Annatteko lastenne keskeyttää teitä jatkuvasti?
Luin juuri MeNaisten sivuilla olevan jutun kotiäidistä, jossa nainen kertoi elämästään mm. seuraavaa: "Juuri kun kuvittelee, että nyt olisi hyvä hetki pitää kahvitauko, tuleekin jokin äkillinen myrsky – vakoojaviitta on ihan tyhmä, veli anastaa lelun tai nipistää. Sitten sitä selvitellään, ja kahvi jäähtyy haaleaksi".
Ymmärtäisin kahvihetken keskeytymisen, jos lapsi olisi juoksemassa sakset kädessä tai hyppäämässä ikkunasta. Mutta nuo esimerkit ovat vain kiukuttelua, eivät hengenvaarallisia tilanteita. Näinkö lapsille opetetaan kohteliaisuutta, että äidin kahvihetkellä ei ole väliä jos itsellä on kenkku olo?
Minun äitini piti aika tarkat rajat minulle ja sisaruksilleni hoitaessaan meitä kotona. Muista vielä lapsuudestani hänen tokaisunsa "Nyt äitiä ei häiritä hetkeen" ja silloin me lapset tottelimme. Tietenkään kaksivuotias ei sitä vielä ymmärtänyt, mutta jo neljän vanhoina jokainen meistä osasi kunnioittaa myös äitimme rajoja. Sama päti esim. juhlissa: kun aikuiset istuivat kahvipöydässä, lapset eivät keskeyttäneet ellei "vuotanut verta".
Juttu: http://www.menaiset.fi/artikkelit/ilmiot/art3306-Koulutettu-nainen-kuus…
Mä en tosiaan tiedä, mitä enää voisin tehdä???