Lue keskustelun säännöt.
Uusperheen huonejärjestelyt
24.08.2012 |
Hei!
Kaipaisin kokemuksia siitä miten muilla on uusperheen huonejärjestelyt hoidettu? Onko kaikki todella niin rikkaita että jokaiselle (omalle ja otto-) lapselle on mahdollista hankkia oma huone...? Ihmetyttää kun itse olen jakanut siskoni kanssa huoneen kotoolta muuttoon asti. Kuulostaa hullulta että nykyään pitää olla omat huoneet omia televisioita myöten.
Onko todella kohtuutonta vaatia lapsia jakamaan huoneensa??
Kommentit (31)
Meillä on uusperheessä mun 12-v, miehen 9- ja 7-vuotiaat ja yhteinen 2,5-v. Kaksi vanhinta, tytöt, ovat samassa huoneessa. Kerrossänky toimii hyvin, molemmilla myös omat koulupöydät, omat kaapit joissa molemmilla saman verran hyllytilaa ja avohyllykkö, jonka jakava puoliksi tavaroilleen.
Kaksi nuorempaa, pojat, ovat samassa huoneessa, pienempi muutti samaan kesän alussa. Molemmilla oma lastensänky, ekaluokkalaisella oma koulupöytä ja pikkuisella pieni lastenpöytä tuoleineen.
Aikaisemmin esikoisella oli oma huone ja 7- ja 9-v biologiset sisarukset samassa. Muutettiin huonejärjestystä kun vauva kasvoi "isoksi" ja muutti pois meidän vanhempien makkarin pinnasängystä.
Kaikki on mennyt tosi kivasti ja lapset ovat innoissaan. Otettiin lapser heti alusta asti mukaan suunnittelemaan "uusia" huoneita, pikkasen remppailtiin ja maalailtiinkin. Ollaan asuttu uusperheenä nyt neljä vuotta ja kaikki on mennyt lasten kanssa tosi kivasti. Kolme vanhinta ovat aina joka toinen viikko isällään / äidillään, joka toinen viikko meillä. Meillä "perheytymistä" on helpottanut varmaan se, että lapset olivat uusperheen muodostusvaiheessa aika vastaanottavassa iässä (8, 5 ja 3), yhteishuoltajuus ja viikko-viikko on toiminut myös molempien exien suuntaan hyvin.
Mutta siis meidän kokemusten mukaan ei tartte omia huoneita, hyvin voi jakaa huoneita ja myös yli "biologisten perherajojen", jos vaan ottaa lapset mukaan miettimään ratkaisuja ja kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi ja kokevat olevansa yhtä tärkeitä perheenjäseniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kyllä heihin suhtaudutaan kuin omiin eli omat huoneet kaikille, oli sitten oma lapsi tai ottolapsi. Minusta sossu valvoo ottolapsien tilannetta, että eivät joudu eri asemaan kuin biologiset lapset.
Sen ei tarvitse olla oma huone, mutta sellainen "yksityinen" alue kuitenkin mihin ei ilman lupaa mennä. Jos etälapsia, se tila voi olla esim. kerrosängyn yläpeti ja oma (lukollinen)kaappi huoneessa. Sama juttu jos molempien ex-liittojen lapset elävät uusperheessä lähilapsina: omia huoneita ei tarvita, mutta omaa tilaa kyllä.
Kannattaa miettiä jo asuntoa hankkiessa millaiset tilatarpeet perheellä on. Huoneiden lukumäärä ei ole ratkaisevaa vaan asunnon pohja. Jos asunnossa on hyvä pohja, niin sekä tavaroille että ihmisille on riittävästi tilaa. Jos huono pohja, niin ahtaan oloista ja "hukkaneliöitä" väärissä paikoissa.
Lisäksi kannattaa miettiä lastenhuoneiden sisustus järkeväksi, on paljon ns. pieneen tilaan sopivia huonekaluja. Esim. tämäntapaisia:
http://www.sotka.fi/tuotteet/tuote/1410/20855/nemo-monitoimisanky-valko…
Ja lasten sukupuoli ja ikä vaikuttaa myös, jos perheessä teini hänelle se oma huone tärkeämpi mitä taaperolle jne.
miehen lapset vastustavat. He asuvat omakotitalossa, jossa 4 makuuhuonetta. Kun minä ja lapseni muutamme sinne, menettävät miehen lapset omat huoneensa, ja se ei kuulemma käy. Nyt minä asun lasten kanssa kaksiossa, hyvin sopii kaksi lasta samaan huoneeseen.
Nähtävästi meillä ei yhteenmuuttoa tule ennen kuin miehen lapset muuttavat pois kotoa. Nytkin jos ollaan yhdessä, laittavat huoneittensa ovet lukkoon eikä minun lapsilla ole niihin mitään asiaa.
