Puhutteko jatkuvasti lapsillenne, kun olette puhelimessa?ov
Ärsyttää puhua ystävän kanssa puhelimessa, kun hän koko ajan keskeyttää ja puhuu lapsilleen, useasti vielä lässyttää. Lapset ovat toki pieniä, mutta minun mielestäni lapsille voi myös sanoa, että äiti puhuu nyt puhelimessa. Eri asia sitten, jos lapseen sattuu tai jotain muuta tärkeää. Tai eri asia, jos ollaan jo puhuttu pitkään, niin sitten voi jo lopetellakin, jos lapsilla asiaa.
Itsellä saman ikäiset lapset, eivätkä he jatkuvasti keskeytä, kun olen puhelimessa. Olen pienestä asti sanonut, että odota hetki, olen puhelimessa. Toki hekin tulevat, jos asia on tärkeä. Enkä voisi kuvitella, että alan yhtäkkiä lässyttää lapsille vaikka kesken toisen lauseen.
Ja olen kyllä meistä se, joka harvemmin soittaa ja asioi puhelimessa nopeammin, joten en usko, että yrittää saada puhelua loppumaankaan.
Tietysti pieni murhe sinänsä, kun mikään muu ei ihmisessä ärsytä...
Kommentit (11)
mutta ystävä saattaa jaaritella pitkät pätkät lapsilleen tai läsnäoleveille ystävilleen, tuttavilleen samalla kun roikun linjoilla. Ihan ufoa hommaa! Samoin kuin se, että saattaa puhua puolikin tuntia ihmisistä (työkavereiden perheistä, asiakkaistaan jne.), joita en koskaan ole edes tavannut.
Harvemmin enää olen soitellut hänelle vaan viestittelen FB:n kautta. Olen kyllä sanonut, ettei tuloillani ole varaa roikkua tuntikausia puhelimessa, mutta hänellä ei ole kokemusta todellisesta pienituloisuudesta, joten hän ei oikeasti ymmärrä tilannettani. Ja kuittailijoille tiedoksi: nettiyhteyteni on maksuton kun satun asumaan alueella, jolla toimii kaupungin ilmainen verkkoyhteys.
kovasti niille tulee asiaa kun on puhelimessa ja joudun useampaan kertaan sanomaan, että äiti on nyt puhelimessa ja puhutaan sen jälkeen.
mutta ystävä saattaa jaaritella pitkät pätkät lapsilleen tai läsnäoleveille ystävilleen, tuttavilleen samalla kun roikun linjoilla. Ihan ufoa hommaa! Samoin kuin se, että saattaa puhua puolikin tuntia ihmisistä (työkavereiden perheistä, asiakkaistaan jne.), joita en koskaan ole edes tavannut.
Ei todellakaan jaksa kiinnostaa jutut tuntemattomista ihmisistä. Ei.
mutta ystävä saattaa jaaritella pitkät pätkät lapsilleen tai läsnäoleveille ystävilleen, tuttavilleen samalla kun roikun linjoilla. Ihan ufoa hommaa! Samoin kuin se, että saattaa puhua puolikin tuntia ihmisistä (työkavereiden perheistä, asiakkaistaan jne.), joita en koskaan ole edes tavannut.
Vihaan sitä, että puhelun aikana saattaa koko ajan puhua lapsilleen tai miehelleen. "Ai, juu ota vaan sitä appelsiinimehua...ei, ei kun siinä pöydällä on avattu...hei, mennään kohta nukkumaan..." Mulla ei oo hajuukaan, että puhuuko se nyt mulle vai jollekin muulle. Minunkin aikani on rajallinen, eikä mua huvita kuunnella langanpäässä heidän perhe-elämäänsä.
Joo, tottakai joskus joutuu lapsille jotain sanomaan, mutta yleensä ottaen keskityn siihen ihmiseen, joka on puhelimen toisessa päässää.
