Voiko mielenterveysongelmista parantua kokonaan?

mutta osista voi parantua kokonaan ja kaikkien oireita voi lievittää.

Kyllä voi.



Olin aikanaan hesperian mielisairaalassa ja vieläpä siellä missä pahimmat tapaukset olivat.



Entistä sekaisin menin lääkityksestä jota siellä annettiin.



Paraneminen tapahtui itsekseen.



Vastaus on siis, varmasti voi parantua.

Onhan valtavasti ihmisiä jotka ovat joskus sairastuneet esimerkiksi masennuksen mutta eivät ole enää masentuneita. Minullakin nuoruudessa diagnoosit vaikea masennus ja paniikkihäiriö, ja ihan vailla moisia vaivoja olen ollu jo 15 vuotta. Enkä tarvitse siis mitään lääkitystä tai muuta hoitoa.

jos ongelmat johtuvat olosuhteista joihin voidaan vaikuttaa ja vaikka vähentää henkilön stressiä, voivat poistua. Käsittääkseni skitsofrenia joka on vakavimpia mielisairauksia, vaatii yleensä elinikäisen hoidon.

mutta se vaatii usein aikaa ja kärsivällisyyttä.

Veljeni huumekuoleman, äitini mielenterveysongelmien ja alkoholisoituneen mieheni ristitulessa minusta tuli ihan nutcase. Kolmannen lapseni syntymän jälkeen kävin niin pohjalla kuin vain ihminen voi. Ajoin rekan keulaan, mutta ihmeen kaupalla jäin kuin jäinkin henkiin. Sairaalakierrehän siitä tuli, kun fyysinen tomumaja saatiin kursittua kasaan sain lähtöpassit suljetulle psykiatriselle. Siellä kokeiltiin konsti jos toinenkin, mutta varsinainen toipuminen alkoi määrärahojen loputtua. Pääsin kotiin. Mieheni oli lopettanut juomisen hyvällä menestyksellä, pakkohan hänen oli, sillä joutui kolmesta lapsesta yksin olemaan vastuussa.



Teimme päätöksen, pakkaamme ja muutamme pois. Niin kauas, ettei hullu äitini tule perässä. Siitä toipumiseni sai varsinaisen tuulen purjeisiinsa ja nyt, kun kuopus menee kouluun, elämä on viimein ihan mallillaan. Viime syksynä pääsin työelämään kunnolla kiinni ja ensi kuun alusta määräaikainen työsuhteeni vakinaistetaan.

Minä sairastan persoonallisuushäiriötä ja tutkimusten mukaan tästä parannutaan (jos parannutaan) keski-ikäisenä. Aika kovaa kuultavaa parikymppiselle...sairas minä olen, kyllä, mutta olen elänyt sairauteni kanssa tasapainossa: käyn terapiassa, lääkkeitä en tarvitse, koitan pitää huolta itsestäni ettei tilani pahene. Tätä häiriötä sairastavista 9% tekee itsemurhan. Psykiatrinen hoitaja, jota tapaan kuukausittain, on sitä mieltä että sisäinen vahvuuteni on pitänyt minut pinnalla enkä ole uponnut kuten vaikkapa veljeni, joka tod.näk. kärsii samasta sairaudesta muttei tahdo siihen hoitoa ja alkoholisoitui vuosia sitten. En pidä itseäni vahvana ihmisenä, päinvastoin- mutta kuulemma ihmisen oma sisin vaikuttaa paranemiseen huomattavasti.

Up

Kaikilla ihmisillä on jonkin asteen mielenterveysongelmia.