Mitä kirja suosittelisit miehelle, joka ei lue koskaan mitään?
Tai no käytännössä koskaan mitään, ehkä nyt joku fantasiakirja tai yksittäinen Grisham tullut elämän aikana luettua, mielummin aika kuluu tietokonepeleissä. Mutta nyt olisi määrä lukea kirja. Se saisi olla mielellään hyvä kirja.
Olen 36 v.
Kommentit (60)
mutta vahvasti naisnäkökulmasta kirjoitettu, ja tosiaan siinä ongelmat enemmänkin luokkajaosta ja tavoista (asioista ei sovi puhua liian suoraan jne) johtuvia; ei toimi jos haluaa lukea jotain joka auttais ymmärtämään nykypäivän ihmissuhteita.
Se Tuntematonta ja Anna K:ta suositellut
ovat edelleen samoja, vaatteet ja kieli mitä käytämme ovat muuttuneet mutta ei ne ihmissuhdekiemurat ole sen erilaisempia kuin ennenkään.
ei kyllä opeta nykypäivän ihmissuhteista mitään, siinä kun painitaan ihan eri ongelmissa kuin nykyisin, hyvä kirja se toki on.
ovat edelleen samoja, vaatteet ja kieli mitä käytämme ovat muuttuneet mutta ei ne ihmissuhdekiemurat ole sen erilaisempia kuin ennenkään.
ei kyllä opeta nykypäivän ihmissuhteista mitään, siinä kun painitaan ihan eri ongelmissa kuin nykyisin, hyvä kirja se toki on.
Siinä on kaikki tarvittava tieto nykyiseen, tulevaan ja menneeseen elämään. Kannattaa aloittaa Uudesta testamentista. On muuten sellainen kirja, josta avautuu aina jotain uutta.
ite luen todella vähän mutta ne hotkasin tosin se eka kirja on jo elokuvana niin kattoisin sen leffana ja jatkaisin kirjoina.
Jon Krakauerin Erämaan armoille oli aikanaan tosi suosittu vaellusharrastajien parissa.
Yksi mies suositteli mulle Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää-dekkareita, suosittelen naisille ja miehille. Sarjan eka kirja on Väkivallan virkamies.
Ideoita olis monia. Kun et tarkemmin määritellyt lukumakuasi pysyn aika tuoreissa ja kepeissä. Yks vielä: Kauko Röyhkän Kesä Kannaksella.
Toivottavasti löydät hyvää luettavaa!
jos ihmissuhteet ja ihmisyyskin kiinnostaa.
olen lukenut Austenin kirjat, ja kyllä, ongelmat ovat enimmäkseen samoja kuin nykyäänkin.
Ihmissuhdetta, etiikka, valintoja,
Jos ei oikein osaa lukea (vaikea saada tarinasta kiinni, tämä usein ongelmana niillä jotka eivät paljoa lue) suosittelen aloittamaan dekkareilla, esim. tuo Stieg Larssonin Millenium trilogia. Se tempaa mukaansa, on ns. pakko lukea koska tarina nappaa mukaansa.
Sinuhe egyptiläinen on ehkä maailman paras kirja. Mutta jos ei ole tottunut lukemaan, saattaa alkuun olla vähän "pakko pullaa". Tarina vie mukanaan, mutta ei niin helposti mitä dekkareissa. Sisältää paljon viisautta, tämä kirja pitäisi jokaisen lukea.
Jos Suomen historia kiinnostaa, niin Täällä Pohjantähden alla kannattaa lukea. Tarina, henkilöhahmot, ja kaikki ovat loistavia. Osittain kirjan tunnelmaa lisää se, että monella on vastaavia tarinoita omassa suvussaan. Todella helppolukuinen kirja, tempaa mukaansa hyvin ja herättää paljon tunteita.
