kääntämisestä

Keskimmäinen lapsonen minulta käännettiin, ensin piti olla 1,5 h pitkällään sairaalasängyssä lievässä kulmassa pää alaspäin.. (Kuulostanee hurjalta), sitten vaan ulkokautta koko ajan ultraten lääkäri kätilön kera käänsi. Ei sattunut, mutta kyllähän se vähän ehkä ilkeältä tuntui kun iso vauva muljahtaa:) Sen jälkeen tarkkailtiin vielä jonkun aikaa ennen kuin pääsi kotiin.

Kääntämistä siis yritettiin viime viikolla mutta eipä tuo onnistunut.

Eli yritys tehtiin synnytyssalissa, ekaks piti vaihtaa sairaalan vaatteet päälle. Tän jälkeen mut laitettiin makaamaan kyljelleen, pääpuoli oli tosiaankin hieman alempana kuin jalat ja otettiin vauvan sydänkäyrää noin puoli tuntia. Sitten paikalle saapui lääkäri, pari kätilöä + jotain muuta poppoota tapahtumaa ihmettelemään. Sitten lääkäri ultras vauvan, katsoi mm. missä asennossa vauvalla on pää. Oli leuka rintaa vasten, jos ois ollut esim. taaksepäin kääntyneenä, hommaan ei ois alettu. Samalla tarkistettiin istukan paikka, ettei ole tiellä (mulla oli hieman, joka vaikeutti hommaa).



Sitten tämä lääkäri nosti vauvan pyllyn ylös ja otti samalla sen päästä kiinni ja väänsi ja väänsi niin, että hikipisarat lensi. Kaikki tämä siis vatsan päältä. Vähän matkaa vauva kääntyi, mutta todellakin vain vähän. Lääkäri piti hetken taukoa ja yritti uudelleen. Tämän jälkeen katsottiin taas ultralta, että vauvan sydän lyö niinkuin pitääkin. Aika tuskastahan tuo homma itsellekin oli, kun toinen puskee tosissaan eikä vauvaa kiinnosta liikkua...Ei se oikeastaan kipeää käynyt, tuntui vain epämukavalta.



Lääkäri kävi vielä kysymässä joltain " suuremmalta herralta" haluaako tämä yrittää kääntämistä. Ei onneksi halunnut.



Tämän jälkeen mut laitettiin takas käyrälle, jossa katsottiin ettei vauva saanut suurempia traumoja. Sitten sainkin mennä äitiyspolille varaamaan ajan sektioon. Sektio on muuten ens torstaina, gulp!

Ei sattunut, eikä tuntunut edes kovin inhottavalta, mutta meidän neitokainen suostui kääntymään helposti :)



Syömättä piti olla edellisestä illasta, koska aina on se riski, että joutuu sektioon. Ensin otettiin sydänkäyrää ja ultralla katsottiin tosiaan istukan paikka (jos etuseinämässä, ei ilmeisesti edes yritetä) ja missä napanuora menee. Jos se on kiertynyt vauvan ympärille, käsiin, jalkoihin tai kaulaan, niin ei yritetä. Ja katsottiin myös, että lapsivettä on tarpeeksi.



Sitten sain supistuksia estävän piikin ja kun se oli vaikuttanut, niin lääkäri painoi vauvaa pepusta ja päästä ja hivutti sen ympäri. Meillä itse kääntäminen kesti ehkä minuutin, eli meni helposti. Sitten ultrattiin ja katsottiin, että vauvalla kaikki hyvin.



Lopuksi makasin 2h ja koko ajan otettiin vauvan sydänkäyrää ja katsottiin että se oli normaali. Itse nukahdin tuon seurannan aikana, ei haitannut edes viereisessä salissa täydessä käynnissä ollut synnytys :D Jännitin edellisenä yönä ja tuli sitten valvottua...



Ainakin täällä jokaisesta ulkokäännöksestä (tai sen yrityksestä) laitetaan tieto leikkaussaliin, että ovat valmiina, jos tulee jotain.



Minulle vielä vakuuttelivat, että jos ei lähde helposti kääntymään, niin väkisin ei jatketa, vaan jätetään sitten homma sikseen!