Sinä, josta lähes kaikki ihmiset pitävät tai pitävät sinua mukavana

Kaksinaamainen, selän takana paskaa puhuva bitch.

Ps. ei musta nyt ihan kaikki tykkää

ja alistuva, ja mulla on huono itsetunto sekä pakko-oireinen häiriö.

ja alistuva, ja mulla on huono itsetunto sekä pakko-oireinen häiriö.

Olen aika sosiaalinen ja puhelias ja tutustun helposti uusiin ihmisiin. Olen kiinnostunut heidän asioistaan. Siksi mulla onkin tosi paljon ystäviä, sekä vanhoja että uusia sellaisia. Kyselen kuulumisia ja tottakai kerron myös omia juttujani.

Vaan vaihtelen esim.puhetapaa seurasta riippuen. Minulla onkin paljon kavereita, meillä paljon perhetuttuja, usein viikonloput ihan kiinni, kun niin paljon sosiaalista elämää jne. Kuitenkin vietän aina yksiiyäisten ihmisten tai yhden perheen kanssa aikaa kerrallaan, ja olen miettinyt että se johtuu varmaan tästä, että aina vähän mietin miten olen missäkin seurassa. Vaikeaa olisi yhdistää rooleja.



Vain työpaikalla en ole kovin pidetty asemani vuoksi. Joudun jakamaan töitä, ikäviäkin, eikä se ole kovin mukava rooli. Kestän sen, koska oma lähitiimi kuitenkin pitää minusta.



Sukulaisista olen aika suosikki, minulla on lukemattomia kummilapsia jne. Taloyhtiössä olen aina se, jota kutsutaan iltaa istumaan ja sitten haukkuvat minulle toisiaan. En siis kuvittele tätä, vaan tällaista on elämäni. Pidän ihmisistä j olen sosiaalinen, mutta toivoisin voivani olla enemmän oma itseni ja pitämään paremmin puoleni. Nyt mulle on liian tärkeää se, että minusta tykätään enkä aiheuta pahaa mieltä muille.

kaikkien kaveri. Kaikki aina kehuivat miten mukava hän on, tutut, puolitutut, exän laaja kaveripiiri ja ylipäätään kaikki hänet tavanneet.



Miksi? No koska hän on kameleontti, joka haluaa miellyttää kaikkia. Hän ei osaa sanoa kenellekään ei.



Seurustelukumppanina hän oli ongelmia välttelevä, epäsuoraa ja ristiriitaista viestintää harrastava, ja halusi, että elämä on aina auvoa ja ristiriidatonta. Näin ollen hän ei päässyt missään parisuhteessa pintaa syvemmälle. Nykyään hän on naimisissa ja perheellinen. Eli kehitystä on tapahtunut. En tiedä sanooko hän vieläkään kenellekään ei..

Olen aidosti kiinnostunut ihmisistä, juttelen mielelläni myös ventovieraiden kanssa, ei tarvetta miellyttää ketään.

Mulla on tarkistuspakko ja pakkoajatuksia, esim. sellaisia, että olen vahingossa satuttanut muita ihmisiä.

Mä olen järkevä, suhteellisuudentajuinen ja empaattinen. Minusta pidetään, koska olen ystävällinen ja kuuntelen, mutta olen myös jämäkkä ja itsevarma enkä turha hännystelijä.

Kaksinaamainen, selän takana paskaa puhuva bitch.

ei ainakaan kukaan ole osoittanut koskaan päinvastaista. Osaan olla itsepäinen ja otan helposti ohjat porukassa, mutta osaan myös vuorotella muiden kanssa.



Mulla on paljon ystäväporukoita (esim työyhteisössä) joiden kanssa ollaan jo ihan perhetuttuja. Olemme hyvin erilaisia luonteiltamme mutta yhdessä täydennämme toisiamme. JOkaisessa on jotain erityistä:)



Tärkeintä on kuunnella ja osallistua myös toiselle tärkeisiin asioihin, ei vain kailottaa omiaan. Työkaverina olen pidetty koska en ikinä jätä toista pulaan jos on mahdollisuus auttaa. Ja pyrin aina tekemään enemmän kuin on pyydetty.



Lojaalisuus ja luotettavuus on tärkeintä.

kaikkien kaveri. Kaikki aina kehuivat miten mukava hän on, tutut, puolitutut, exän laaja kaveripiiri ja ylipäätään kaikki hänet tavanneet.

Miksi? No koska hän on kameleontti, joka haluaa miellyttää kaikkia. Hän ei osaa sanoa kenellekään ei.

Seurustelukumppanina hän oli ongelmia välttelevä, epäsuoraa ja ristiriitaista viestintää harrastava, ja halusi, että elämä on aina auvoa ja ristiriidatonta. Näin ollen hän ei päässyt missään parisuhteessa pintaa syvemmälle. Nykyään hän on naimisissa ja perheellinen. Eli kehitystä on tapahtunut. En tiedä sanooko hän vieläkään kenellekään ei..

Sitä en kyllä myönnä, että harrastaisin ristiriitaista viestintää, mutta se on totta, että haluan seesteisyyttä ja rauhaa. Ja jotta se on mahdollistuu, on minun miellytettävä.

Kovin pahasti en ole enää tällainen. Ikä on tehnyt tehtävänsä ja olen oppinut sanomaan ei. Mutta kameleontti olen vieläkin. Jostain kumman syystä aina mukaudun vastapuoleen, alan puhua samalla temmolla, samalla tyylillä jne.

Omasta mielestäni olen aika suorasukainen, sanon sekä hyvät että huonot asiat suoraan, myös itseäni koskevat asiat. Ehkäpä se tekeekin aidon vaikutelman, kun minulta puuttuu lähes kokonaan miellyttämisen tarve, en koskaan tee itseäni tykö, mutta jos joku haluaa vaihtaa muutaman sanan, olen hyvä kuuntelemaan ja keskustelemaan. En kovinkaan usein edes mieti mitä toiset minusta ajattelee, vaan olen sellainen kun olen, kelpaan ystävilleni tällaisena. Kaiken lisäksi en kaipaa suurta ystäväjoukkoa, muutama hyvä ystävä riittää. Olen sosiaalinen erakko, viihdyn hyvin ihan yksinäni, mutta seurassa jaksan olla iloinen ja keskusteleva noin yhden illan, sitten jo kaipaan omaan rauhaan.Työyhteisössä olen se, jolta kaikki uudet halusivat kysyä neuvoa, koska halusin jakaa tiedot työstä heille, enkä pantannut tietoja tai osaamista, jotta vaikuttaisin itse hyvin tietäväiseltä. Niin, taidan olla aika empaattinen ja herkkä. Pidän itseäni ihan kelpo tyyppinä.

ja alistuva, ja mulla on huono itsetunto sekä pakko-oireinen häiriö.