Olen rakastunut työkaveriini, kannattaakohan se asia ottaa puheeksi hänen kanssaan?

mä en siis kertois.

Itselläni vastaava tapaus. Kun asia otettiin puheeksi ja päästiin toteamaan, ettei mitään koskaan voisi tapahtua, ihastus meni ohi. Kumpikaan ei vaihtanut työpaikkaa.



Vähän kertausta siinä tosin tarvittiin: palasimme asiaan useamman kerran, mutta aina tulos oli kielteinen.



Nyt koko homma on onnellisesti ohi.

Et kerro mitään. Sillä saat vain vastapuolen ahdistumaan ja karttelemaan itseäsi. Kuinka kiva sitten on kärvistellä nolona, tai pahempaa, lähteä hylättynä sinne uuteen työpaikkaan? Ja mitä siihen tulee, niin ET myöskään todellakaan tuollaisen asian takia vaihda työpaikkaa. Vaihda työpaikkaa jos tarviit enemmän palkkaa tai siiä on muuten sulle etua. Jonkun romanttisen paljastuksen takia sellaista uhrausta ei todellakaan tehdä. Jostain harlekiini-sarjoistako sä ole imenyt maailmankuvasi?



Jatka ihan samaan malliin kuin ennenkin. Sulla on nyt hyvä tilanne. Sun ihastuksen kohteellakin on nyt hyvä tilanne. Kuten sanonta kuuluu, niin ei kannata keikuttaa venettä. Sä olet kertonut tän asian nyt tänne, tyydy siihen.



On itsekästä pilata teidän välit kertomalla asiaa ihastuksen kohteelle. Asia olisi 8 vuodessa edennyt jos se olisi edetäkseen. Älä siis haikaile ainakaan sitä, että teidän suhde roihahtaa täyteen liekkiin sun paljastuksen jälkeen.

ja kertominen ei ole uhka vaan mahdollisuus.



Kun oma mies on niin tylsä, että toinen himottaa niin olet onnesi ansainnut. Jos työkaverilla on samat tunteet, niin tuon helpommaksi ei onnen saavuttaminen tule.



Kotona on mies, joka jakaa arkea ja maksaa laskuja ja työpaikalla on mies, jonka kanssa voit saavutta hurmion. Ja kun olette samalla työpaikalla, niin onnenhetkien järjestäminen on normaalia helpompaa.

Mutta se tarkoita sitä, että pitäisi suhde aloittaa tai että pitäisi kertoa. Kertominen tarkoittaisi, että se olisi ohi.



Se on vaan tunne, joka kantaa läpi nämä työpäivät ja joka päivä se tunne syttyy uudelleen, kun hän tekee tai sanoo jotain söpöä.



Mutta kyllä hän tietää. Tätä ihanuutta en halua menettää.

jos mitään ei ole kahdeksaan vuoteen tapahtunut, niin ei mies ole susta siinä mielessä kiinnostunut.

flirttiä riittää ja muutamia kosketuksia. Pientä kai se on, mutta jotain :) Ja hän punastelee kanssani ja haluaa olla kaksin. Ihqua

Kivaahan se voi olla käydä samassa työpaikassa rakkaansa kanssa mutta entä sitten jos tulee välirikko? Sitten joudut menemään joka päivä töihin sen saman kelvottoman ihmisen, vihan, surun ja pettmyksen kohteen, kanssa. Ja hän joutuisi tekemään samoin.



Kukaanhan ei tietysti suhteeseen ryhtyessään suunnittele suhteensa romuttamista mutta eihän kukaan huumaavaa ylinopeutta ajava kuskikaan suunnittele autonsa romuttamista sillä reissulla.



Oletko järkevä ihminen vai riskinottaja? Onko elämäsi liian helppoa tai tylsää juuri nyt?

Siinä on riski,että menettää parhaan ystävän.

Ja jos kuitenkaan homma ei voi edetä.

Pahimmassa tapauksessa mies alkaa välttelemään sinua. Eiköhän se mies nytkin tiedä, että olet ihastunut. Yleensä sen tietää myös koko muu työyhteisö, sillä ihastumista on todella vaikea peitellä. Miehelläkin voi olla samanlaiset tunteet sinua kohtaan, mutta siitä on vielä pitkä matka minkäänlaisiin ratkaisuihin.

Jos kerran molempia haluttaa niin käytte paneskelemassa ja jos molemmista tuntui hyvältä niin jatkoa takuulla seuraa.

menetät kaiken niin työn, työkaverin, miehesi ja perheesi! Otatko riskin? Siis kysehän ei ole vain teistä kahdesta kun molemmilla on perheet.

Entä oma miehesi ja lapsesi ja työkaverin perhe?

Eikö heillä ole väliä kun SINÄ olet ihastunut?

Mitäs jos töissä yrittäisit vain keskittyä töihisi!

Ihastus menee kyllä ohi.

Niin käy kaikille ihastuksille ajan kanssa :)