Ehkä ystäväsi tällä tavalla kuitenkin saa paremmin hoitumaan puhelun ja kotiasiat. Ehkä hänen lapsensa ovat aika pieniä ja tarvitsevat paljon huomiota? Itse puhun lähinnä, jos näyttää tapahtuvan jotakin vaarallista tai jos pienin hermostuu.
Meillä on ilmeisesti sama ystävä!
mutta ystävä saattaa jaaritella pitkät pätkät lapsilleen tai läsnäoleveille ystävilleen, tuttavilleen samalla kun roikun linjoilla. Ihan ufoa hommaa! Samoin kuin se, että saattaa puhua puolikin tuntia ihmisistä (työkavereiden perheistä, asiakkaistaan jne.), joita en koskaan ole edes tavannut.
Vihaan sitä, että puhelun aikana saattaa koko ajan puhua lapsilleen tai miehelleen. "Ai, juu ota vaan sitä appelsiinimehua...ei, ei kun siinä pöydällä on avattu...hei, mennään kohta nukkumaan..." Mulla ei oo hajuukaan, että puhuuko se nyt mulle vai jollekin muulle. Minunkin aikani on rajallinen, eikä mua huvita kuunnella langanpäässä heidän perhe-elämäänsä. Joo, tottakai joskus joutuu lapsille jotain sanomaan, mutta yleensä ottaen keskityn siihen ihmiseen, joka on puhelimen toisessa päässää.
ja sitten vielä aina tekee jotain samalla! Samalla, kun puhuu puhelimessa, vaihtaa kukkiin mullat, kolistelee keittiössä kattiloita ja kerran jopa föönasi hiuksia! hohhoijaa!! Vaihda siinä nyt sitten kuulumisia. Joo, harvakseltaan soittelen nykyään...
Ehkä ystäväsi tällä tavalla kuitenkin saa paremmin hoitumaan puhelun ja kotiasiat. Ehkä hänen lapsensa ovat aika pieniä ja tarvitsevat paljon huomiota? Itse puhun lähinnä, jos näyttää tapahtuvan jotakin vaarallista tai jos pienin hermostuu.
mutta mun tuttavan lapset on jo kouluikäisiä, ja silti hän puhuu heille puhuessaan puhelimessa.
kovasti niille tulee asiaa kun on puhelimessa ja joudun useampaan kertaan sanomaan, että äiti on nyt puhelimessa ja puhutaan sen jälkeen.
että tiettyyn rajaan asti puhelua ei saa häiritä
En ole kertaakaan kuullut ystäväni sanovan, että olen puhelimessa tms. Vaikka lasten asia olisi kuinka "turha".
ap
mutta ystävä saattaa jaaritella pitkät pätkät lapsilleen tai läsnäoleveille ystävilleen, tuttavilleen samalla kun roikun linjoilla. Ihan ufoa hommaa! Samoin kuin se, että saattaa puhua puolikin tuntia ihmisistä (työkavereiden perheistä, asiakkaistaan jne.), joita en koskaan ole edes tavannut.
Vihaan sitä, että puhelun aikana saattaa koko ajan puhua lapsilleen tai miehelleen. "Ai, juu ota vaan sitä appelsiinimehua...ei, ei kun siinä pöydällä on avattu...hei, mennään kohta nukkumaan..." Mulla ei oo hajuukaan, että puhuuko se nyt mulle vai jollekin muulle. Minunkin aikani on rajallinen, eikä mua huvita kuunnella langanpäässä heidän perhe-elämäänsä.
Joo, tottakai joskus joutuu lapsille jotain sanomaan, mutta yleensä ottaen keskityn siihen ihmiseen, joka on puhelimen toisessa päässää.
Sen muuten näkee myöhemmin lapsista, jos ovat saaneet aina keskeyttää aikuiset (päiväkodissa, koulussa, melkein missä vaan.
yritän opettaa lapset siihen että kun puhun puhelimessa, silloin ei tulla keskeyttämään ellei ole todella tärkeää asiaa. Mutta en kyllä yleensä koskaan puhu pitkiä puheluja.