Lue keskustelun säännöt.
Meillä käytiin tällainen keskustelu tänään - OV
23.08.2012 |
Tavoitteena oli siis, että mies veisi autossa olleet tavarat äidilleni vietyään minut ensin työhön. Tavarat piti olla äidilläni viimeistään klo 11 mennessä ja mies oli samalla reissulla menossa rakennustarvike liikkeeseen.
Minä (autoon noustessa): Muista nyt ne tavarat mutsille ensin 11 mennessä!
Mies: Joojoo.
Minä (autossa): Älä sitten mee sinne liikkeeseen ennen vaan viet ne tavarat mutsille! Sun pitää olla siellä yheltätoista viimistään!
Mies: Joojoo, ei tartte nalkuttaa.
Minä (autosta poistuessa): Ne tavarat!
Mies: Joo mä vien heti.
Päivällä äiti soittaa mulle töihin että missä mies. Hän on yrittänyt soittaa sille, kun ei ole näkynyt ja nyt on jo iso kiire.
Soitan miehelle, ei vastaa.
Soitan vartin päästä toisen kerran ja mies vastaa. On rakennustarvikeliikkeen kassalla eikä ole muistanut vielä tavaroita äidille.
Mies: Eihän meillä mitään puhetta ollut että siellä pitää olla tiettyyn kellonaikaan mennessä.
ALKAVA DEMENTIA, KUSTA PÄÄSSÄ VAI IHAN VAAN TESTOSTERONIN VIKA!?? Mitä mieltä olette?
Mä kallistun typeryyteen ja välinpitämättömyyteen koska tää ei ole edes ainoa esimerkki.
Kommentit (39)
Sähän heinalkutat ja silti pnnistut olemaan nomattq oleellista asiaa selvästi. Miksi et sanonut näin: kulta näiden tavaroiden pitää olla äidilläni klo 11 mennessä. Muistathan ne.
Ja vain yhden kerran. Sä saat miehen sulkemaan korvansa kun jankutukseeda ei tunnu olevan mitään pointtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei muista mitään ilman sataa muistutusta - eikä välttämättä sittenkään. Ainoa varma keino saada hänet tekemään jokin asia on käskeä tehdä se HETI, ei edes viiden minuutin kuluttua. Muuten unohtuu. Muistilaput mies kadottaa tai ei vain huomaa niitä - yhtenä aamuna olin laittanut jääkaapin oveen silmien tasolle lapun "lapsille puuroa aamupalaksi" tai jotain tuollaista - no laittoiko puuroa, ei. Kun ei ollut huomannut lappua.
Mun mies on epäillyt itsekin, että hänellä on keskittymishäiriö. Ei oikeasti pysy mikään päässä, vaikka on muuten tosi fiksu.
neuvo: seuraavalla kerralla kysyt "mitä minä äsken sanoin" niin kauan kuin mies toistaa sanasi... silloin voi ehkä mennä jakeluun!
tsemppiä
Tiesit etukäteen ettei miehesi osaa, pysty, muista tai kykene viemään tavaroita äidillesi sovitussa aikataulussa. Ethän olisi muuten yrittänyt muistuttaa, sanoa asiasta niin monta kertaa.
Sinun olisi pitänyt viedä tavarat itse tai yhdessä miehesi kanssa. Olisitte /olisit lähteneet aikaisemmin liikenteeseen ja vieneet tavarat ennen sinun töihin menoasi. Et voi muuttaa miestäsi voit muuttaa ainoastaan omaa käytöstäsi.
Äitisi tässä on se oikea 'uhri', te sotkitte äitisi päivän aikataulun.
Tiesit etukäteen ettei miehesi osaa, pysty, muista tai kykene viemään tavaroita äidillesi sovitussa aikataulussa. Ethän olisi muuten yrittänyt muistuttaa, sanoa asiasta niin monta kertaa.
Sinun olisi pitänyt viedä tavarat itse tai yhdessä miehesi kanssa. Olisitte /olisit lähteneet aikaisemmin liikenteeseen ja vieneet tavarat ennen sinun töihin menoasi. Et voi muuttaa miestäsi voit muuttaa ainoastaan omaa käytöstäsi.
Äitisi tässä on se oikea 'uhri', te sotkitte äitisi päivän aikataulun.
Jos mies on ajokortin saanut hankittua, niin se on minusta jo osoitus siitä, että hän pystyy ymmärtämään ohjeita riittävästi suorittaakseen työn. Ilmeisesti hän on myös suostunut viemään tavarat. Ei aikuista ihmistä pidä joutua vahtimaan. Jos muisti on noin huono, muistitutkimus voisi olla asiaa. Tai sitten muistilappu ratin päälle: vie tavarat mammalle heti/klo 11 mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos satun ajattelemaan tai kuuntelemaan jotakin muuta samaan aikaan kun mulle puhutaan jotakin ei niin mielenkiintoista
ei mun mies tollasella käskyttämisellä kyllä tekis... enkä varmaan itsekään.
