Mä en tajua!! Pyysin kaveria meille kylään vkonlopuksi kun

salille ja nyt pyysin meille kylään oikein pitemmän kaavan mukaan.

tapaamiset käy sulle silloin, kun ei ole muuta tekemistä, eli kun mies on työreissussa tai kun tarvitsen treenikaveria?

Mä en erityisemmin kaipaa treenikaveria, mutta olisi ollut hauska treffata, käydä salilla ja istuskella sen jälkeen vaikka kahvilla. Nyt ajattelin että olisi kiva istua meillä iltaa, niin ei kelvannut. Sama se mulle on onko mies kotona vai ei.



t.ap

Kun kutsuit ystäväsi käymään, niin kerroitko samalla, että miehesi on matkoilla? Jos näin teit, niin helposti tulee varmaan kaverillasi mieleen, että hän ei kelpaa kuin seuraneidiksi, ja vain silloin kun mies on pois.

niin ettei miehen menoilla ole osaa eikä arpaa? Minusta nyt ainakin on ihan luonnollista että kutsuu ystäviä kylään sellaisena aikana, että mies ei ole kotona. Tulee kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun saa itselle tekemistä yksinäiselle illalle ja toisaalta tyttökavereiden kanssa on huomattavasti mukavampi istua iltaa ilman "ylimääräisiä" ihmisiä. Pariskuntakemut sitten erikseen.



Ja tosiaan usein kutsun kavereita kylään mainiten juuri tuon syyn että mies on poissa eikä siitä kukaan ole tähän asti loukkaantunut, ainakaan näyttänyt sitä, iloisina on kiitetty kutsusta. :)

ja olen huomannut että parisuhteessa olevat ystäväni pyytävät/kutsuvat aina silloin tapaamaan kun mies on työreissulla.



Tätä tapahtuu koko ajan ja suoraan sanottuna ei aina tunnu kivalta. Ja monesti onkin jo omia menoja sovittuna joita en sitten tällaisen kutsun takia peru.



Ehkä kaverisikin on huomannut sinun toimivan näin?

Etkö itse toimisi myös samoin jos et olisi yh?

parisuhteessa?



Odotatteko että molempien miehet ovat yhtä aikaa työreissulla että voitte tavata??

Minä kutsun usein omia ystäviä kylään, kun mies on poissa. Samoin mun sisko tai ystävät kutsuvat minua yksinolleessaan yökylään. Sehän on ihanaa saada jutella naisten kesken ihan rauhassa! Tapaamme toki myös puolisoiden kera, ja sekin on kivaa, mutta erilaista.



On asioita, joista puhun vain ystävieni/siksoni kanssa - en heidän miestensä kuullen.

Eikä se tarkoita, etteikö seura muulloin kelpaisi. Mä kutsun kaverit mielelläni meille, kun mies on pois. Saadaan jutella ja kälättää naisten juttuja oikeern kunnolla. Sitten kun mies on kotona, niin kutsutaan kylään perheitä, jolloin kaikille on seuraa. Myös miehelle ja lapsille. Näin se vaan menee. Miehen ollessa kotona lasten kanssa, tapaan ystäviäni mielummin muualla. Tämä juuri siksi, ettei lapset roiku jaloiss ja voi jutella asioita rauhassa. Kaikesta kun ei viitsi puhua lasten kuullen.



Ihmeellisen herkkähipiäisiä ihmiset on.

parisuhteessa?

Odotatteko että molempien miehet ovat yhtä aikaa työreissulla että voitte tavata??

En ole ap, mutta onpa naivi kommentti. Jos kaksi naista, A ja B, haluavat jutella rauhassa kahdenkesken ja A:n mies on poissa ja B:n mies kotonaan, niin kyllä A:n koti on silloin luonteva tapaamispaikka eikä B:n miehen tarvitse olla poissa.

Siis koetteko oikeasti, että jos pyydetään kylään mainiten samalla, että mies on pois, että pyydetään vain siksi, että saisi jotain seuraa? Tai että kylään ei voisi pyytää vaikka mies olisi kotona?



