synttäreillä lastensuojeluperheessä

Oma tämän syksyn ekaluokkalainen lapseni kärkkyy päästä ls-perheeseen yökylään. Luulisin, ettei siellä ryypätä/käytetä aineita, mutta jostain syystä lapset on olleet joitakin vuosia sitten huostaanotettuina. En todellakaan aio lastani päästää yökylään, kun en tarkemmin tunne kotioloja. Vaikeaa kuitenkin selittää lapselle, että miksi ei pääse, kun en tietenkään voi todellista syytä kertoa.. :/

Itse en olisi jättänyt omaa lastani sinne yksin jos paikalla on humalaisia. En vaikka joukossa olisi yksi selvinpäin oleva mummo. Humalaisten kanssa ei voi koskaan tietää mitä tapahtuu.

Jos lapsi olisi paikalle jäänyt, niin olisin kyllä minäkin. Olisin jäänyt vaikka tekosyynä mummoa keittiöön auttelemaan.

Itse en olisi jättänyt omaa lastani sinne yksin jos paikalla on humalaisia. En vaikka joukossa olisi yksi selvinpäin oleva mummo. Humalaisten kanssa ei voi koskaan tietää mitä tapahtuu.

Jos lapsi olisi paikalle jäänyt, niin olisin kyllä minäkin. Olisin jäänyt vaikka tekosyynä mummoa keittiöön auttelemaan.

Lisättäköön vielä edelliseen että minua ei haittaa sen että ovat ls-perhe vaan se että ovat humalassa.

NORMAALIIn perheeseen huostaan. Tietenkin turvattomuus periytyy jollain tasolla, mutta todellisuudessa kuitenkin näitä 'säälittäviä' perheitä on kaikissa tuloluokissa ja usein he onnistuvat kasvattamaan lapsensa ihan tavallisiksi veronmaksajiksi. Eivätkä kaikkien alkoholiongelmaisten lapset suinkaan muistele vanhempiaan pahalla. Sinänsä hieno juttu että ap vei lapsensa ls-perheeseen synttäreille, mutta ei ls-asiakkuus sinänsä merkitse perheen olevan jotenkin huonompi kuin muut.

lapselle tärkeässä tilanteessa isä on umpikännissä ja äiti tillintallin sekaisin..ja sinä olet sitä mieltä, että ei välttämättä näy lapsessa aikuisena.

Kuule vähän realiteettejä kehiin !!!!!!!!!!!!!jos ei pysty olemaan selvinpäin edes lapsen syntymäpäivänä niin mitähän se elämä on arkena. En edes halua ajatella..lapsesta huolehtiminen kun on raskasta ja vaatii hyviä hoksottimia ihan selvänäkin.

lapsille olosuhteet ovat satavarmasti turmiolliset ja tulee vaikuttamaan väistämäättä tytön persoonan- ja psyyken puolen kehitykseen jo perusturvattomuuden osalta saatikka sitten kaikki muut osa-alueet.

Ota kuule lapsen kehityspsykologian kirja esiin ja lue pikkasen.

Näille lapsille olisi ihan parasta sijoittaa johonkin normaaliin perheeseen.

Lapsi on vasta päiväkodissa eli olisi vielä mahdollisuus kasvaa normaalisksi aikuiseksi.

Vanhemmat voivat tavata lastaan säännöllisesti, mutta, turvallinen arki, missä rutiinit toistuvat joka päivä pitää taata näin pienelle lapselle terveiden aikuisten parissa...vain siten saadaan sukupolvien ketju katkaistua ja antaa tytölle mahdolliseen tasapainoiseen aikuisuuteen eikä tytöstä silloin tule masentunutta sekakäyttäjää niin kuin vanhemmistaan.

Mutta yleensä näissä tapauksissa vatuloidaan liian kauan ja lapsi otetaan sitten ongelmaisena murkkuna huostaan kun on jo liian myöhäistä.

Työ on tehty ja taas on yksi masentunut, turvaton ja onneton ihminen lisää yhteiskunnassa.

