Ostolakossa muuttunut
En voi olla ainoa, jota ärysttää. Virve hehkuttaa jatkuvasti omaa erinomaisuuttaan ja ahkeruuttaan sekä jaksaa muistuttaa opintojensa vaikeudesta ja Lontoossaa saamaansa opetuksen korkeasta tasosta. Kehujen aiheeksi kelpaavat myös (videon perusteella hyvin keskinkertainen) kielitaito, ruotsalainen poikaystävä, Tukholman-asunto... Postauksista paistaa läpi se, että Virve pitää itseään huippuälykkäänä ja kuvittelee olevansa jo asiantuntija niin kosmetiikan kemiassa, lainsäädännössä ja markkinoinnissakin. Mitäs ne opinnot ovat kestäneet, reilun vuodenko? Varsinaista kemian asiantuntijuutta, kun lukion ykköskurssin asioitakin piti tankata kuukausikaupalla. Eivät ne banaanidieettikoulutehtävätkään varsinaisesti saa vakuuttuneeksi.
Ikävä sitä Virveä, jonka blogin pääpaino oli oman ylivertaisuuden korostamisen sijaan kosmetiikkatuotteiden arvioinnissa.
Kommentit (7421)
Onkohan tuo vain hävikkiruokaa -kampanja ihan vaan jonkinlainen yritys naamioida uudelleen aktivoitunut syömishäiriö puettua jotenkin sofistikoituneempaan muotoon?
Ihan saletisti Virve kirjoittaa jonkun ”Hävikistä herkuksi a la Virve” -kirjan. 🤣 Eikä varmasti siinä tulla mainitsemaan, että ruokavalio a la Virve on laskettu makrot ja mikrot mallia päivän energia 800 kcal, proteiini 30 g, C-vitamiinia se mitä poretabletin nokareessa on.
Saattaisi utmattningssyndomkin helpottaa jos rohkenisi syödä vaikkapa villit 1 000 kcal päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla käy sääliksi Virven mies. Masentuneen ihmisen kanssa eläminen on jo valmiiksi rankkaa saatikka sitten jos tällä on lisäksi taloudellisia pakkomielteitä ja pakonomaista kontrolloinnintarvetta esim. syömisen suhteen. Ei ihme jos mieskin on kohta masentunut, jos alle euron pullakin on kiellettyjen asioiden listalla ja harvinaisena herkkuna on jo valmiiksi vanhana pakastettua pullaa. Ei taida paljon lämmittää katsella vastineeksi esitystä siitä, miten Virven sijoitukset ovat nousseet. En ihmettele yhtään jos miehelle tulisi "yllättäviä työkiireitä" jotka estävät testieläkeläisloman Espanjassa. Thaimaasta ehtikin jo aiemmin kieltäytyä.
Taitaa Virven mies liikkua paljon kodin ulkopuolella. Käy varmaan työkavereidensa/kavereidensa kans lounailla ja kahviloissa, nauttii elämästä. Yksinhän virve kuulostaa nykyään kauppareissutkin hoitavan, yksin pyöräilee lastenpyörällään reppu ja kassit täynnä alelöytöjä, joista sitten kasaa ruoka-annoksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tuo vain hävikkiruokaa -kampanja ihan vaan jonkinlainen yritys naamioida uudelleen aktivoitunut syömishäiriö puettua jotenkin sofistikoituneempaan muotoon?
Ihan saletisti Virve kirjoittaa jonkun ”Hävikistä herkuksi a la Virve” -kirjan. 🤣 Eikä varmasti siinä tulla mainitsemaan, että ruokavalio a la Virve on laskettu makrot ja mikrot mallia päivän energia 800 kcal, proteiini 30 g, C-vitamiinia se mitä poretabletin nokareessa on.
Saattaisi utmattningssyndomkin helpottaa jos rohkenisi syödä vaikkapa villit 1 000 kcal päivässä.
Tuo kirja tuntuu kyllä ihan todennäköiseltä! Olen nähnyt kirjoja joissa annoksen hinta on 1€, mutta Virven kirjassa olisi varmaan 50snt.
Virven pohdinnat tuntuvat todella uuvuttavilta, hän miettii asioita aivan liian paljon. Jopa irtokarkin ostaminen mieliteon iskiessä on tarkalleen harkittu tapa kulkea kohti sellaista elämää mitä haluaa elää.
