet ja varavaatteet jne. jne. kassissa... pitää muistaa soittaa puheterapeutille, täytyy muistaa ostaa apteekista lisää allergialääkettä jne. jne.



Olen jo siirtynyt takaisin työelämään ja useamman pienen lapsen äitinä on pakko tunnustaa, että meikkaan vasta työmatkalla autossa, ulos ovesta lähden joskus tukka märkänä.



Mulla ei, oikeasti, muistu mieleen eikä ole aikaa sille ripsarille, vaikka olisikin tosi kiva olla "nättinä". Huh, kun elämä on kiireistä ja kaaosta, kun on monta lasta, uraa tekevä mies, itse töissä ja lapsilla allergiaa ja erikoisruokavalioita ja nuorin on kehitysvammainen.



Tuliko tarpeeksi tyhjentävä vastaus ap? ;)

koskaan ei taida olla hyvä?



Olin pullukka, meikkaava äiti hiekkalaatikolla mustissa vaatteissani, kun mukulat olivat pikkuriikkisiä. Sain paljon uusia ystäviä siihen aikaan. Ihania ihmisiä jotka ovat elämässä yhä mukana, kun lapset ovat kouluikäisiä..



Kai se jostain tuntuu vaan höntiltä sitä hiekkalaatikkoa varten meikata, etenkin jos satoi. En mäkään mitä sotamaalausta tehnyt.. hyvää fluidi, puuteri, ripsari, rajat ja vähän punaa/kiiltoa. Heti oli pirteempi olo. :) Muka.

Kyllä kiitos, vastauksenne ovat olleet tyhjentäviä. :)



On kyllä todella kiireistä elämää, jos ei saa irrotettua YHTÄ minuuttia ylimääräistä, vaikka haluaisi. Mutta elämä on valintoja!



ap

enkä ehdi ostamaan uutta.



Tai meikit jää mökille, kuten viime viikonloppuna kiireessä jäi.

se ei vain tunnu tärkeältä. Kyllä mä nyt jotain ripsiväriä voisin periaatteesta käyttää, mutta mun silmät ei enää kestä sitä ainutta ripsiväriä, joka mulla pysyy päässä (Kanebo 38): vesiliukoinen suttaantuu kyyneliin, vedenkestävä silmäluomien rasvaan. Kanebon ripsari varisee ja ärsyttää mun silmiä, ei pydee. Ripsien kestovärjäys taas tuntuu liian hankalalta, sitäkin oon kokeillut.

Ei mulla ole muuten mitään erikokoisia tai näköisiä ihmisiä vastaan. Totuus nyt vaan on, että suuri osa naisaikuisväestöstä meikkaa jollakin tavalla ja tämä monilla lopahtaa silloin pikkulapsiaikana. Sille vaan yritin syitä löytää. Ehkä tosiaankin kaikilla ei ole aikaa siihen.



ap

joka aamu luomiväriä ja kajalia 4 lasta.

Mulla on kaksoset, nyt ovat jo eskarissa. Mutta en milloinkaan enkä minnekään lähtenyt meikkaamatta. Hiuksia pidin paljon kiinnis, koska en jaksanut arkena föönata ja suoristaa raudalla. Mutta yhtä tärkeää kuin oli pitää huolta että on avaimet, vaipat, lompakko jne mukana matkassa, oli meikata.



Jos en meikkaa, näytän kulahtaneelta ja väsyneeltä. Ja kun näytän kulahtaneelta ja väsyneeltä, on fiilis korvien välissä sen mukainen.



Tämä on kotoa opittua. Ei mun äiti eikä mummikaan kuulemma lähtenyt koskaan laittautumatta kotoa.



Ja ihan omaksi ilokseni ja mieleni piristykseksi laittaudun. Haluan, että kun lähden ovesta ulos, mulla on hyvä fiilis ja että päivästä tulee mukava ja hauska.



Meitä on moneen junaan ja jokainen tyylillään, mutta mulle on tärkeää olla aina laittautunut. Ei tarvitse mitään iltameikkiä loihtia, ripsari, poskipuna ja kulmakynä tekee jo ihmeitä.



Salaa mielessäni olen sitä mieltä, että itsensä hoitamattomuus on laiskuutta ja pienet lapset on vain tekosyy.