Oma tämän syksyn ekaluokkalainen lapseni kärkkyy päästä ls-perheeseen yökylään. Luulisin, ettei siellä ryypätä/käytetä aineita, mutta jostain syystä lapset on olleet joitakin vuosia sitten huostaanotettuina. En todellakaan aio lastani päästää yökylään, kun en tarkemmin tunne kotioloja. Vaikeaa kuitenkin selittää lapselle, että miksi ei pääse, kun en tietenkään voi todellista syytä kertoa.. :/

Mikset voisi pyytää lapsen kaveria teille yökylään? mieti miltä lapsesta tuntuu, joka on täysin syytön vanhempien ongelmiin, ettei ole edes kavereita, joiden kanssa olla. Kaverit ovat lapselle ns. suojaava tekijä tulevilta ongelmilta...

Ap, teithän lastensuojeluilmoituksen, jos lapsista heräsi huoli? AINA, kun herää huoli jonkun lapsen oloista, voi ottaa yhteyttä sossuun. Heidän on pakko tutkia perhe (oli perhe jo asiakkuudessta tai ei), ja selvittää sen hetkinen tilanne perheessä. Eli turhia lastensuojeluilmoituksia ei ole, mikäli ilmoitus lähtee huolen tunteesta.



Sossut eivät pääse näkemään perheiden koko elämää, joten naapurien tai tuttavien ilmoitukset ovat iso apu kokonaiskuvan saamisessa.

Ap nimenomaan kirjoitti että on kyse lastensuojeluperheestä.

minun lapsuudenperheessäni ei ollut mitään rutiineja, isä oli katoileva alkoholisti ja äiti tasapainoton, mutta itse koskaan pitänyt perhettä huonona. Olen ehkä vähän lyhytpinnainen, mutta muuten käyn aivan normaalista veronmaksajasta. Karmea ajatus, että lapset otetaan huostaan vain koska jonkun kontrollifriikin mielestä perheen elämäntapa ei ole 'normaali'.



Ja on mahdollista sekin, että juuri esim. synttärit tai muut perhejuhlat ahdistavat vanhempia erityisen paljon ja ovat sen takia kännissä. Itse olen tietenkin sitä mieltä, että vanhemman pitäisi humalassa häipyä kotinurkista jos on taipumusta arvaamattomaan käytökseen, mutta en kyllä vielä ap:n selostuksen perusteella pitäisi tuota perhettä ongelmaisena, paitsi niiden koirien suhteen.

Vaikka asiakkuus olisi jo olemassa, on ilmoituksia syytä tehdä, jos oikeasti näkee että vanhemmat on esim juuri tillin tallin vastuussa lapsista synttäreillä. Mistään muualta lastensuojelu ei saa totuudellista tietoa perheen arjesta + mikäli huostaanottoa valmistellaan, on tärkeää tietää millaisessa tilanteessa lapset elävät.



Lastensuojelussa ei ole kristallipalloa ja paljon jää pimentoon, ellei asioista sinne kerrota.

Ongelmaperheen lapsesta voi kyllä kasvaa ihan onnellinen, tavallinen ihminen. Tietysti perusturvallisuus kärsii, ja kokemuksia joutuu työstämään, mutta ei ls-perheen lapsi ole mitenkään tuhoon tuomittu välttämättä.



Oma lapsuudenkotini oli haastava kasvuympäristö: alkoholisti-isäni löi ja pahoinpiteli minua, laiminlöi sisaruksiani ja vanhempieni suhde oli vaikea, oli mielenterveysongelmia ja henkistä väkivaltaa. Oireilin teini-iässa ja parikymppisenä, mutta nyt 35-vuotiaana olen kolmen lapsen äiti, onnellisesti naimisiss, tyytyväinen elämääni, ystäviä on, samoin akateeminen koulutus ja mielenkiintoinen ura. Kukin sisaruksistani on myös oireillut aikoinaan, mutta aikuisiällä jokainen meistä on onnellinen ja elää näköistään elämää, myös välit vanhempiin ja sisaruksiin ovat nykyään kunnossa. Vanhempieni avioliitto on sittemmin päättynyt ja isäni raitistunut. Mielenterveyden kanssa tekevät edelleen töitä.



En tietenkään toivo kokemaani lapsuutta kenellekään, mutta ilman kokemuksiani en olisi se ihminen, joka olen tänään. Vaikeuksista ei seuraa aina pelkkää pahaa, vaan ne myös kasvattavat, vahvistavat, selviäminen tuo itsevarmuutta, alkoholistin lapsi oppii herkäksi, osaa aistia läheisten tunnetiloja, ottaa vastuuta ja paljon muutakin. Ne, joiden lähipiiriin kuuluu ls-perheitä voivat myös suhtautumisellaan vaikuttaa siihen, mihin suuntaan perheiden lasten elämä lähtee kulkemaan.

tekee minusta kyllä vanhemmista ja perheestä huonon. Lapset eivät sitä ole, vaikka joutuvatkin elämään huonoissa olosuhteissa.