En voi lakata hämmästelemästä Virven somepäivitysten päättömyyttä. Ne on nykyään ihan sairaita. Yhtään mitään ylimääräistä, itseä ilostuttavaa "turhuutta" (kuten tuoretta pullaa) ei voi ostaa, koska se on itsensä tarpeetonta palkitsemista. Kesällä kyllä oli ihan ookoo ostella sisustustavaraa ja mekkoja, mutta nyt pulla on asia, jota ei voi spontaanisti ostaa, koska "koko ajan on kuitenkin mielessä jotain tärkeämpääkin, mihin oikeasti haluais rahojaan käyttää." Paitsi että kun ei Virvellä tunnu olevan mitään suunnitelmaa tai halua käyttää rahojaan mihinkään. Päinvastoin hän käyttäytyy kuin syömishäiriöinen ihminen, jonka kontrolloi jokaista suupalaansa. Virvellä kohde on vaan kaloreiden sijaan rahankäyttö ja mitä nuukemmin ja askeettisemmin hän elää ja mitä enemmän hän itseään kaikista normaaleista mieliteoista rankaisee, sitä onnellisemmaksi ja tyytyväisemmäksi hän olettaa jossain kohtaa tulevansa tajuamatta laisinkaan miten hakoteillä hän on. Rikkinäinen sukkakin on ilon aihe, koska taas yksi vaatekappale vähemmän. Nyt sentään voi mussuttaa pussillisen vanhoja paistopistebageleita kun halvalla sai.
Kuinkahan pitkälle Virve meinaa elämäänsä kurjistaa ennen kuin tajuaa, että pilaa itse oman ja luultavasti läheistensäkin elämän järkyttävän tiukoilla säännöillään, armottomuudellaan ja ehdottomuudellaan 🤔 Nuo instapäivitykset ovat nykyään ihan superahdistavia!
Virven seuraava veto voisi olla syöminen vain joka kolmas päivä. Paastoaminen on kehoa puhdistavaa, trendikästä ja näin vuodessa kertyisi paljon rahaa käytettäväksi johonkin mielekkäämpään asiaan kuin syömiseen.
Virven mukaan vaihtoehto on sellainen elämä että holtittomasti ostaa mitä ikinä huvittaa. Ei osaa selkeästi ajatella että on ihan normaalia ja on myös olemassa keskitie siinä että jos haluaa vaikka syödä tuoreen pullan kun sellaisia sattuu juuri tulleen uunissa kaupassa. Ihan kuin jokin yliluonnollinen autuus tulee kun rankaisee itseään ja analysoi ajatuksiaan. Ihan varmasti aivan kaikki mieliteot ja tarpeet saa menemään pois jos oikein analysoi. Se vaan että onko se sitten enää inhimillistä elämää.
En usko että hän ikinä oikeasti käyttäisi rahaansa edes vanhana. Aina tulee elämään yhtä nuukana mutta kenties miljonäärinä.
Tosi nihilistinen maailmankuva: kaikki on turhaa ja tarpeetonta, ja ruokakin on vain polttoainetta.
Onkohan se Virve edes niin introvertti, kun säännöllisin välein ihastelee eläkeläisten kirjapiirejä tai petankijoukkueita? Vaikka hän väittää, ettei kaipaa seuraa tässä ja nyt, niin yllättävästi kuitenkin tulevaisuuden haaveisiin näyttää kuuluvan seurue edes sitten eläkeläisikäisenä. En ainakaan muista hänen samalla tavalla fiilistelevän yksinäisiä, kotonaan pysytteleviä mummoja.
