Lue keskustelun säännöt.
Olen toivottoman rakastunut mieheeni ja pelkään, että koko suhde hiipuu.
26.11.2005 |
Sain siis omasta mielestäni ihanan miehen kiinni vaikka olen sellainen roikkuja... Esitin rempseää maailmannaista ja mies lankesi heti. Mukamas oli kilpailijoita ja kiirettä treffata... eipä mennyt aikaakaan niin alkoi olla tiivistä piiritystä. Pari viikkoa oli oltu yhdessä niin alkoi havitella luokseen asumaan. Nyt olemme olleet yhdessä 6v ja meillä on kolme lasta (vanhin 5v). Ja edelleen pidän miestäni elämäni miehenä. Mutta tämä jokapäiväinen maailmannaisen esittäminen alkaa tympäistä. Mies on ihan huippu, mutta pelkään että jos kerron tykkääväni sukkien kutomisesta enemmän kuin sm tasoisesta golfinpeluusta niin välit menis poikki. Tuntuu ihan hullulta, että mieluumin istuisin kotona katsomassa videoita kuin elokuvateatterissa tai oopperassa kalliin lastenhoitajan kaitsiessa tenavalaumaa.
Oon vaan ihan kypsä, mutta en tiedä miten sanoisin tämän.
Kommentit (7)
Luin aloituksen aiemmin ja ajattelin vastata, sillä se vaikutti jotenkin mielenkiintoiselta, mutta en onnistunut muotoilemaan hyvää vastausta. Mutta numero 2 kiteytti ajatukseni. Ei sinulla hätää ole!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ole jaksanut esittää mitään edes kahta vuotta, makoilen kotona ihan huoletta... enkä tosin jaksa edes kutoa sukkia ja hyvin tuo mieheni tuntuu viihtyvän.
Lopeta esittäminen, et jaksa sitä kuitenkaan koko elämääsi.
että luultavasti hienointa, mitä miehellesi voi sattua on se, että tosiaan olet rakastunut häneen edelleen. Se näkyy varmasti! Ainakin tällä palstalla saa usein sen käsityksen, että naiset ovat yleensä enemmän tai vähemmän tyytymättömiä miehiinsä.
On varmaan hiton raskasta? Mä nimittäin olin taas jo ekoilta treffeiltä asti oma itseni ja se tuntui toimivan myös...:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy myöntää, että olen uskotellut miehelle mm että sain silmälasit oltuemme kaksi vuotta naimisissa. Vaikka sitä ennen käytin piilolinssejä ja näköni oli -6. Minulla vaan oli piilolinssit AINA päässä kun olin hereillä. Jopa synnytyksessä. Ja meikit päällä jopa sairaalassa. Mies ei koskaan ole nähnyt minua verkkareissa, ainoastaan kotoisissa sammareissa tai farkuissa... En nuku enää paituileissa ja tennissukissa. En neulo sukkia, tee ristipistotöitä tai ratko ristikoita.
Käyn töissä firmassani vaikka olen ajat sitten delegoinut hommat toisille. Haluaisin silittää mieheni paidat ja laittaa lasteni lounaat, mutta silti epäilen, että mies ei haluaisi palata 50-luvulle kuviteltuaan saaneensa 2000-luvun tehopakkauksen.
Toki mies on aina ollut kannustava ja positiivinen kuten esim " saadessani silmälasit" hän totesi minun näyttävän vain entistäkin fiksummalta :-) Mutta silti sitä vaan epäilee.
ap
Sun miehes on rakastunut suhun, ajatellut että tuossa on nätti ja mukava nainen, jonka kanssa on rento meininki. Luultavasti se ei ole tajunnut ollenkaan, kun olet vetänyt tuota " maailman nainen" strategiaa ja vielä vähemmän edes huomaa, jos nyt lopetat sen roolin vetämisen.
Huh. Me naiset kyllä mietitään joskus ihan liikaa. Eikö vaan?