Mä pyydän nätisti että "voisitko...."
ja jos musta jostain syystä tuntuu, ettei hän noteerannut tarpeeksi tai ehkä ollut ihan ajantasalla mitä sanoin, niin voin kysyä, että "kai mä muistin sanoa että..."
Siis ymmärrätkö mitä tarkoitan? Että toiselle kohteliaasti puhuminen menee paremmin perille kuin käskyttäminen ja nalkuttaminen. Ei mies ole lapsi, vaan aikuinen. Ei meillä kyllä lapsillekaan puhuta noin, mutta jos mies saa sellaisen tunteen, että pidät häntä ihan kakarana, niin ehkä käyttäytyykin sen mukaan.
Uskon siis että ihan oli omasta syystä johtuva juttu tämä.. valitettavasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä sitä nyt ymmärretään! jos joku nainen olisi noin kujalla niin heti tulisi tunti turpaan. Menkää nyt antamaan sille vielä pilluakin kun on niin reppana ja huonon akan kanssa.
akkansa on niin järkky nalkuttaja että kumma kun edes sietää sitä vielä!
katso peiliin ap, sieltä se vika löytyy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minäkin kallistun välinpitämämyyteen. Ja siihen että minua ei tarvitse ottaa tosissaan.
just kuten joku sanoi, älä jankkaa ja nalkuta! Jos suu alkaa käydä kun papupadalla niin mies sulkee kyllä korvansa ja vastaa vaan "joo joo" kuuntelematta asiaa. Eli sanot asiasi kerran ja ystävällisesti. EI kai tuollaisesta asiasta edes tarvisi laulua tehdä. Ja jos noin vaikeaksi menee, olisit itse vienyt työmatkallasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos piti oikeen monta kertaa muistuttaa ja vielä olit varma että ei muista. Pitäiskö vaihtaa taktiikkaa? Jos minulle puhua pälpätetään koko ajan ja samaa asiaa jankutetaan, niin osaan sulkea korvani ja olla muissa maailmoissa ja silloin minun mielestäni ei todellakaan olla sovittu yhtään mitään.
Googlaamalla löytyy aika hyvin, varsinkin enkuksi. Eksäni oli tuollainen ja löytyipä suhteen loppupäässä aktiivisempaakin kiukkua. Maailman rasittavin vastarinnan muoto parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies todnäk kuunteli sitä ja hoki vaan joojoo sun puheisiin, eikä kuullut pätkän vertaa mitä puhut.
Miehelle sun muistutukset on menneet "joo joo" osastolle. Eli toisesta korvasta sissään, toisesta ulos. Voisitko tarkistaa äänensävyäsi ystävällisempään suuntaan? Ettei siinä ole sellaista "koita nyt saatanan pässi muistaa" -sävyä.
kyllä se ukko kuulkaa on aikuinen ihminen,ja aikuinen pitää lupauksensa!
mutta ei meillä silti läheskään noin pahalla tasolla. Olen ymmärtänyt sen niin, että omalla päällepäsmäröinnilla olen tukahduttanut miehestä kaiken aloitteellisuuden. Sen olen huomannut, että kun höllään, mies alkaa itse ottamaan vastuuta ja toimimaan. Se on ohjeeni ap:llekin: lopeta miehesi höösääminen, anna ottaa vastuu itsestään, elämästään ja tekemisistään. Siis annat nukkua pommiin, jos ei huolehdi kelloaan soimaan ehtiäkseen töihin, anna puhtaiden vaatteiden loppua, jos ei toimita likaisia pesuun, anna ruuan loppua kotoa, jos ei käy kaupassa jne. jne.
Valitettavasti.
Olen tullut siihen tulokseen, että en ole miehelleni tarpeeksi tärkeä, jotta hän viitsisi tehdä edes jotain minun vuokseni.
Mulla samanlainen mies.
Eilen esim.hänen piti mennä ruokakauppaan hakemaan vaippoi jne. Soitin hänelle että missä olet? Olen menossa just sinne kauppaan. Asia ok. Menee pari tuntia ja soitan miehelle että missä olet kun tarttisi vaipat. Vastaus...No olen menossa sinne kauppaan juuri. Kysyin että etkö siis käynytkään siellä jo? No en kerennyt vielä. No sen jälkeen en enää soitellut. Mutta kun mies vihdoinkin saapui kotiin joskus 22 aikoihin niin kysyin Kävikö kaupassa ja Toiko ne vaipat? Vastaus oli: AI NII JOO,no mä unohdin koko jutun kun menin hakemaan toisesta kaupasta noita siivous välineitä. Jne.
Kerrottakoon että kauppa on n.10 min matkan päässä ja mies tosiaan lähti jo n. 15.20 sinne kauppaan.
Joten olen tosiaan melkein sama mieltä sun kanssa!
kun ei tunne miestä muuten. Voisko olla esim. adhd:ta? Mun miehellä on adhd ja ennen kuin sai lääkityksen, tuonkaltaiset tapaukset oli jokapäiväisiä.