Tunnetko autistiperheitä? Ovatko vanhemmat eronneet?

millaista tukea autistiperheet saavat usassa? ilmeisesti yhteiskunnan tuki on heikkoa?

Tunnemme parikymmentä muuta autistiperhettä joista pari kolme eronneet.

ja niistä ikävä kyllä eronneita on 2/3.

ja niistä ikävä kyllä eronneita on 2/3.

Emme kummatkaan pariskunnat olla eronneet.

Kummatkin eronneet. Toisten kohdalla ihmettelen sitä touhua. Lapsi on 50-50 vanhemmilla ja toinen vanhempi muuttaa koko ajan. Neljä muuttoa kuudessa vuodessa. Miten autisti suhtautuu tuohon ympäristön muutokseen jatkuvasti? Toki koulu on sama, mutta muuten. Lisäksi ollut kaksi eri kumppania asumassa luona. Ja olisi kyse edes jostain pummista, mutta isotuloisesta uratykkivanhemmasta, jonka nyt pitäisi pystyä asettumaan paikalleen ja ihan noin yleisen henkisen suorituskyvyn huomioiden huomata myös lapsen tarpeet. Muuttaa vaan ihan sen takia, että keksii paremman paikan asua. Ensin omakotitaloon, sitten kattohuoneistoon keskustaan, takaisin rivariin ja lopuksi taas kerrostaloon. Uusinta käännettä en tiedä.

Tunnen, ja ei.

Siis sitä sademiestyyppiä tai näit puhumattomia, mitä perinteisesti autisteiksi ymmärretään. Tunnen monta hfa:ta ja aspergeria, siis noinkymmenkkunta perhettä. Vain yksi näistä on eroperhe, ja siinäkin ero tuli jo lapsen ollessa ihan pieni, eli ei vielä ollut tietoa lapsen erityisyydestä. Tiedän, että tilastollinen todennäköisyys neurologisesti erityisten lasten vanhemmille on ajautua eroon paineiden takia, mutta tässä jengissä näyttää olevan lähinnä onnekkaita tapauksia. Tosin sosiaaliryhmäkin on aika valikoitunut, vain yksi perhe on ei -korkeakoulutettu ja vaikka näin ei saisi sanoa, se saattaa vaikuttaa asiaan.



Oma lapsi on as ja ei olla erottu eikä minkään järjellisen ennusteen perusteella erotakaan, vaikka tulevaisuutta toki on oikeasti mahdoton ennustaa. Oma kokemus on, että niitä paineita oikeasti on ja pahinta pn se, kun molemmat haluaa lapsen parasta ja sit ollaan eri mieltä siitä, mitä se ois. Mut sitoutumisen päättäväisyydellä on myös merkitystä ja jos sitä riittää, nämä ongelmat ja niiden kanssa selviäminen voi olla myös perhettä yhdistävä tekijä.



Ah, vielä se huomio, että kaikki nämä tuntemani autistilapset asuvat kotona. JOS lapsi olisi laitoshoidossa, se saattaisi ehkä muodostua muutenknin perheen ja parisuhteen sisäistä sitoutumista rikkovaksi tekijänksi. Kun jostain on jo joutunut luopumaan, voi helpommin luopua vielä enemmästä, tai jotain sellaista.