Lapsia on neljä mun ja yksi meidän. Kaksi lasta/huone ja pienin meidän makkarissa.
Eikä noilla neljällä mun lapsella ole isänsäkään uudessa perheessä omia huoneita. Siellä on siis naisen kaksi lasta näiden lisäksi. Ne kaksi jakavat näiden kanssa huoneensa näiden siellä ollessa.
Eipä muuten ollut omaa huonetta mullakaan, vaikka ydinperheen kasvatti olenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en kehtais edes mennä noloilemaan sinne. Jos kerran noin suoraan ilmaistaan, että sinä ja lapsesi olette arseesta...
jos oma "elintaso" laskee isän uuden kumppanin myötä. Tuossa sinun (kaksiossa asuvan) lastesi elinolot muuttuvat paremmiksi =enemmän tilaa, sen miehen lasten elinolot taas laskevat =menettävät omat huoneensa.
Fiksuinta olisi muuttaa isompaan asuntoon yhdessä, tai rakentaa laajennusosa siihen omakotitaloon. Tai ratkaista asia muuten, esim. sinä+mies oma tila "olohuoneen nurkkaan" tmv. ja lapsesi sitten miehen makuuhuoneeseen.
Muutenkin uusperheissä usein menee niin, että lapsilla voi elämä muuttua. Eli jos vaikka totuttu matkustamaan paljon, sitten pienituloinen lapsineen muuttaa saman katon ale =ei ehkä olekaan mahdullisuus reissata niin paljon.
Minusta ihan fiksua on sekin, että vanhemmat asuvat erillään lapsineen, ja kun lapset aikuisia muuttavat vasta sitten yhteen, noin niiden lasten elämä kärsii mahdollisimman vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt huoneen jakaa meidän yhteinen ja miehen joka toinen viikonloppu asuva lapsi. Vanhimmalla lapsella, eli mun tytöllä oma huone. Mut tosiaan, kun talo valmiiksi saadaan saavat kaikki omat huoneet. Lapset nyt 9,6 ja 2.
"Uusperheissä on aika harvoin ottolapsia"
..aijaa..
Puhuinkin nyt uusperheistä ja ottolapsella tarkoitin mieheni lasta. Pahoittelen väärän termin käyttöä, mutta halusin korostaa ottaneeni hänet "omakseni" enkä käytä mielelläni hänestä sanaa "mieheni lapsi"
Ongelma on se ettei kaupungissa ole varaa asua yhtä väljästi mieheni lapsen kotona. Koen huonoa omatuntoa tästä ja pelkään ettei hän viihdy. Yksinkertaisesti meillä ei ole varaa isompaan asuntoon :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun talo valmiiksi saadaan saavat kaikki omat huoneet. Lapset nyt 9,6 ja 2.
Kuulostaa ihanalta!!!
miehellä 2 alle kouluikäistä ja yhteinen vauva. Vauva nukkuu meidän makkarissa, miehen lapset majoittuvat toistaiseksi olohuoneen lattialle. Asumme siis kolmiossa, jossa kolmas huone on kuitenkin vielä asuinkelvoton.
Tarkoituksena on rempata tuo kolmas huone niin, että se jaetaan kahtia. Näin saadaan yhteiselle lapsellemme oma huone ja miehen lapsille yhteinen. Meillä ei ole mahdollisuutta eikä varaa muuttaa riittävän isoon asuntoon niin, että kaikilla olisi omat huoneet. Lisäksi mielestäni miehen lapset eivät tarvitse omia huoneita, koska noin pienet eivät niillä mitään tee ja he kuitenkin ovat täällä vain joka toinen viikonloppu.
Kolmea lasta en kuitenkaan halua samaan huoneeseen tunkea, se on jo liian ahdasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoituksena on rempata tuo kolmas huone niin, että se jaetaan kahtia. Näin saadaan yhteiselle lapsellemme oma huone ja miehen lapsille yhteinen
Tuota mietin itsekin, ainoa järkevä ja mahdollinen vaihtoehto..
Tarkoituksena on rempata tuo kolmas huone niin, että se jaetaan kahtia. Näin saadaan yhteiselle lapsellemme oma huone ja miehen lapsille yhteinen.
...
Kolmea lasta en kuitenkaan halua samaan huoneeseen tunkea, se on jo liian ahdasta.
