Sikiön kääntäminen

Äitini mukaan kääntäminen oli hyvin epämiellyttävä kokemus. En kääntynyt.

Käännöksessä lääkäri tarttui sikiöön molemmin puolin vatsaa ja muljautukselta se tuntui kun käännös tapahtui. Aikaa meni noin minuutti, sen jälkeen vielä puoleksi tunniksi supistuksia estävään tiputukseen.

kolmannella ja viimeisellä yrityksellä kääntyi. Hieman sattui ja mahassa mustelma. Vauva kuitenkin leikattiin ulos sitten yliaikaisena. Napanuora kaulan ympärillä..ei voi tietää menikö käännöksessä vai ei.

... ja ei kääntynyt. Ei varsinaisesti sattunut, mutta ei se kovin kivaltakaan tuntunut. Lääkäri lopetti kääntöyrityksen kun vauvan sydänäänet hetkellisesti laskivat eikä sen jälkeen enää yritetty.

ei onnistunu, olis synnyttäny perätilassa, mut ku tarjos jalkaa ekana ja napanuora jalan ympäri... itell kaikki viis ollu oikein päin...

käännöksen jälkeen pistettiin vähäksi aikaa käynnistykseen, jotta kuulemma "painuisi lähtökuoppiin, mutta ei kuitenkaan syntyisi".

Seuraavana päivänä oli kääntynyt takaisin, kieppuakseen sitten laskettuna aikana poikittain, ja toiseen käännökseen mennessä oli sitten kääntynyt oikein päin.

Oli pienikokoinen, joten kai siksi käännös oli helppo, ihan tosta vaan ilman ennakkovalmisteluja lekuri käänsi, kun olin kasvukontrollissa, ja huomattiin perätila.

käännöksen jälkeen pistettiin vähäksi aikaa käynnistykseen, jotta kuulemma "painuisi lähtökuoppiin, mutta ei kuitenkaan syntyisi".

kun joku sanoi saaneensa supistuksia estävän tipan, niin mulla päinvastoin? Ja tartteeko sitä nyt noin myöhäisillä viikoilla edes estellä, jos olis syntyäkseen?

käännöksen jälkeen pistettiin vähäksi aikaa käynnistykseen, jotta kuulemma "painuisi lähtökuoppiin, mutta ei kuitenkaan syntyisi".

kun joku sanoi saaneensa supistuksia estävän tipan, niin mulla päinvastoin? Ja tartteeko sitä nyt noin myöhäisillä viikoilla edes estellä, jos olis syntyäkseen?

Varmaan jos muutenkin on lapselle stressaava tilanne, niin synnytyksen käynnistyminen olisi riski? Mene ja tiedä..

käännöksen jälkeen pistettiin vähäksi aikaa käynnistykseen, jotta kuulemma "painuisi lähtökuoppiin, mutta ei kuitenkaan syntyisi".

kun joku sanoi saaneensa supistuksia estävän tipan, niin mulla päinvastoin? Ja tartteeko sitä nyt noin myöhäisillä viikoilla edes estellä, jos olis syntyäkseen?

Varmaan jos muutenkin on lapselle stressaava tilanne, niin synnytyksen käynnistyminen olisi riski? Mene ja tiedä..

mä olin käännöksessä varmaan samoilla viikoilla, jos en aiemmilla, ja käynnistystipan sain kuitenkin. Tosin ihmettelin sitä, kun seuraavana päivänä proffan kierrolla tää proffa sanoi, että se ei sitten syntynyt vaikka käynnisteltiin, ja tää tipan määrännyt lääkäri sanoi sille, ettei ollut tarkoitus että syntyy, vaan että pysyis vastedes vain lähtökuopissa..

Lapsella on syy olla nurinpäin ja niin olkoon. Käännös on tosi väkivaltainen toimenpide ja todella usein turha, sillä vauva kääntyy takaisin.

Sitten vielä riskit päälle, ei kiitos!

En suostuisi uudelleen. Eikä vauva edes kääntynyt.