Kyllä meillä on ystävien kesken tapana esittää just tällaisia ehdotuksia - ja riippuen miehen menosta on myös lapset meidän kanssa ellei ole miehen matkassa. Kaikille win-win-tilanne - lapset saa leikkiseuraa, on jännää ja kivaa on kavereita yökylässä, äidit saa seuraa ja lasten mentyä nukkumaan myös istua iltaa kahdestaan rauhassa. Ei ole tullut mieleenkään että joku loukkaantuisi! Vaikka pidänkin kaikkien ystävieni miehistä, ja oletan että he pitävät minun miehestäni, on ihanaa joskus olla ihan naisten kesken ja jutella rauhassa ns. naisten juttuja. Jutunaiheet on ihan väistämättä erilaisia silloin, jos mieskin on kotona. Ei puhuta niin paljon esim. vaatteista, menkkaoireista tai vaikka uudesta kynsilakasta. Kuka haluaisi että ystävän mies istuisi vieressä kuuntelemassa jos haluaisit kertoa hänelle juuri aloitetusta uudesta hormonilääkkeestä kivuliaisiin kuukautisiin?



Toki jos aina pyydetään seuraksi silloin, kun mies on pois, niin voi tulla mieleen, että onko ns. varaseuraa.

mies on reissussa. Pyydän ihmisiä kylään, menen kylään etc. Yksi ystävä jo kysyi, että eikö mies halua heitä nähdä. Yritin sitten selittää, että ei siitä ole kysymys...



Meillä vaan arki menee niin, että kun ollaan molemmat paikailla, niin tehdään yleensä jotain kodin & pihan eteen. (Kunnostellaan vanhempaa taloa pikkuhiljaa..)'Vapaa' iltoja tosi harvoin. Sitten kun mies reissussa, niin käytän tilaisuuden hyväksi ja hoidan sosiaalisia suhteita...

mennyt naimisiin, niin ykkösseuralainenkin on samalla valittu??

Kun kutsuit ystäväsi käymään, niin kerroitko samalla, että miehesi on matkoilla? Jos näin teit, niin helposti tulee varmaan kaverillasi mieleen, että hän ei kelpaa kuin seuraneidiksi, ja vain silloin kun mies on pois.

Minusta tässä nyt ei ole mitään ihmeellistä.

Onhan se ihan kivaa istua yhdessä kaverin kanssa kotona kun ei ole mies siellä vaan saa ihan vapaasti puhua kaikki asiat halki.

Sitten on taas eri meininki kun mies onkin paikalla, mutta kyllä sekin on ok.

Toisaalta, minä en kyllä olisi innostunut jos kaveri pyytäisi minua treenaamaan, koska ei kuulu harrastuksiini, mutta se ei tainnut tässä olla pointti.

ja olen huomannut että parisuhteessa olevat ystäväni pyytävät/kutsuvat aina silloin tapaamaan kun mies on työreissulla. Tätä tapahtuu koko ajan ja suoraan sanottuna ei aina tunnu kivalta. Ja monesti onkin jo omia menoja sovittuna joita en sitten tällaisen kutsun takia peru. Ehkä kaverisikin on huomannut sinun toimivan näin?

Kun olin alle 3-kymppinen, ja opiskelin, ei kukaan saman ikäisistä opiskelukaveristani halunnut tutustua minuun, ei kutsunut kylään tms., ja syyksi jotenkin tajusin sen,e ttä olen yh. Ei sitä suoraan sanottu, mutta jotenkin se selkeästi tuli sieltä.. ikään kuin olisin vamppaamassa heidän plösöt tyhmät miehensä, tai mies tajuaisi että olemassa muitakin naisia kuin se oma riivinrauta-muija. Surkealla pohjalla on parisuhde ja huono on naisen itsetunto, jos pelätään että suhde kaatuu kun kylään astuu vapaa nainen. Tai että jokainen yh olisi vamppaamassa toisten meihiä, elämän tarkoitus on löytää ukko kylkeen.. pah.

