Lapsen kaverin äiti suuttui minulle, kun tyttöni ei enää leiki lapsensa kanssa.

Kyseessä ekaluokkalaiset tytöt.



Ovat tunteneet toisensa pienestä pitäen, mutta siinä missä tällä tytöllä ei ole muita kavereita on oman lapseni kaveripiiri laajentunut entisestään harrastusten ja pk:n/eskarin ja nyt myös koulun myötä semminkin kun "reviiri" yksin kulkemiseen laajenee koko ajan.



Tuo toinen tyttö on luonteeltaan kaunisti sanottuna ns. temperamenttinen eli leikit eivät oikein suju varsinkaan porukassa vaan se menee tytöllä aina räyhäämiseksi, huutamiseksi, itkuksi ja joskus jopa tönimiseksi kun asiat eivät tytön mielen mukaan suju.



Oma tyttöni sitten mieluummin ottaa pyöränsä ja polkaisee sellaisten kavereidn luokse, joiden kanssa leikit sujuvat.



Nyt sitten äiti suuttui minulle, kun tytöt eivät leiki enää keskenään niin paljon.