Ls-ilmoitus kannattaa tehdä aina, kun on oikeasti syytä uskoa, että lapsen kehitys vaarantuu, riippumatta siitä, onko ilmoja tehty nolla vai kymmenen jo aiemmin. Rattaat pyörivät paremmin, kun niitä rasvataan. Jos ilmoja tulee lisää tukitoimien jälkeen, se on sossuille merkki siitä, että tukitoimet eivät riitä.

Meidän taloyhtiössä yksi sossun vakiasiakas-perhe, jonka lapsille ei pidetä mitään kuria vaan vanhemmat flegmaattisesti vetävät röökiä pihalla silloin harvoin, kun heitä näkyy eivätkä puutu esim. jos lapsensa kiusaavat muita. Mummonsa onkin sitten ihan toista maata- hyvä ettei selkäsaunaa pojille anna, jos ovat olleet pahanteossa! :D

mieheni äiti oli ja on ehkä kehitysvammainen (oman arvioni mukaan, tarkkaa diagnoosia meillä ei ole tiedossa, mutta kunnan holhouksessa on, haisee virtsalle, saa öisin kauhukohtauksia, kiljuu, mölyää, ei ymmärrä asioita, soittaa pakkomielteenomaisesti kymmeniä kertoja päivässä ja hokee, ei siivoa asuntoaan, ei ymmärrä raha-asoita, ym. ym., en todellakaan jättäisi hänelle lapsiani hoitoon...), jossain määrin lapsen asteella, isä taas oli juoppo narsisti, joka mm. lapsen nähden tappoi hänen kissansa, käsin. Mieheni mm. jäi kerran 4 päiväksi yksin kotiin 6-vuotiaana ja naapurit toimittivat sitten sanaa lastensuojeluun. Hän olisi joutunut lastenkotiin, jos mummonsa ei olisi ottanut häntä hoitaakseen. Mummo oli ikänsä kovasti töitä painanut, lempeä, rehellinen ja kiltti ihminen, mutta hänen pojastaan eli mieheni isästä vaan tuli se mikä tuli, ehkä johtuen omasta isästään, joka oli sodassa seonnut ja väkivaltainen.



Mieheni on täysjärkinen, ajatteleva ihminen, hyvä ja huolehtiva isä lapsillemme. Viat hänessä ovat lapsena kehittynyt (mielestäni sairaalloinen) nuukuus, jonka hän kyllä myöntääkin ja taipumus huutamiseen.... Isäänsä hän ei kaipaa, ja äidistään pitää huolta kuin pikkulapsesta.



Itse olen niin tiukkis, etten lastani moisille synttäreille ilman omaa valvontaa jättäisi. En mm. päästä alle 16-v. lapsiani yökylään koulukavereille, koska en voi ikinä tietää, mitä siellä oikein tapahtuu.

En tietenkään toivo kokemaani lapsuutta kenellekään, mutta ilman kokemuksiani en olisi se ihminen, joka olen tänään. Vaikeuksista ei seuraa aina pelkkää pahaa, vaan ne myös kasvattavat, vahvistavat, selviäminen tuo itsevarmuutta, alkoholistin lapsi oppii herkäksi, osaa aistia läheisten tunnetiloja, ottaa vastuuta ja paljon muutakin. Ne, joiden lähipiiriin kuuluu ls-perheitä voivat myös suhtautumisellaan vaikuttaa siihen, mihin suuntaan perheiden lasten elämä lähtee kulkemaan.

Vähemmän täydellisissä perheissä kasvaa toki varmasti tulevia sossutapauksia, mutta myös niitä ihmisiä, jotka tajuavat huonompiosaisia ja osaavat olla aidosti empaattisia myös epätäydellisiä vanhempia kohtaan. Olisi kamalaa jos kaikki olisivat ylempänä kunnostautuneiden tuomitsijoiden kaltaisia.

