2-vuotiaalla b-leuk 21 ja CRP 19, osaako joku sanoa onko paljon?

Hyvin naftisti ovat koholla. Kysy siltä lääkäriltä tarkemmin.

normaaliarvo on alle 10. Pienessä flunssassa voi nousta tuon verran, ei tarkoita mitään vakavaa. Leukosyytit vähän koholla, nousee yleensä jos crp:kin

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skl00…



Mitä ovat veren tulehdusmittarit?



Infektiotaudeissa veren valkosolupitoisuus usein suurenee, kuten edellä on esitetty. Toinen tulehduksen mittari on C-reaktiivinen proteiini eli CRP, jonka pitoisuus kasvaa monissa infektioissa ja tulehdustaudeissa. CRP on luetettavampi kuin veren valkosolupitoisuus ja niinpä sitä käytetäänkin runsaasti apuna kuumeista lasta tutkittaessa. Normaalisti CRP-arvo on veressä alle 20 mg/l, mutta vaikeissa bakteeri-infektioissa CRP-arvo voi suurentua tasolle 200–300 mg/l. Virusinfektioissa arvo suuree yleensä vähemmän. CRP-arvon mittaaminen on tärkeää ajateltaessa esimerkiksi antibioottihoidon aloitusta. Hoidon aloitus kuitenkin perustuu CRP:n ohella lapsen muihin löydöksiin ja niinpä päätökset tehdään aina yksilöllisesti.



Valkosolut (fB-Leuk)



Senkka ja 100 muuta tutkimusta

9.7.2008

Pertti Mustajoki ja Jarmo Kaukua

Viitearvo «Viitearvot»1

3,4–8,2 E9/l

Valkosolujen eli leukosyyttien tehtävä on ennen kaikkea erilaisten tulehdusten torjunta. Etenkin bakteeritulehduksissa elimistö lisää valkosolujen tuotantoa, jolloin veren valkosolumäärä suurenee. Luku saattaa nousta tasolle 20–30. Myös monissa leukemiatyypeissä valkosolujen määrä suurenee. Suurentunutta valkosolujen määrää nimitetään leukosytoosiksi.



On myös tiloja, joissa valkosolujen määrä pienenee. Joissakin virustaudeissa määrä on alle viitearvojen. Harvinaisissa luuytimen sairauksissa valkosolujen määrä saattaa olla hyvin pieni. Monet syövän hoidossa käytetyt solunsalpaajat (sytostaatit) vähentävät väliaikaisesti valkosolujen määrää. Pienentynyttä valkosolujen määrää nimitetään leukopeniaksi.



http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03…



fB-Leuk-tutkimus ilmoittaa valkosolujen kokonaismäärän. Valkosoluja on monta eri lajia. Silloin, kun valkosolujen määrä on suurentunut, on yleensä aiheellista selvittää, mitkä valkosolulajit ovat lisääntyneet tai vähentyneet. Tällöin tehdään valkosolujen erittelylaskenta (B-Diffi). Diffi ei kuulu perusverenkuvaan, vaan se täytyy pyytää erikseen.



Diffissä ilmoitetaan seuraavien valkosolujen suhteelliset määrät: neutrofiilit sauvatumaiset (Neut-st tai NST), neutrofiilit liuskatumaiset (Neut-lt tai NLT), eosinofiilit (Eos), basofiilit (Baso), lymfosyytit (Lymf) ja monosyytit (Mono). Normaaliveressä on eniten liuskatumaisia neutrofiilejä (40–75 % kaikista valkosoluista) ja lymfosyyttejä (15–45 %).



Artikkelin tunnus: snk03034 (003.034)

© 2012 Kustannus Oy Duodecim

Miksi on verikokeita pyydetty, jos lapsi on ihan terve?

Oli lääkärissä ummetuksen takia ja oksensi samalla lääkärin päälle (epäilen että oksensi koska oli itkenyt ja raivonnut niin paljon), joten lääkäri halusi varmuuden vuoksi katsoa vielä veriarvot. + lapsi kieltäytyi mahan painelusta (lääkäri epäili umpisuolta) ja minä taas epäilin että lasta vaan otti päähän että tuntematon täti paineli yms.

sillähän voi olla mahatautikin, kun oksensi. Ei nuo tulehdusarvot ole mitään hälyttäviä kuitenkaan. Saako kysyä miten näyttävästi oksensi lääkärin päälle? Menikö suihkuna silmälaseille ja tukkaankin? Joutuiko menemään suihkuun kesken vastaanoton?

Lääkäri sai kyllä aika hyvin väistettyä kiitos tuolin pyörien.. Kun lekuri ponkaisi tuolilla pakoon ämpäri kädessään niin loput yrjöt lensi lattialle ja ympäriinsä. Lapsi lähti lääkäristä ilman vaatteita (vain vaippa, yrjö vaattet kaarimaljassa) ja minä haisin kakalle ja yrjölle. Eiks oo kivaa.