Kannattaa kemikalisoida oma lapsi jonkun noin pinnallisen asian vuoksi? :/

Ehkä tosiaankin kaikilla ei ole aikaa siihen.

ap

on myös priorisoinnista. Joku voi tehdä ne muutamat minuutit jotain muuta kuin meikata, jos se meikkaaminen tai ulkonäöstä huolehtiminen ylipäätään ei tunnu niin tärkeältä.

8

Kannattaa kemikalisoida oma lapsi jonkun noin pinnallisen asian vuoksi? :/

Miten esimerkiksi ripsiväri tai poskipuna kykenee imeytymään epidermiksen läpi dermikseen ja sieltä verenkierron kautta istukkaan?

Siis miten meikkaaminen on nyt sun mielestä paljon vaarallisempaa kuin esim ilmansaasteet, ruoan karsinogeenit tai vaikkapa raskauden aikana nautitut lääkkeet, jotka sentään ovat oikeasti myrkkyjä, joita maksa polttaa.

Kuulen erittäin mielelläni selontekosi tähän :)

Olen jostain kehittänyt itselleni sellaisen "pakon" etten muka voi mennä töihin ellei ole tukka ja naama laitettu ja vaatteet huolella mietitty, ja äitiyslomalla nautin siitä ettei tarvinnut. En todellakaan laittaudu itseäni tai edes miestäni varten vaan ihan niitä ulkopuolisia. Erityisesti työpaikkaa varten, kaverien kanssa olen rennompi.



Tajuan ettei kukaan olisi kiväärin kanssa vahtimassa vaikka lähtisin töihinkin ilman meikkiä ja liimalettinä, mutta en vain kehtaa. Ja varsinkin kun olen aina näyttäytynyt töissä huoliteltuna, nyt alkaisi varmaan kiinnittää jo huomiotakin mikäli muuttaisin suuntaa.

ap, sehän on hienoa, sä erotut joukosta pirtsakalla ripsivärisellä olemuksellasi.

olisit tyytyväinen!



mulla on ollut monta lapstonta "vanhaa piikaa" kolleegoina ja ne ne vasta värittömiä ja nuutuneita on!

No mä meikkasin ennen lapsia joskus harvoin jos sattui huvittamaan (siis arkena). Miksi pitäisi nyt lapset saatuaan aloittaa jokapäiväinen meikin sutiminen?

kestovärit ripsissä ja kulmissa.

Suomessa ollaan vähän jälkijunassa. Vai ovatko suomalaisnaiset vain piittaamattomampia, lapsen terveys ei mene oman ehostuksen edelle?



http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288351491069.html

Limakalvolta imeytyvät helposti muualle elimistöön.

Jonkun verran kulkeutuu myös hengityksen kautta. Huulipunasta nyt ei varmaan erikseen tarvitse sanoakaan.



Mutta toki esim. hiuslakka tai muut suihkutettavat kosmetiikat ovat selkeästi haitallisempia kuin vaikkapa poskipuna. Laajalti vartalolle levitettävät voiteet/öljyt nyt kai jokainen ymmärtää jättää pois.

nro 19 linkittämässä uutisessa mainitaan Jorma Toppari, joka muistaakseni johtaa tutkimusryhmää, jossa tutkitaan kemikaalien vaikutusta ihmiseen, joten ihan mistään diletantista ei ole kyse!



Tanskassahan syntyvyys on laskenut rajusti, joten siellä on alettu kiinnittää näihin asioihin huomiota.

nro 19 linkittämässä uutisessa mainitaan Jorma Toppari, joka muistaakseni johtaa tutkimusryhmää, jossa tutkitaan kemikaalien vaikutusta ihmiseen, joten ihan mistään diletantista ei ole kyse!

Tanskassahan syntyvyys on laskenut rajusti, joten siellä on alettu kiinnittää näihin asioihin huomiota.

Vai puhutko lapsettomuudesta? No syntyvyyden lasku länsimaissa johtuu aivan satavarmasti ihan jostain muusta kuin kosmetiikan käytöstä.

Jos sodan jälkeen syntyi montakymmentä tuhatta lasta enemmän vuosittain kuin nykyään, niin voin faktana kertoa, että se ei johtunut siitä ettei sotavuosina ollut meikkejä tarjolla.

Hei rajansa nyt yksinkertaisuudellakin. Ja termit ja käsitteet kohdalleen.