Mikä siinä vanhustyössä on muka raskasta? Väitän että

No en kyllä noihin muihinkaan mainittuihin.

valittajat vaihtuu. Vanhainkodilla on samat naamat joka aamu vaatimassa jotain.

Kansanedustajan työhön, se vasta on raskasta, ylitöitä paukkuu ja ei lomia juuri milloinkaan :)ja jos on niin nekin toooosi lyhyitä. Paska palkka ja ei juuri mitään etuisuuksia.

Mietipä ap vielä. Joo, kassalla pitää olla ihmisten kanssa kontaktissa koko ajan, mutta niin pitää olla vanhusten kanssa työskennellessä. Ja vanhustyössä kumminkin joutuu aika paljon syvällisemmin kohtaamaan asiakkaan kuin vaikkapa nyt s-marketin kassalla kaljaa myydessä.



Joutuu kohtaamaan ihmisten turhautumat, vihan, kiukun, surun, kuolemanpelon, masennuksen...



Ja fyysisesti on aika raskasta joutu nostelemaan pyörätuolissa/vuodehoidossa olevia aikuisia ihmisiä, kokeilepa joskus vaikka nostaa sitä miestäsi sängystä tuolille ja mieti uudestaan tuota ajatustasi.



Lisäksi joutuu tekemään aika lailla kaikenlaisia vastuullisia hoitotoimenpiteitä, esim. kotihoidossa olevat hoitajat. Siivoamaan ulosteita, sitomaan tulehtuneita haavoja jne.



Ja päälle koko ajan kiristyvä kiire ja koko ajan vaatimustasoaan nostavat omaiset.



Kassa on iisibiisi siihen verrattuna.

Mietipä ap vielä. Joo, kassalla pitää olla ihmisten kanssa kontaktissa koko ajan, mutta niin pitää olla vanhusten kanssa työskennellessä. Ja vanhustyössä kumminkin joutuu aika paljon syvällisemmin kohtaamaan asiakkaan kuin vaikkapa nyt s-marketin kassalla kaljaa myydessä.

Joutuu kohtaamaan ihmisten turhautumat, vihan, kiukun, surun, kuolemanpelon, masennuksen...

Ja fyysisesti on aika raskasta joutu nostelemaan pyörätuolissa/vuodehoidossa olevia aikuisia ihmisiä, kokeilepa joskus vaikka nostaa sitä miestäsi sängystä tuolille ja mieti uudestaan tuota ajatustasi.

Lisäksi joutuu tekemään aika lailla kaikenlaisia vastuullisia hoitotoimenpiteitä, esim. kotihoidossa olevat hoitajat. Siivoamaan ulosteita, sitomaan tulehtuneita haavoja jne.

Ja päälle koko ajan kiristyvä kiire ja koko ajan vaatimustasoaan nostavat omaiset.

Kassa on iisibiisi siihen verrattuna.

Mietipä ap vielä. Joo, kassalla pitää olla ihmisten kanssa kontaktissa koko ajan, mutta niin pitää olla vanhusten kanssa työskennellessä. Ja vanhustyössä kumminkin joutuu aika paljon syvällisemmin kohtaamaan asiakkaan kuin vaikkapa nyt s-marketin kassalla kaljaa myydessä. Joutuu kohtaamaan ihmisten turhautumat, vihan, kiukun, surun, kuolemanpelon, masennuksen... Ja fyysisesti on aika raskasta joutu nostelemaan pyörätuolissa/vuodehoidossa olevia aikuisia ihmisiä, kokeilepa joskus vaikka nostaa sitä miestäsi sängystä tuolille ja mieti uudestaan tuota ajatustasi. Lisäksi joutuu tekemään aika lailla kaikenlaisia vastuullisia hoitotoimenpiteitä, esim. kotihoidossa olevat hoitajat. Siivoamaan ulosteita, sitomaan tulehtuneita haavoja jne. Ja päälle koko ajan kiristyvä kiire ja koko ajan vaatimustasoaan nostavat omaiset. Kassa on iisibiisi siihen verrattuna.

-7-

Itseääntoistavaa liukuhihnatyötä, jossa fyysisesti raskain työ on kaljakeissin kääntely hihnalla.

tappi persiissä ja puhun ihmisille paskaa. Raskasta?

Kassalla olen ollut enkä tajua sen "raskautta" Itseääntoistavaa liukuhihnatyötä, jossa fyysisesti raskain työ on kaljakeissin kääntely hihnalla.

Oletko ollut jossakin paikassa niin pitkään, että olet tutustunut yhtä lailla asiakkaisiin? Kyllä olen itsekin myyjänä tutustunut asiakkaisiin, nimenomaan vanhuksiin. Ihan kuolemanpelosta emme päädy puhumaan, mutta olen kuullut yksityisiäkin asioita.

