Millä apua kiusalliseen ongelmaan? Ahdistun metelistä ja ihan äänistäkin!
Illat menevät kytätessä, kuuluuko jostain ääniä. Naapurissa asuu työtön, usein bilettävä nuori aikuinen joka saa aikamoista bassojytkettä aikaiseksi, muttei ihan joka ilta ja yleensä (80% kerroista) lopettaa viimeistään keskiyöllä. Jytke kuuluu toki meille, mutta se ei häiritse ketään muuta paitsi minua. Ja minäkin tajuan, että olen aivan typerä idiootti kuunnellessani ääniä, kun pitäisi olla nukkumassa..!
Lapsuudessani jouduin olemaan varuillani iltaisin, vanhempani tappelivat usein ja äitini oli kännissä lähes joka ilta. Joskus piti lähteä karkuun häntä keskellä yötä. Luulen, että yliherkkyyteni yömelua kohtaan johtuu tästä- kysymys onkin, että miten pääsen siitä eroon?? Järkikin sanoo että vuorokauden vikat tunnit menevät pilalle kun kyttään niitä ääniä enkä tykkää itsekään tästä, koska saan unta päivisin vaikka joku poraisi lähellä...mutta iltaisin ja öisin meteli, oli vaikka vain koiran haukuntaa ulkona tai vaimeaa bassojytkettä seinän toisella puolella, ahdistaa niin että itkettää.
Kommentit (19)
kun olet itse tajunnut ongelman. Mitäs jos pitäisit radiota vaikka iltaisin vaimealla, niin et keskittyisi niin niihin ääniin, tai nukahtaessa tosi hyvä apu on myös pöytätuuletin joka pitää tasaista hurinaa, johon hukkuu muut äänet. Otat vaikka tavaksi ulkoilla ennen nukkumaan menoa, niin et ole kotona kuuntelemassa niitä ääniä. Voit myös tallentaa digiboxille lempiohjelmasi jota voit katsoa vähän myöhemmin, joten sulla on jotain nautinnollisempaa tekemistä kuin naapurilla. Myös myöhäinen suihkussakäynti on hyvä juttu. Et kuule niitä naapurien ääniä, ja samalla pääset antamaan samallamitalla takaisin. Tässä joitain vinkkejä. Matkailu muuten avartaa myös tosi paljon, eli kun lähdet lomalle johonkin ei niin hyvinvointivaltioon, alkaa omat murheet tuntua aika pieniltä.
Muista että VOIT vaikuttaa omaan elämääsi. Mieti vain ensin mitä haluat, älä niinkään että mitä et halua.
ja sinuna lähtisin jonnekin rentoutumiskurssille, jossa opetetaan tekniikoita.
ottaa yhteyttä isännöitsijään ja pyytää häntä vaikka kirjallisesti muistuttamaan taloyhtiön ihmisiä hiljaisuudesta/talon järjestyssäännöistä. Voi olla että bassonjumputus lakkaa siihen. Kyllä ihmisillä pitäisi olla oikeus nukahtaa hiljaisuudessa. Tai kirjoita ystävällinen nimetön kirje itse tälle kyseiselle naapurille.
Tuuletin on hurissut kesät talvet jo pidempään, lisäksi pidän korvatulppia ja tarvittaessa myös sellaisia kuulosuojaimia. Silti tuntuu, ettei riitä.
ap
Hän ei vaan tunnu tajuavan, viidesti olen käynyt oven takana. En tahtoisi kuitenkaan rampata siellä jatkossa, koska meteli ei ole mahdotonta ja kuten sanottu, kukaan muu perheessä ei siitä häiriinny. Tässä kerrostalossa on surkea äänieristys...
Ongelma on kyllä lähinnä minun korvieni välissä.
ap
En tahtoisi kuitenkaan rampata siellä jatkossa, koska meteli ei ole mahdotonta ja kuten sanottu, kukaan muu perheessä ei siitä häiriinny. Tässä kerrostalossa on surkea äänieristys...
Viestisi perusteella luulin, että kukaan muu asukas ei tuosta häiriinny. Veikkaanpa, että teidän perheenne ei ole kerrostalon ainoa asukas, joten käypäs jonain päivänä soittelemassa naapureitten ovikelloja ja kysy, onko metelistä ollut haittaa. Jos joku muukin haluaisi asukkaiden noudattavan taloyhtiön hiljaisuussääntöä (useimmiten klo 22.00), niin pistäkää yhdessä nimet paperiin ja isännöitsijälle viestiä.
