Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Isän rohkaiseminen

27.11.2005 |

Meillä on 5-viikkoinen tyttö, joka kärsii masuvaivoista. Nukuttaminen onnistuu melkein ainoastaan sängylle viereen tai sylissä keinumiseen ja siitä ollaan nostettu typy sänkyynsä. Isukki lainasi kirjastosta vauvan hoitokirjan ja hänen mielestään pitäisi alkaa noudattamaan kirjassa mainittua rytmiä ja ohjeita vauvan hoidossa. Opus neuvoo esim. nukuttamaan vauvan aina omaan sänkyynsä ja laittamaan hänet sinne jo ennen kuin nukahtaa. Noh, sitä ollaan yritetty ja vauvahan ei nukahda sinne yksin ja siitä seuraa huutokonsertti.



Isän mielestä vauva on ERIKOISEN vaikea tapaus, kun ei nukahda " helposti" ja isä on mielestään epäonnistunut kun vauva ei nukahda esim. hänen viereensä. Olen yrittänyt rohkaista miestä vaan yrittämään vaikka vauva itkisikin, mutta mies on jo ihan maansa myynyt. Harmittaa vaan, jos luovuttaa noin helpolla :(. Olisiko teillä hyviä vinkkejä isän rohkaisuun, omat voimat ja keinot alkaa olla vähissä.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
27.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teidän on vain nyt mentävä täysin vauvan ehdoilla. Jos on masu kipeä, ja vieressä on hyvä olla, on silloin tehtävä niin. Ihan pienelle vauvalle (alle 6 kk) ei suositella unikoulua, ja ihan syystä. Kuukauden ikäinen vauva on vielä niin pieni, ettei se ymmärrä miksi hänet jätetään sänkyyn itkemään, vaan kokee sen hylkäämisenä ja näin ollen tuntee olonsa turvattomaksi. Hänen tarpeitaan ei tyydytetä, ja juuri vauvan tarpeiden tyydyttämistä se alku on. Mikään ei ole noin pienelle niin tärkeää kuin rakkaus, lämpö ja äidin/isän syli.



Sinne omaan sänkyyn ehtii oppia kyllä nukahtamaan myöhemminkin. Meidänkin tyttö " opetettiin" nukahtamaan omaan sänkyyn vasta 5 kuukauden ikäisenä. Siihen asti nukahti yleensä meidän viereen, ja sitten vasta nostettiin omaan sänkyyn. Nukkuipa vieressäkin useimmiten.



Vauvat ovat hankalia välillä, se on vain hyväksyttävä, isänkin. Vauva ei vain nuku, syö ja kakkaa. Teidän vauvalla voi olla jonkin asteista koliikkia ja sitähän sanotaan, että vauvan itkukausi ajoittuu juuri 4-6 viikkoisena eli vauva itkee paljon, ja aikaa myöten itkeminen vähenee. Tästä on ollut paljon juttua mm. Kaksplusassa ja Vauva-lehdessä.



Mie kehottaisin, että sinä äiti, kuuntelet omaa vaistoasi ja teet juuri niin kuin se sanoo. Mie itte olen oppinut sen, että kyllä se äidinvaisto kertoo parhaiten mitä pitää tehdä. Mie heittäisin sen kirjan nurkkaan, ja ottaisin sen esiin sitten joskus paljon myöhemmin! Nyt vauvalle vaan niin paljon syliä ja pusuja kuin jaksatte vain antaa, ja saa se siellä vieressäkin nukkua.. Vielä tulee aika, jolloin haluaisitte lapsen viereen nukkumaan, mutta hänpä ei halua tullakaan. Siinä vieressä vauva tuntee olonsa turvalliseksi, niin se vain on :)



En tiedä tuliko tässä nyt mitään järkevää sanottua, mutta ehkä pointti oli se, että antakaa vauvan olla vauva vielä pitkään, ja pitäkää lähellä :)