Kerro mullekin, miten remppaamalla yhdestä huoneesta kaksi, saadaan tilaa lisää? Olen ollut siinä uskossa, että väliseinät syövät tilas entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...voi kaikilla lapsilla olla omaa huionetta jos lapsia on esim kuusi kuten meillä. Ihan normaalituloisia ollaan. Tällä hetkellä toinen vanhemmista hoitovapaalla. Lapsilla huoneita kolme (ja nuorin asuu vielä vanhempien huoneessa).
mutta jsokus huonejärjestyksen muuttaminen voi toimia. Eli jos olohuone iso, se helppo jakaa kahdeksi pikkuhuoneeksi ja siirtää olohuone makuuhuoneeseen. Samoin vaatehuoneen voi "purkaa" ja liittää vapautuva tila mahuuhuoneeseen jne. Riippuu talon pohjasta.
miehellä 2 alle kouluikäistä ja yhteinen vauva. Vauva nukkuu meidän makkarissa, miehen lapset majoittuvat toistaiseksi olohuoneen lattialle. Asumme siis kolmiossa, jossa kolmas huone on kuitenkin vielä asuinkelvoton.
Tarkoituksena on rempata tuo kolmas huone niin, että se jaetaan kahtia. Näin saadaan yhteiselle lapsellemme oma huone ja miehen lapsille yhteinen. Meillä ei ole mahdollisuutta eikä varaa muuttaa riittävän isoon asuntoon niin, että kaikilla olisi omat huoneet. Lisäksi mielestäni miehen lapset eivät tarvitse omia huoneita, koska noin pienet eivät niillä mitään tee ja he kuitenkin ovat täällä vain joka toinen viikonloppu.
Kolmea lasta en kuitenkaan halua samaan huoneeseen tunkea, se on jo liian ahdasta.
Yhteen ei ole muutettu, koska nykysysteemi paras kaikille. Kukaan ei joudu luopumaan huoneestaan, kavereistaan, elämästään. Vanhemmat reissaavat kahden kodin väliä, lapset ovat tavanneet toisensa, mutta heidän ei ole ikinä tarvinnut leikkiä mitään yhteistä perhettä, koska sitä me emme ole. Tässä on 2 perhettä ja 1 parisuhde, johon ei perhettä liity. Minä en komenna miehen lapsia eikä mies leiki isää lapsilleni.
Tarkoituksena on rempata tuo kolmas huone niin, että se jaetaan kahtia. Näin saadaan yhteiselle lapsellemme oma huone ja miehen lapsille yhteinen.
...
Kolmea lasta en kuitenkaan halua samaan huoneeseen tunkea, se on jo liian ahdasta.Kerro mullekin, miten remppaamalla yhdestä huoneesta kaksi, saadaan tilaa lisää? Olen ollut siinä uskossa, että väliseinät syövät tilas entisestään.
on siis varsin iso, siitä saa helposti 2 keskikokoista huonetta.
multa meni nyt varmaan jotain ohi mutta miksi se pienin saa oman huoneen?
miehellä 2 alle kouluikäistä ja yhteinen vauva. Vauva nukkuu meidän makkarissa, miehen lapset majoittuvat toistaiseksi olohuoneen lattialle. Asumme siis kolmiossa, jossa kolmas huone on kuitenkin vielä asuinkelvoton.
Tarkoituksena on rempata tuo kolmas huone niin, että se jaetaan kahtia. Näin saadaan yhteiselle lapsellemme oma huone ja miehen lapsille yhteinen. Meillä ei ole mahdollisuutta eikä varaa muuttaa riittävän isoon asuntoon niin, että kaikilla olisi omat huoneet. Lisäksi mielestäni miehen lapset eivät tarvitse omia huoneita, koska noin pienet eivät niillä mitään tee ja he kuitenkin ovat täällä vain joka toinen viikonloppu.
Kolmea lasta en kuitenkaan halua samaan huoneeseen tunkea, se on jo liian ahdasta.
'
Se pienin asuu täällä 24h, miehen lapset asuvat täällä vain joka toinen viikonloppu.
Tuo 1-vuotias oli esimerkki, nähtävästi huono sellainen. Tarkoitin sillä pientä, ei teini-ikäistä lasta.
Mistä muuten tulee tuo olettamus että mies on aina se "roisto"...?
Eli otetaan uudelleen, ihan vain varmuuden vuoksi:
Ymmärrän ajatuksen hienouden, mutta eikö ole aivan eri asia onko molemmilla 2 teini-ikäistä lasta vai vaikkapa yksi taapero?
Jos 25vuotias 3-vuotiaan lapsen isä tapaa uuden naisen jolla myös lapsi, onko todella lasta kohtaa väärin muuttaa yhteen ja aloittaa yhteinen tulevaisuus uutena perheenä??
Kuka heille on sanomaan että nyt sitten "seurustelette seuraavat 15 vuotta kun lapset ovat aikuisia"
Jotenkin tuo erillään eläminen tuntuisi istuvan vanhempien ihmisten elämään paremmin, joilla on jo vanhempia lapsia ja joiden lapsien elämät sekoittuisivat täysin yhteen muuton myötä.