Voi ollakin että kärsin tuosta, koen kaikki sellaiset äänet joita en voi itse kontrolloida, vastenmielisinä. Bussissa ärsyttää muiden puhe, kotona vaimeakin musiikki tai pihalla leikkivien lasten kiljunta...jos mies laittaa aavistuksen kovaa esim. lasin pöydälle, se kolahtaa niin että ärsyynnyn ja tekee mieli sanoa jotain rumaa. Jos minulle puhuvalla ihmisellä on kova ääni, tärykalvoni paukkuvat ja tunnen sen.
ap
Lisäksi tuntuu vähän hölmöltä mennä keräämään nimiä, koska pitäisi listata meteli useammalta viikolta ja lista näyttäisi about tältä:
1.1 klo.18-22 biletystä
2.1.klo.20-21 kovaäänistä keskustelua, naurua
3.1.klo. 23-02 biletystä
4.1.klo.17-19 kiroilua, naurua, huutoa
Jne. Eli pointti on siinä, että otan aivan liian raskaasti normaaliinkin elämään kuuluvat äänet.
ap
Jne. Eli pointti on siinä, että otan aivan liian raskaasti normaaliinkin elämään kuuluvat äänet.
Oletko käynyt juttelemassa jonkun psykiatrin tms. kanssa? Tuskin olet ainoa, joka kokee äänet pahempina, mitä ne oikeasti ovat.
Kodista toiseen olen ahdistunut äänistä, aiheesta ja aiheetta. Viime kodissa alapuolellamme oli kuntosali, ja vaikka sen käyttö loppui aina klo.21, kyttäsin joka saatanan ilta että loppuuko vai ei. Ja osa perheestä nukkui suoraan salin yläpuolella vailla mitään vaikeuksia saada unta!! Usein lähdin ulos kävelemään kun en "tahtonut kuunnella meteliä". Ainoa meteli kuntosalin lisäksi oli naapurin satunnainen kaappikello ja imurointi...
ap
Jotenkin vaan tuntuu että pää hajoaa kun järki sanoo että "lopeta se vitun kyttääminen NYT ja mene nukkumaan", mutta jokin sisäinen pakko/pelko ajaa kuulostelemaan ääniä pitkin iltaa/yötä...jos herään yöllä johonkin, vaikkapa vain kolahdukseen, saan helposti kauhukohtauksen enkä nuku enää kun olen ylipirteä.
ap
niin naapuri rikkoo järjestyssääntöjä.
Luultavasti ääni tulee rakenteita pitkin ja tunnet sen.
Monia häiritsee vain ilman kantama, korvin aistittava ääni.
Oikeasti, riippumatta siitä, miten muut sietävät melua, naapurisi rikkoo taloyhtiön sääntöjä.
Ja yleensä viimeistään tuolloin musiikki stoppaa tai menee hyvin pienelle. Isännöitsijä ei ole tehnyt mitään kun aiemmin valitin eikä viimeksi enää edes vastannut viestiini.
Voisin tietenkin hakea alakerran nimmarin lappuun, mutta en tiedä auttaisiko se nykyistä tilannettani: kyttäisin varmaan vaan kahta kauheammin ja olisin paperin + kynän kanssa valmiina aamuyöhön saakka.
ap
kirjoittamasi teksti voisi olla omani! Ja meillä tilanne täysin sama. Huonot äänieristykset ja bilehile seinän takana. Joka päivä jumputtaa keskiyöhön tai yli, mutta miestä ja lasta ei haittaa, itse koen asiasta hirveää stressiä ja suoraan sanoen vituttaa kun ei ikinä ole hiljaista... Olen muutenkin hirveä kontrollifriikki ja asioiden tulisi mennä juuri niinkuin minä sanon :( minulla tosin hyvinkin onnellinen lapsuus/nuoruus, joten en tiedä mistä tämä kumpuaa..
Suosittelen ap:lle terapiaa. Tuskin muuten pääset ongelmasta eroon, kun tiedät sen kumpuavan lapsuudestasi. Ja samalla pääsisit käsittelemään sitä myös.
Tsemppiä, olen itsekin meluherkkä, mutten samalla tasolla kuin sinä. Ulkona käytän usein metelin blokkaavia isoja kuulokkeita ja kuuntelen esim. klassista musiikkia, samoin töissä.
kirjoittamasi teksti voisi olla omani! Ja meillä tilanne täysin sama. Huonot äänieristykset ja bilehile seinän takana. Joka päivä jumputtaa keskiyöhön tai yli, mutta miestä ja lasta ei haittaa, itse koen asiasta hirveää stressiä ja suoraan sanoen vituttaa kun ei ikinä ole hiljaista... Olen muutenkin hirveä kontrollifriikki ja asioiden tulisi mennä juuri niinkuin minä sanon :( minulla tosin hyvinkin onnellinen lapsuus/nuoruus, joten en tiedä mistä tämä kumpuaa..
Jos sillä nyt on merkitystä...minulle on kuitenkin tehty ihan lääkärin toimesta asperger-testit ym. eikä niissä ollut mitään huomautettavaa.
ap