Vierailija
2/5 |
27.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se meni onneksi ajan myötä ohi. Vauvan ollessa 4 kk ikäinen, alkoi mieheni kiinnostua pojastaan aivan eri tavalla. Nyt isä ja poika ovat erottamattomat. Kuten edellinen kirjoittajakin sanoi, niin noin pienen päivää ei vielä kannata alkaa " rytmittää" . Itse aloin rytmittää poikani päivää siinä vaiheessa, kun aloitimme kiinteät, eli noin 5 kk iässä. Viereen nukuttaminenkin on minusta lapsen kannalta tosi hyvä asia. Meidän poika nukahtaa vieläkin usein rinnalle tai äidin kainaloon. Nukumme osan yötä perhepedissä. Noita lapsenkasvatusohjeita ei kannata noudattaa liian kirjaimellisesti. Jokainen lapsi ja vanhempi on erilainen. Löydätte varmasti ne teille sopivat toimintatavat. Voimia!



Menna+poika 7 kk

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
27.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

joka asiasta mistä nyt voi positiivista sanoa. on kiva kun hän haluaa hoitaa (kaikki isät eivät edes halua osallistua vauvanhoitoon) on mukava että hän jaksaa ja on kiinnostunut (ihan oppaiden lukemiseen asti :) kerro kuinka on kiva että hän ottaa osan vastuuta ja auttaa näin sinua.



jokainen lapsi on yksilö. masukipuisena ei ole aikuisellakaan hyvä olla. jos itku kertoo kivusta on parempi rauhoittaa. kerkee sitä yrittää omaan sänkyynsä viikon päästä tai kuukaudenkin päästä. (musta kuitenkin hyvä jos nukuttaa omaan sänkyynsä ' heti alusta asti' . pääsee jatkossa kaikki helpommalla)



isä on tärkeä aina lapselle ja osallistuva isä on kultaakin kalliimpi :)

terveiset isukille: kuuntele järkeä, mutta toimi kuten sydän sanoo





Vierailija
4/5 |
28.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen samaa mieltä siinä, että 5-viikkoista vauvaa on aivan turha yrittää " kasvattaa" . Meillä 5-kuinen tyttö joka nukahti alussa aina syliin imetyksen jälkeen ja nukkui osan yöstä äidin vieressä myös. Isi hoiti harvoin, se oli enemmän viihdytystä ja juttelua vauvan kanssa.



Pitää vaan kuunnella vaistoaan ja tarkastella vauvan viestejä, hän kertoo kyllä koska on valmis nukahtamaan omin päin. Meillä meni niin että tyttö ei nukahtanut enää jossain vaiheessa syliin mutta jos laittoi omaan sänkyynsä tutin ja unirievun kanssa nukahti omia aikojaan, parin tutinlaiton jälkeen. Sama juttu päivisin, tytön voi laittaa vaunuihin heti kun näyttää väsymisen merkkejä, se sitten tuijottaa puita siihen asti että nukahtaa.

Ja isi kelpaa yhä enemmän hoitajaksi samoin kuin äitikin. Isi osaa nukuttaa ja lohduttaa siinä missä äitikin, mutta ihan vastasyntynyt vauva kiintyy yhteen ihmiseen ensin ja vasta vähän vanhempana toiseen.

Jos on tietoinen näistä asioista ja koittaa välttää stressiä ja huonommuuden tuntua, kaikki sujuu yleensä paremmin!

Onnea vain teille ja muista kehua isiä aina siitä miten ihanaa on kun se haluaa osallistua!

Vierailija
5/5 |
28.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

nukahtaa vieläkin 95% varmuudella pullolle. Jos ei, niin isi on yleensä se joka rauhottaa nukkumaan. Ei olla koskaan yritettykkään mitään rytmiä ja mennään periaatteella nukkuu kun nukkuu. Vastasyntyneenä saattoi olla nukkumatta koko päivän, mutta se on jo aivan toinen tarina....