Raskaus ja paniikkihäiriö...

Mutta tuttavallani raskausaikana paniikki häiriö parantui huomattavasti tai pysyi aisoissaan. Synnytyspelosta kävi juttelemassa ja kaikki meni hyvin. Vauva syntyy ihan näinä päivinä.

mut tiedän et on lääkitys joka käy raskauteen ja imetykseen.

Kun 13v sitten sain tokan lapsen,niin odotuksen loppuvaiheessa sain kohtauksen,menin parvekkeelle happea haukkaa,se meni ohi kyl mut kesti jonkun aikaa.Sain vaan yhden kohtauksen koko raskauden aikana,sen jälkeen taas sairastuin uudestaan pahemmin,no jouduin sillon imetyksen lopettaa ja aloitin lääkityksen,sit pärjäsin hyvin.

Raskauden jälkeen mieliala ja olo voi olla paniikimainen ilman et on paniikkihäiriö,voi tietysti helpommin laukasta kohtauksen.Olen tehnyt 4 lasta,senkin uhalla et paniikki tulisi takasin.Taisin nujertaa koko taudin.

Ei muuta kun neuvolaan juttelee ja sitä kautta saat apua.

Paniikkihäiriö ei ole nykypäivänä este raskaudelle.Tsemppiä!

Itselläni ei ole synnytys pelkoa päinvastoin hyvät kokemukset, paniikkihäiriö alkanut vasta lasten ollessa3 ja5 vuotiaita.

Lähinnä " pelottaa" alkuraskauden väsymys ja pahoinvointi että laukaiseeko se miten helposti kohtauksen? Ja mietityttää se että voiko mitään lääkettä ottaa jos oikein paha olo?

ei ainakaan itselläni laukassut väsymys kohtausta,tosin otin päiväunia usein,olisko se auttanut...?

On jotenkin " helpompi" suunnitella raskautta kun tietää että voi saada apua jos tarvitsee. Kiitokset vastauksesta:)

paniikkihäiriö jo ennen raskautta ja sit kun tulin raskaaksi ja neuvolassa juttelin th:n kanssa paniikkihäiriöstä kun olin huolissaan et jos kohtauksia alkaa tulla enemmän ja tuleva synnytyskin pelotti. Th sanoi että kukaan hänen tietääkseen ei ole saanut panikkikohtausta synnytyksessä. (kuulemma paljon äitejä joilla on paniikkihäiriö) No mut sitten raskausaika meni hyvin, ei yhtään kohtausta. Synnytyksessä ei tietoakaan paniikkikohtauksesta ja synnytyskin meni paniikkihäiriöön nähden hyvin, muita ongelmia kyllä oli mut niistä ei sen enempää. Nyt sit raskauden jälkeen (8kk) olen aloittanut lääkityksen ja terapian.

Minulla ainakin paniikkihäiriö ilmenee sellaisena esim. että tarkkailen jatkuvasti omaa kehoa ja jos joku on vähän erilailla niin sitten siitä on helppo kehittää kohtaus. Mut esim. synnytyksessä se kipu oli niin positiivista jos niin voi sanoa ja sen tiesi mistä se kipu johtuu niin sit sitä paniikkiakaan ei tullut ja kun siinä on ammatti-ihmiset lähellä niin sitä on aika turvassa.



Ei kun lasta vaan yrittämään. :0)

pähkäilen että uskaltaisikohan sitä vielä yrittää...



" sivullinen taustalta"

kysypä terkkarissa!