Meidän 11-vuotiaalla on järkyttävän huono kunto!
Käytiin fillarilla ajelemassa ja poika huohotti jo parin kilsan jälkeen.
Hänellä ei harrastuksia, eli niissä ei kunto pääse kasvamaan. Nyt pitäisi minun ujuttaa jotenkin liikuntaa päiväohjelmaan, onko ehdotuksia miten?
Kommentit (7)
Sähly, judo, jalkapallo, joku liikunnalinen harrastus alkuun nyt kun niissä alkaa syyskausi.
Ja tuota fillarointia voi harrastaa ainakin lumen tuloon saakka, se on erinomainen liikuntamuoto.
Terv.1 fillari"hullun" 9v pojan äiti:) lisäksi harrastaa jalkapalloa. Ja tykkää tuo pian 11v:n pyöräillä ja harrastaa judoa.
Käytiin fillarilla ajelemassa ja poika huohotti jo parin kilsan jälkeen.
Hänellä ei harrastuksia, eli niissä ei kunto pääse kasvamaan. Nyt pitäisi minun ujuttaa jotenkin liikuntaa päiväohjelmaan, onko ehdotuksia miten?
Meillä nuo tykkäävät myös uida, käymmekin esim syys/talviaikaan väh.1x/kk uimassa.
-3-
Tuossa sen konkreettisesti huomasi
Lapsi on kokeillut monia harrastuksia, mutta on pikku perfektionisti ja mikäli ei kerralla osaa niin raivostuu eikä halua jatkaa. Siksi nuo ryhmäliikunnat ovat hankalia.
Inhoaa liikuntaa yli kaiken. 2-3 luokalla saakka pakotin erilaisiin harrastuksiin ja sitten lopetin. Itku silmässä ja hammasta purren harrasti, toiset eivät vain tykkää siitä liikkumisesta yhtään. Toivon, että jossain vaiheessa innostuu jostain harrastuksesta ja alkaa liikkumaan enemmän, mutta nyt ne ovat niitä satunnaisia pyörilyjä, uimisia, rullaluistelua, pihalla sulkkiksen pelaamista jne.
Onko pojalla pitkä koulumatka? Voisiko hän kävellä sen ainakin, jos ei sada? Voiko hän pyöräillä koulumatkan? Voitteko illalla lähteä yhdessä jalkaisin kauppaan tms?
Meidän pojilla on erinomainen kunto, koska he pyöräilevät kouluun 6 km suuntaansa, harrastavat uintia seurassa 1 krt / viikko valmentajan johdolla, ja muutenkin liikkuvat ulkona paljon vapaa-aikana. Netin käyttö ja pelaaminen on meillä rajoitettua, ja ulos on pakko mennä joka päivä.
Jos pojan tuuppaa liikkumaan lapsena, hän saattaa vihata sinua myöhemmin elämässä, tai sitten tuntea hiljaa kiitollisuutta, oli hän aikuisena hyvä- tai huonokuntoinen, kumpaa tahansa.
Ihmiset ovat lorviperseitä ihan luonnostaan. Aikojen alusta lähtien ihmiset ovat (ristiriitaisesti) nähneet vaivaa jotta seuraavalla sukupolvella olisi helpommat oltavat. Ollaan tultu pisteeseen jossa -joudutaan- liikkumaan koska arkielämässä ei saa tarpeeksi liikuntaa normaalin elämän ohella.
Laita poika vaikka judokurssille ja lupaa kunnon palkinto jos hän saavuttaa vaikka vihreän vyön. Miksipä muuten ihminen liikahtaisi kuin jonkun tuntuvan palkinnon takia. Toinen mitä suosittelen on seinäkiipely, jos vain kiipeilytilat löytyvät paikkakunnalta. Pidä huoli että poika myös syö ja nukkuu oikein. Oikea liikunta ei meinaa mitään jos nuo kaksi muuta ovat pielessä.
Uiminen vois myös olla ihan mielekästä.
Metsäretket, jotka olisikin vähän vaellustyyppisiä.