Olisi ihana vielä kerran elämässä rakastua....

Katselen ihanaa ystävääni joka säteilee rakastuneena. Vuosia tätä on odotettu ja hän

todella ansaitsee onnensa.



Samalla tulee väistämättä itse mietittyä asioita

vähän laajemmin. Oma parisuhde kestänyt 15 vuotta,

kaikki hyvin, arjen kumppanuutta... mutta ei

oikein mitään yhteistä juttua ja kutinaa enää.



juuri puhuttiin, että lähdetäänkö illalla ravintolaan... joo mennään vaan... mutta samalla

mietin, ettei minun hänen kanssaan varsinaisesti

tee mieli lähteä. Mutta mennään nyt kun tässä ollaan.



Saan hyökkäksen niskaani, tiedän... jos nyt alan puhumaan erosta. Kun kaikki on niin hyvin, ei tapella, talous erinomainen, seksikin ok ja läheisyyttä paljon. Joo.



En vain jotenkin koe yhdessäolemista ja pitkää avioliittoa itsestääntarkoituksena tai arvokkaampana kuin jotain muita ratkaisuja. Tuntuisi houkuttelevalta tehdä "tyhmiä" ratkaisuja...