elävä ihminen. Ennenkin ollaan meillä vietetty "tyttöjen iltaa" ja hauskaa on ollut! On se kaveri meillä ollut miehen kotonaollessakin, hyvänen aika sentäs. Mä ihmettelen eniten tässä sitä, että marmatetaan mulle siitä ettei koskaan nähdä, mutta ei itse ole sitten pyytänyt yhtään mihinkään, jos niin tulenpalavasti olisi pitä nyt nähdä jo aiemmin.



t.ap

Minulla ei ole yh-ystäviä, mutta jos olisi niin luultavasti kutsuisin heitä kylään lähinnä silloin kun mies ei ole paikalla. Tämä siksi että on luontevampaa kokoontua joko pariskunnittain tai sitten kokonaan ilman puolisoita.

Itse ainakin sinkkuna koin sellaisen kyläilykutsun huomattavasti mukavammaksi, jossa oltiin ihan "tyttöjen kesken" ilman miehiä. Toki isommat juhlat erikseen, mutta kyllä mielestäni on mukavampi istua iltaa kahdestaan kuin kolmistaan, olin sitten itse se parisuhteellinen tai sinkku. Ja miehenikin tykkää huomattavasti enemmän sellaisesta illanvietosta jossa on muitakin miehiä. Vaikka osaa toki sujuvasti jutella naistenkin kanssa. :)

Tietenkin jos eivät ollenkaan halunneet tutustua sinuun, homma on eri, mutta ei sitten taas liity tämän keskustelun alkuperäiseen aiheeseen.

Kun olin alle 3-kymppinen, ja opiskelin, ei kukaan saman ikäisistä opiskelukaveristani halunnut tutustua minuun, ei kutsunut kylään tms., ja syyksi jotenkin tajusin sen,e ttä olen yh. Ei sitä suoraan sanottu, mutta jotenkin se selkeästi tuli sieltä.. ikään kuin olisin vamppaamassa heidän plösöt tyhmät miehensä, tai mies tajuaisi että olemassa muitakin naisia kuin se oma riivinrauta-muija. Surkealla pohjalla on parisuhde ja huono on naisen itsetunto, jos pelätään että suhde kaatuu kun kylään astuu vapaa nainen. Tai että jokainen yh olisi vamppaamassa toisten meihiä, elämän tarkoitus on löytää ukko kylkeen.. pah.

ja olen huomannut että parisuhteessa olevat ystäväni pyytävät/kutsuvat aina silloin tapaamaan kun mies on työreissulla. Tätä tapahtuu koko ajan ja suoraan sanottuna ei aina tunnu kivalta. Ja monesti onkin jo omia menoja sovittuna joita en sitten tällaisen kutsun takia peru. Ehkä kaverisikin on huomannut sinun toimivan näin?

Kun olin alle 3-kymppinen, ja opiskelin, ei kukaan saman ikäisistä opiskelukaveristani halunnut tutustua minuun, ei kutsunut kylään tms., ja syyksi jotenkin tajusin sen,e ttä olen yh. Ei sitä suoraan sanottu, mutta jotenkin se selkeästi tuli sieltä.. ikään kuin olisin vamppaamassa heidän plösöt tyhmät miehensä, tai mies tajuaisi että olemassa muitakin naisia kuin se oma riivinrauta-muija. Surkealla pohjalla on parisuhde ja huono on naisen itsetunto, jos pelätään että suhde kaatuu kun kylään astuu vapaa nainen. Tai että jokainen yh olisi vamppaamassa toisten meihiä, elämän tarkoitus on löytää ukko kylkeen.. pah.

viettänyt meillä jouluja/pääsiäisiä, ollaan matkusteltu perheen kesken ja pyydetty kaveri mukaan jne. Eli tosiaan en kuvittele että ois mun miestä vamppaamanssa :D

t.ap

tavata vain silloin kun ei ole muuta tekemistä. En suostuis minäkään sun kutsuun.