Lapsella on syy olla nurinpäin ja niin olkoon. Käännös on tosi väkivaltainen toimenpide ja todella usein turha, sillä vauva kääntyy takaisin.

Sitten vielä riskit päälle, ei kiitos!

Onko sinulla siis lapsi väärinpäin vatsassa? Vai ihanko hyvää hyvyyttäsi tarjoilet mielipidettä noin niinkuin mutu-tuntumalta?

Tässähän kysyttiin kokemuksia.

Lapsella on syy olla nurinpäin ja niin olkoon. Käännös on tosi väkivaltainen toimenpide ja todella usein turha, sillä vauva kääntyy takaisin.

Sitten vielä riskit päälle, ei kiitos!

itelleni sattui valitettavasti kokemus, jota en toivo kenellekään. Koin aikamoisia kauhunhetkiä, kun sydänäänet lakkasivat ulkokäännöstä tehdessä. Lääkäri soitti leikkausalia valmiiksi samalla kun yritti saada vauvaa kääntymään takaisin. Kun se lopulta onnistui, sydänäänet palautui - minä itkin hysteerisenä ja lääkärikin myönsi, että ehti pelästyä todella paljon. Loppu hyvin kaikki hyvin.

kääntämiseen ja lopulta hirveän möngerryksen tuloksena rv 38+ lapsi sitten kääntyi itse. Syntyi viikkoa myöhemmin.



Siskon vauva käännettiin jonka tuloksena hätäsektio seuraavana yönä kun vauva oli kakannut lapsiveteen -> vauva muutamaksi päiväksi teholle.

sairaalaan kääntämisoperaatioon, kun neuvolassa todettiin vauvan olevan perätilassa. Viikkoja jotain 37.



Etsin itse netistä jotain jumppaohjeita (esim. ollaan kontallaan ja pyöritellään mahaa, en nyt muista enää tarkemmin), joilla vauvan saisi itsekseen kääntymään. En yhtään tiennyt, miten päin vauva oli, kun sairaalaan menin siihen kääntämiseen, mutta olin todella huojentunut, kun kuulin, että vauva onkin ihan juuri niin kuin pitääkin. Ei tarvinnut muljautella mahaa mihinkään suuntaan.



Joten nyt suosittelisin ketjun aloittajaakin kokeilemaan niitä jumppaliikkeitä. Etsi netistä tai pyydä neuvolasta. Ei siinä ainakaan mitään menetä, jos yrittää. :)

ja aikanaan hänet käännettiin rv 34. Ei sattunut yhtään, eikä tullut komplikaatioita. Rauhallinen tilanne, ja meni onneksi hyvin. Ehkä se johtui siitä, että hän oli lapsistani pienin, syntyi suunnilleen laskettuun aikaan ja painoi vain 3750 g.

aika pelottavia kokemuksia joillakin... vaikka neuvolassa sanoivat, ettei käännöstä koiteta jos on yhtään epävarmuutta esim. napanuoran tai pään asennon takia. Täytynee kokeilla noita kotijumppaohjeita, tosin veikkaan olevan sen verran itsepäistä lajia tämän vauvan ettei ihan helpolla käänny :)

ja aikanaan hänet käännettiin rv 34. Ei sattunut yhtään, eikä tullut komplikaatioita. Rauhallinen tilanne, ja meni onneksi hyvin. Ehkä se johtui siitä, että hän oli lapsistani pienin, syntyi suunnilleen laskettuun aikaan ja painoi vain 3750 g.

ja aikanaan hänet käännettiin rv 34. Ei sattunut yhtään, eikä tullut komplikaatioita. Rauhallinen tilanne, ja meni onneksi hyvin. Ehkä se johtui siitä, että hän oli lapsistani pienin, syntyi suunnilleen laskettuun aikaan ja painoi vain 3750 g.

paljon isompia. Pelotti toki, mutta hyvin sujui. Muut olivat tulossa maailmaan ihan niin päin kuin pitikin.