Mutta tosiaan suurin osa dekkareista (esim. Agatha Christien kirjat) ovat helppoja ja nopeita luettavia. Ne tampaavat mukaansa, pakko lukea eteenpäin jne. Myös edellä mainitut Remeksen kirjat helppolukuisia.
mutta suosittelisitko niitä hyvin vähän lukevalle miehelle?
Ehdottomasti! Juoppohullun päiväkirja, Raskausarpia tai Vaippaihottumaa. Aivan loistavia! Ei voi muuta kuin lukea ja nauraa... Mun mies nauraa räkätti näille niin lujaa, että muut meinas hermostua:)
Myös minä pidän näistä!
täällä joku vaimo kyselee, miten miehen saisi kiinnostumaan muusta kuin tietokoneesta, niin lukekaa yhdessä ääneen
A-L Härkönen: Ei Kiitos.
Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
Tiedän monia miehiä, joihin tuo tarina on uponnut!
olen lukenut Austenin kirjat, ja kyllä, ongelmat ovat enimmäkseen samoja kuin nykyäänkin.
useaan otteeseen, osa löytyy kirjahyllystäkin, ongelmat saattavat olla osittain samoja, mutta sanotaan sitten niin että niiden syyt eivät. Joten se pohjimmainen syy ei ole sama.
Conn Igguldenin Tsingis kaani-elämänkertoja. Jos siis haluat innostua lukemisesta, etkä päntätä väkisin kuin tenttiin lukisit. Olen itsekin Igguldenia lukenut ja ovat kyllä todella mukaansatempaavia.
olen lukenut Austenin kirjat, ja kyllä, ongelmat ovat enimmäkseen samoja kuin nykyäänkin.
useaan otteeseen, osa löytyy kirjahyllystäkin, ongelmat saattavat olla osittain samoja, mutta sanotaan sitten niin että niiden syyt eivät. Joten se pohjimmainen syy ei ole sama.
tarkoitin. Väsymys..
Larsson on aika tylsä jos ei lue paljon. Vuorinen ja Paasilinna menettelee. TSH on kuin raamattu, tylsä jos lukee yhden kirjan.
Suositukseni: Jans Lapiduksen uusin. Ei ekaa tai järjestyksessä.
Remekset ja Wallanderit otin listalle tietämättä motiivejasi :) Ne ovat mielestäni sellaista helppoa luettavaa, koska tapahtumat vievät mukanaan ja kirjaa ei malta laskea käsistä. Dekkareita siis, mutta suomalaisessa ja ruotsalaisessa ympäristössä, mikä tekee samastumisen helpommaksi (tosin Wallanderin Ystad on kuin mikäkin Chicago pommeineen ja sarjamurhaajineen).
Taru Sormusten Herrasta: The tarina.
Zlatania en ole itse lukenut, eli ehkä hassusti sitä suosittelin. Aion kuitenkin sen lukea, koska se on saanut hyvät arvostelut ja huippu-urheilijan elämä kiinnostaa.
Pekka Herlinin elämäkerrassa oli traagista se, kuinka niinkin valtavan omaisuuden ja kaiken aineellisen hyvän omistajallakin kaappi voi olla täynnä luurankoja ja kuinka isien teot sattavat tuhota poikien elämän ja keskinäiset suhteet niin, ettei elinikä riitä niitä korjaamaan. Toisaalta kiehtovaa kirjassa oli se, kuinka taitavasti Koneesta rakennettiin menestystarina Pekka Herlinin aikana.
Yksi hirmu hyvä kirja johon aina välillä palaan on Pat Conroyn "Aaltojen soitto". Siinä on hieno tarina ihmissuhteista, mutta se on kuitenkin aika kepeä ja huumoria sisältävä kirja. En osaa sanoa kolaahtaako se ollenkaan mieheen :)
Niin ja Larssonin Millenium Trilogia voisi kanssa olla hyvä, siihen on moni mitään lukematonkin jäänyt koukkuun. Mutta vain jos et ole katsonut leffoja (kirjat ovat parempia, mutta idea menee jos tietää juonen).