Onko tosiaan niin, ettei lapset (pienetkään) kunnioita yhtäään aikuisia??

ne varo aikuisia juurikaan. Ne isot lapset ehkä haluaa vähän härkkiä, kun se on niin kivaa (pitää toki puuttua). Pienet lapset kiusaa toisiaan, koska niiden empatiakyky on vielä aika heikko. Oppivat kyllä, kun opetetaan, mutta kerkeävät silti toilaillakin. Minusta jos lapsi ymmärtää välttää kiusaamista, kun aikuinen näkee hän on varsin hyvin tietoinen kiusaamisesta ja todennäköisesti kiusaa silloin, kun kukaan ei näe. Ja tämä on musta paljon huolestuttavampaa. Lapsi on aika omaan napaansa katsova otus ja jos kiusaa vaan piilossa on sadisti luonne. Jos kiusaa kaikkien nähden ei todennäköisesti hahmota hommaa kiusaamiseksi. Ja tietysti kaikkiin pitää puuttua, että oppii hahmottamaan ja katsomaan maailmaa myös muiden näkökulmasta ja rangaista pahimmista, että oppi tehostuisi, mutta ei se poista sitä, että lapsi ei koskaan kiusaisi kaveria.

Hyvä pointtihan tuo on, että piilossa tapahtuvampi kiusaus on hälyttävämpää. Silti minusta on outoa, ettei sitten lopeta vaikka aikuinen(kohteen äiti tai isä) sanoo asiasta. Minusta osoittaa erikoista uhmaa, ainakin itse jos omaa lapsuutta muistelen niin kyllä sitä kiusaamista sitten osasi säikähtää tai hävetä jos aikuinen tuli paikalle ja osoitti kiinnittävänsä asiaan huomiota. Totta kai lapset kiusaa ja tölvii ainakin satunnaisesti, mutta ettei aikuisen huomautus sitten aiheuta mitään..Itse ainakin pelästyin tarhaikäisenä kauheasti, kun lällättelin kaverilleni ja tämän isä ärähti, eikä muutkaan mitään uhittelijoita olleet paitsi tyyliin yksi joka jatkoi samalla linjalla sitten yläasteelle asti.