Täyttä spekulaatiota, mutta vaikuttaa siltä, että pihistelystä on tullut Virvelle tärkeä osa itsetuntoa ja identiteettiä. Vaikka sen sanominen tuntuukin vähän karulta, Virve ei ole erityisen älykäs ihminen, ja onkin tästä saanut kuulla kuittailua. Ainakin ex-miehen sosiaalisissa ympyröissä tuli ilmeisesti selväksi, että Virven ammattia ei oikein otettu vakavasti. Muutenkin Virvellä näyttää olleen kova halu karistaa "kosmetiikkabimbon" leima harteiltaan, mm. ketjun ensimmäisellä sivulla puhutun oman asiantuntijuuden suurella korostamisella, silloinkin, kun tämä asiantuntijuus ei muiden ihmisten silmään ole näyttänyt kovin vaikuttavalta. Näyttää siltä, että rahasta ja sen keräämisestä on ehkä tullut Virvelle keino todistaa itselleen ja muille, että hän on järkevä ja näppärä ihminen. Virven keräämät rahamäärät saavat ihmiset vaikuttumaan ja ovat omanlaisensa meriitti. Jos iso osa itsetunnosta lepää rahan keräämisen ja sen vähäisen käyttämisen varassa, voi tällaista käytöstä olla todella vaikea lopettaa. Luultavasti kokemus säästämisen tärkeydestä on vain kasvanut, kun samalla on voinut täyttää someaan näppärillä säästövinkeillä. Virvellä kun ei oikein tässä vaiheessa näytä kovin paljon muutakaan olevan elämässään. Hänhän ilmeisesti menestyi ihan mukavasti edellisessä työssään, mutta ei sitäkään halunnut jatkaa, tai sitten työ kävi hänelle liian raskaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Täyttä spekulaatiota, mutta vaikuttaa siltä, että pihistelystä on tullut Virvelle tärkeä osa itsetuntoa ja identiteettiä. Vaikka sen sanominen tuntuukin vähän karulta, Virve ei ole erityisen älykäs ihminen, ja onkin tästä saanut kuulla kuittailua. Ainakin ex-miehen sosiaalisissa ympyröissä tuli ilmeisesti selväksi, että Virven ammattia ei oikein otettu vakavasti. Muutenkin Virvellä näyttää olleen kova halu karistaa "kosmetiikkabimbon" leima harteiltaan, mm. ketjun ensimmäisellä sivulla puhutun oman asiantuntijuuden suurella korostamisella, silloinkin, kun tämä asiantuntijuus ei muiden ihmisten silmään ole näyttänyt kovin vaikuttavalta. Näyttää siltä, että rahasta ja sen keräämisestä on ehkä tullut Virvelle keino todistaa itselleen ja muille, että hän on järkevä ja näppärä ihminen. Virven keräämät rahamäärät saavat ihmiset vaikuttumaan ja ovat omanlaisensa meriitti. Jos iso osa itsetunnosta lepää rahan keräämisen ja sen vähäisen käyttämisen varassa, voi tällaista käytöstä olla todella vaikea lopettaa. Luultavasti kokemus säästämisen tärkeydestä on vain kasvanut, kun samalla on voinut täyttää someaan näppärillä säästövinkeillä. Virvellä kun ei oikein tässä vaiheessa näytä kovin paljon muutakaan olevan elämässään. Hänhän ilmeisesti menestyi ihan mukavasti edellisessä työssään, mutta ei sitäkään halunnut jatkaa, tai sitten työ kävi hänelle liian raskaaksi.
Tähän eksään asti oli enemmän sellainen kosmetiikkahöpsö ja paljon rennompi ja on joskus puhunutkin että häntä ei otettu vakavasti ja sitten alkoi nämä asiantuntijahommat ja taisi olla jotain luksuslaukkujen ostelua, aika karulta kyllä kuulostaa jos puolison perhe ei oikein hyväksy eli tuo on kyllä jättänyt jäljet :/
Vierailija kirjoitti:
Virven seuraava veto voisi olla syöminen vain joka kolmas päivä. Paastoaminen on kehoa puhdistavaa, trendikästä ja näin vuodessa kertyisi paljon rahaa käytettäväksi johonkin mielekkäämpään asiaan kuin syömiseen.
Tämä vois olla varteenotettava seuraava askel, kun katsoo noita Virven tämänhetkisiä ruokia ja muun muassa annoskokoja. Tänäänkin yhdellä aterialla papumössöä, riisiä(?), pakasteparsakaalia ja seitiä. Haarukka oli lautasella myös ja sen kokoon suhteutettuna kalaa näytti olevan neljä pientä haarukallista! Jonkun epäilemä sh voi siis hyvin olla totta...
Nyt on ostettu jatkoaikaa Espanjassa oleskelulle ja siellä ollaankin 3 kk! Jännä, että virveä ei mietitytä koko ajan paheneva koronatilanne ollenkaan. Aasian matkustamisen kuitenkin hylkäsi, koska siellä olisi ollut parin kuukauden päästä erittäin huono ilmanlaatu.
Miten tää uupumushomma eroaa siis masennuksesta? Tän uupumussyndrooman kuvaus kuitenkin vastaa mun silmiin masennusta, ni mikä on se merkittävä ero? Virvehän kuvaa instassa parhaillaan masennuksen oireita. Sekin, että ei tunne oloaan masentuneeksi on yksi oire. Jännä, kun ei ymmärrä masennuksen olevan juurikin niin arkinen sairaus että ei tunne elämäänsä merkitykselliselsi ja on uupunut kaikkeen. Uupumus lähtee kyllä levolla, mutta masennus ei.
