Uskotko Freudilaisiin lipsahduksiin?
Tapasin tässä vasta jo ikääntyneen rouvan, joka kyseli, että olinko minä eräässä juhlassa kymmenen vuotta sitten.
Tuohon aikaan seurustelin yhden paikkakunnan vanhemman herrasmiehen kanssa ja koska olin itse siihen aikaan melko nuori, seurustelukumppaniani selvästi nuorempi, olimme jatkuvien juorujen kohteena.
No nyt tuo suhde on jo kuollut ja kuopattu, mutta satuin tapaamaan tämän naisen menneisyydestä. Naisen jota en koskaan muistanut tavanneeni itse mutta hän selvästi muisti minut.
Keskustelumme eteni jotenkin näin:
-Olitkos sinä niissä pikkujouluissa vuonna silloin ja silloin.
-Saatoin ollakin, mutta siitä on jo aikaa. Sanoin.
-Siellä oli kyllä hyvät juorut...tai siis eikö niinkö ruuuat. Nainen sekosi sanoissaan.
Uskotko, että häneltä pääsi Freudilainen lipsahdus?
Kommentit (4)
Hän ajatteli niin voimakkaasti sitä juoruasiaa, että se vaan lipsahti vähän samankaltaisen sanan sijaan *humps* siinä se oli, ei voi mitään. Varmaan tätsy tajusi sen itsekin.
Nuorempi nainen ei koskaan käsitä, että vanhempi on kuitenkin kokeneempi eli osaa olla myös vilpittömän vittumainen.
Nuorempi nainen ei koskaan käsitä, että vanhempi on kuitenkin kokeneempi eli osaa olla myös vilpittömän vittumainen.
jos mä vihjaisin jollekin että siitä juorutaan, en tekis sitä vittumaisuuttani.
lipsautuksia itsekin tullut kuultua. Ei aina niin kivoja sellaisia.