Mielestäni olet ollut huono myyjä, jos oikeasti tuo kuvattu on ollut työsi haastavin osuus. Ehkä et todella ole työskennellyt myyjänä niin kauan, että olisit kokenut omasta työstäsi vastuuta, esimerkiksi asiakkaan neuvomisessa tai reklamaatiotilanteen hoitamisessa? Yksinkertaisia asioita, joiden hoito onnistuu monelta, joissa voi kuitenkin palvella asiakasta hyvin (tai sinun tapauksessasi huonosti?).

Meillä muuten käy yhtä lailla samat ihmiset, joilla on suurinpiirtein samat valitukset. Tässä mielessä työ ei mitenkään eroa, paitsi että hoitaja pääsee tietysti enemmän iholle. Mutta minäkin olen henkilökohtaisesti auttanut vanhuksia, pakannut, nostellut rollaattorin kynnyksen yli ym.

Siitä olen samaa mieltä, että en ole vastuussa vanhusasiakkaista samalla tavalla kuin hoitotyötä tekevät ja sen vuoksi arvostankin hoitotyötä tekevien jaksamista. Enkä siis nyt mitenkään väitä, että kauppatyö olisi paljon raskaampaa, mutta ei se kyllä selvästi helpompaakaan ole. Kaupan työstä raskaan tekee mielestäni myös yksitoikkoisuus, virikkeiden puute. Pitemmän päälle se todella sahaa ihmistä.

Varmasti tuo edellä väitetty pätee, jos istuu pelkästään myyjänä kassalla. Jos taas on kaupan myyjä ja tekee kaikkia kaupan töitä, yhtä lailla työvuorossa pitää saada hommia aikaan x määrä, eli on samanlainen aikapaine kuin vanhustyössäkin. Ja oikeastaan sen lopputulema on myös aika samanlainen, jos ei anneta tarpeeksi aikaa palvella rauhassa asiakkaita, niin eivätpä ne asiakkaat voi kovin hyvää palvelua saada.

Aloitetaanpa siitä, että pyri opiskelemaan hoitajaksi. Jos pääset, ja valmistut, hae ns. kentälle työhön. Tule sen jälkeen kertomaan uudestaan, mitä olitkaan mieltä.

autossa.



t. kiinteistökuningas

tämä on selkeä provo, mutta vastaan silti :) Hoitajan työssä ylipäätänsä raskainta on vastuu. Jos teet virheen, potilas/asukas/asiakas voi vammautua tai pahimmillaan kuolla. Muissa ammateissa virheen seuraukset eivät ole ihan tätä luokkaa.



Lisäksi nimenomaan vanhustyössä on jatkuvasti läsnä kipu, tuska, pelko, ahdistus ja jopa kuolema. Ja näistä kumpuava usein epämieluisa käyttäytyminen. Ja fyysistä rasittavuuttakaan ei pidä unohtaa, saikulla ollaan jatkuvasti selkä, polvi ym. vammojen takia.



Itse olen hakeutunut vanhustyöstä muihin tehtäviin, vaikka on vanhustyössä paljon hyvääkin.

Useammassa eri toimipisteessä. Väitän, että vanhustyö on huomattavasti raskaampaa kuin kassatyö.

tarvitsee kammeta 100-kiloisia asiakkaita sängystä ylös /pyörätuoliin/vessaan. Tai laittaa vainajaa. Puhumattakaan työn henkisestä raskaudesta.

että hoidokkien kunto aina vain huononee, päivä päivältä, puuttui semmonen toivon kipinä paremmasta ja kotiutumisesta (pitkäaikaisosasto). Vaikka sen hyvän hoidon ja ajan antaminen tekivätkin vanhuksen siitä päivästä paremman.

Vanhustyössä raskainta on v-mäiset työkaverit. Tuolle alalle nimittäin on kasautunut kaikki elämässään epäonnistuneet ja siihen tyytymättömät besserwisser -ämmät, jotka luulevat olevansa korvaamattomia ja kyttäävät muiden työtä. Potilaat ovat sympaattisia ja työn suola.

Kassan varmaan harvemmin tarvitsee kammeta 100-kiloisia asiakkaita sängystä ylös /pyörätuoliin/vessaan. Tai laittaa vainajaa. Puhumattakaan työn henkisestä raskaudesta.

otetaan kiinni myymälävarkaita, juostaan niiden perässä, kuunnellaan vittuilua ja uhkailua. Hyvässä tapauksessa joku uhkaa aseella ryöstön yrityksessä. Ei se kassatyö sen ikävämpää ole.;)

vaikka nenää siihen painetaan.

Jotkut ne ei vaan tunnista provoa, vaikka nenää siihen painetaan.

itselleni tärkeästä aiheesta.

Joutuu kohtaamaan myös omat pelkonsa - ajattelemaan omien vanhempiensa ja ehkäpä omaakin vanhuuttaan, sairauksia, raihnaisuutta, toivottomuutta, kuolemanpelkoa... Lisäksi se, että ei resurssien puutteessa voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi/pitäisi, vaan joutuu kiirehtimään ja fuskaamaan koko ajan. Kyllä se naista syö!