Diagnoosini: vaikea masennus ja sh. Ehkä se siellä Espanjassa paranee kun aurinkoa saa riittävästi. Toivottavasti mies ei sillä välin jätä.
Virve roikkuu kiinni uupumuksessa, koska näkee sen parempana ja hyväksyttävämpänä tilana kuin masennuksen. Virveä myös hyödyttää se, että toisin kuin masennukseen, uupumukseen ei ole lääkehoitoa. Näin hän voi takertua uupumusoletukseensa ja sairausstatukseensa tiukemmin ja kokea yrittäneensä edesauttaa tervehtymistään mittauttamalla ferritiiniarvoja ja noudattamalla "terveellistä" ruokavaliota.
Masennusdiagnoosin myötä hän joutuisi aloittamaan lääkityksen ja työstämään oireiluaan muutenkin kuin ahmimalla kirjaston kirjoja (mitä uupuneet harvoin tekevät, koska voimavaroja ja keskittymiskykyä ei ole.) Lyhyesti sanottuna: Virvelle on kätevää kun voi laittaa kaiken oireilun hohtonsa menettäneen työuran ja "vaikean uupumuksen" piikkiin vaikka oikeasti sokea reettakin näkee Virven uupumuksen muuttuneen jo pitkän aikaa sitten masennukseksi, jossa on mukana myös pakko-oireisen häiriön ja syömishäiriön piirteitä. Saa nähdä kuinka pahaksi tilanne ehtii vielä mennä ennen kuin Virve saa oikean diagnoosin ja siihen oikean avun (tasaavan lääkityksen ja riittävästi terapiaa / muuta kuntoutusta.)
Eihän varmaan tule koskaan myöntämään tilannettaan itselleen. Matkailun yms. kautta saa hetkellisesti elämäänsä sisältöä, jonka aikana saa työnnettyä taka-alalle vaikeat asiat. Tunteet elämänhallinnasta ja turvallisuudentunteesta arjessa rakentuvat nuukailun, syömisen ja säästämisen myötä.
Jos hänen henkilöhistoriaansa ajattelee laajemmin, niin samat piirteet on löydettävissä jo vuosien takaa. Blogi alkoi, kun hän päätti alkaa karsimaan kosmetiikkavarastojaan ja käyttämään tuotteitaan loppuun. Sitten tuli opinnot, jotka piti suorittaa mahdollisimman nopeasti loppuun. Laivatöiden aikana kertoi kontrolloineensa syömisiään ja liikuntaa. Sitten tuli mimimalismi (kontrolli), matkailu (pakoilu arjesta ja jatkuvan kontrollin epäonnistumisesta) ja työura (jota vuosia hehkutettiin hohdokkampana mitä todellisuus oli). Sitten alkoi minimalismi vol hc level, säästäminen ja kaupparalli.
Minua ihmetyttää miksi pitää koko ajan toitottaa että uupumus ei ole sama kuin masennus. Ja en vieläkään ymmärrä mitä eroa niillä oikeasti on? Vakavaan masennukseen voi kuulua itsetuhoisuus, mutta ei läheskään aina. Se on ehkä ainoa ero mitä tulee itselle mieleen?
Viime vuosina tosiaan myös alkanut korostaa introverttiyttään, vaikka minun korvaan sekin kuulostaa hänen kohdallaan siltä että yrittää vakuutella että ei oikeasti haluaisikaan kuulua mihinkään porukkaan (koska hänellä ei sellaisia näytä enää olevan). Silti ihastelee mummokokoontumisia kirjastossa. Mutta ei silti halua esim itse liittyä lukupiiriin tms?
Outoa on myös se miten kaunokirjallisuus on hänen mielestään guilty pleasure, typerää ajanhukkaa mutta silti mukavaa. Miksei voi vaan nauttia siitä? Aina pitäisi käyttää aika tehokkaasti ja lukea vain "faktaa". Vaikka siis ne hänen lukemansa "tietokirjat" on silti usein aika kaukana "faktasta" ja tieteestä.
Minusta näyttää, että hänellä on aina pakkomielle johonkin asiaan. Sama on nyt tämän uupumuksen kanssa. Jännä, että sivuutti siitä suomalaisen kirjailijan uupumus-artikkelista sen kohdan, jossa mainittiin ettei uupumus parane lepäämällä.
Kas taas säästyi rahaa kun pyysi yhteistyökumppanilta ilmaisen vanhan kämpän tyhjennyksen.
Täällähän jo tiedettiin, että mies ei pääsekään Espanjaan kuin vasta neljännelle viikolle.