Yhteiskunnassa olisi ihan natsimeininki. Nykyäänkin on jo havaittavissa ihan 'normaaliperheissä' kasvaneissa ihmisissä outoa suvaitsemattomuutta ja ehdottumuutta kaiken inhimillisen suhteen. Aivan kuin nämä ihmiset olisivat kasvaneet pumpulisessa tynnyrissä.

Monilla tosiaan tuntuu olevan se käsitys, että kun vaan ls-ilmo tehdään, alkaa tapahtua. Heti lähtee lapset ja perheen asiat laitetaan kuntoon :)



Totuus on juuri niinkuin tuo Kontula-äiti kirjoitti, että eihän ne huostaanotettavat lapset mahtuisi enää mihinkään, jos jokaisesta perheestä, jossa ryypätään, pitäisi lapset ottaa. Niin paljon niitä ikävä kyllä on.



Sossu on aika voimaton, kun resurssit on mitkä on. Yritetään auttaa, mutta näitä perheitä vaan kertakaikkiaan on liikaa.



Minusta ap pohdintasi oli aika osuvaa. Täällä jotkut tekopyhänä ei lastansa ikinä jättäisi paikkaan, jossa on aikuisia humalassa. Mutta kuten tosiaan totesit, ne sen perheen lapset joutuu olemaan siellä aina.



Kyllä lapsille tekee hyvää nähdä, että maailma ei aina ole ihan ruusunpunainen. Sinulla on muuten hieno reipas tyttö :) Lapset on juuri tuommoisia, eihän heillä ole ennakkoluuloja.

ja minusta tuli sossu.



Oma lapsuus oli aika rosoinen. Monessa paikassa se on auttanut ymmärtämään ja olemaan tuomitsematta.



Minusta on hienoa, että tyttö sai mennä synttäreille. Arvioit tilanteen varmasti aivan oikein juhliin mennessä. Kun lapsella on perusturvallisuus kunnossa, ei häntä vahingoita elämän kääntöpuolen näkeminen. Päinvastoin liian pumpulissa elänyt lapsi voi saada väärän kuvan maailmasta ja törmäys todellisuuteen voi olla vähän raju, kun se kolahtaa eteen.

Kyllähän noissaoloissa lapsesta voi kasvaa normaali, mutta onko se sitten moraalisesti oikein että jätetään ls-ilmoitukset tekemättä ja toivotaan parasta.



Kyllä ne siellä sosiaalipuolella tarjoaa perheelle muutakin tukea kuin huostaanotto, että ei se lopullinen tuomio perheelle ole jos ap heistä päätyisi ls ilmoituksen tekemään.



Ja ls-ilmoituksen voi tehdä, vaikka perhe olisi jo ls-asiakas. Ja pitääkin tehdä jos tilanne sitä vaatii.

Minusta ap pohdintasi oli aika osuvaa. Täällä jotkut tekopyhänä ei lastansa ikinä jättäisi paikkaan, jossa on aikuisia humalassa. Mutta kuten tosiaan totesit, ne sen perheen lapset joutuu olemaan siellä aina.

Kyllä lapsille tekee hyvää nähdä, että maailma ei aina ole ihan ruusunpunainen. Sinulla on muuten hieno reipas tyttö :) Lapset on juuri tuommoisia, eihän heillä ole ennakkoluuloja.

Pitäiskö lapset kasvatuksellisessa mielessä jättää välillä humalaisten hoitoon etteivät erehdy luulemaan maailmaa ruusunpunaiseksi?

Mielestäni on ok, jos lapset näkevät aikuisten juovan oluen tai pari, mutta humalajuominen on lasten läsnäollessa lapsille haitallista.

Ja juopot ei oo niitä joilla se juominen jää pariin, ne juo niin kauan että sammutaan, tapellaan, kustaan ja paskotaan housuihin ym. Tämän tiedän koska olen juoppoja joutunut katselemman lapsena ja nyt aikuisena ja en omille lapsilleni sitä maailmaa näyttäisi.

koulukaverin synttäreillä. Ainut paikalla oleva aikuinen oli tämän kaverin äiti joka joi jotain alkoholia (kaljapullon näköinen paremmin en 8v tiennyt) ja näin kun äiti piikitti itseään keittiönpöydän ääressä!! pelkäsin ja odotin omia vanhempia hakemaan. Hieman myöhemmin tuo kaveri otettiin lastenkotiin :/