Lue keskustelun säännöt.
40 vuotiaana LÄÄKIKSEEN?
Kommentit (41)
Itse olen 41-vuotias lähihoitaja ja mietin myös josko hakisin lääkikseen. Ensi keväänä tuskin vielä pääsen mutta jospa sitten seuraavana. Sitten olisinkin jo 43 kun pääsisin jos pääsisin...eli 50 suurinpiirtein kuin valmistuisin...Onhan se haasteellista jo siksikin että suurin osa siellä on tosi nuoria opiskelijoita joiden kanssa ei varmasti niin kauheasti yhteistä juttua tulisi vaikka nuoret aivan mahtavia tyyppejä ovatkin. Mulla itse asiassa tuosta mol:in ammatinvalintatestistä tuli vastaukseksi etten vielä tietäisi mitä haluaisin....?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etkä tosiaan vanhimmasta päästäkään.
Mihin viittaat tuolla "miten 40 v voisi valmistua lääkäriksi?" -kysymyksellä? Ihan siinä missä muutkin eri-ikäiset. Ikä ei ole este. Ja potskut tykkää, kun et ihan nuorelta näytä. Työelämää vielä kuitenkin n 30 v jäljellä.
terv. lääkäri
Itse olen 41-vuotias lähihoitaja ja mietin myös josko hakisin lääkikseen. Ensi keväänä tuskin vielä pääsen mutta jospa sitten seuraavana. Sitten olisinkin jo 43 kun pääsisin jos pääsisin...eli 50 suurinpiirtein kuin valmistuisin...Onhan se haasteellista jo siksikin että suurin osa siellä on tosi nuoria opiskelijoita joiden kanssa ei varmasti niin kauheasti yhteistä juttua tulisi vaikka nuoret aivan mahtavia tyyppejä ovatkin. Mulla itse asiassa tuosta mol:in ammatinvalintatestistä tuli vastaukseksi etten vielä tietäisi mitä haluaisin....?!
Mielestäni on hienoa jos jo hoitajana vuosikausia toiminut ihminen lukee itsensä lääkäriksi. Hänellä on siis alasta jo paljon tietoa ja myös iän tuomaa elämänkokemusta. On se huvittavaa kun täällä aina mollataan ihmisiä jotka haluavat elämässä eteenpäin.
Itse olen 41-vuotias lähihoitaja ja mietin myös josko hakisin lääkikseen. Ensi keväänä tuskin vielä pääsen mutta jospa sitten seuraavana. Sitten olisinkin jo 43 kun pääsisin jos pääsisin...eli 50 suurinpiirtein kuin valmistuisin...Onhan se haasteellista jo siksikin että suurin osa siellä on tosi nuoria opiskelijoita joiden kanssa ei varmasti niin kauheasti yhteistä juttua tulisi vaikka nuoret aivan mahtavia tyyppejä ovatkin. Mulla itse asiassa tuosta mol:in ammatinvalintatestistä tuli vastaukseksi etten vielä tietäisi mitä haluaisin....?!
Mielestäni on hienoa jos jo hoitajana vuosikausia toiminut ihminen lukee itsensä lääkäriksi. Hänellä on siis alasta jo paljon tietoa ja myös iän tuomaa elämänkokemusta. On se huvittavaa kun täällä aina mollataan ihmisiä jotka haluavat elämässä eteenpäin. Ja olen kyllä minäkin kuullut että ihmiset saavat välillä mitä ihmeellisempiä vastauksia tuosta mol:in testistä....
Itse olen 41-vuotias lähihoitaja ja mietin myös josko hakisin lääkikseen. Ensi keväänä tuskin vielä pääsen mutta jospa sitten seuraavana. Sitten olisinkin jo 43 kun pääsisin jos pääsisin...eli 50 suurinpiirtein kuin valmistuisin...Onhan se haasteellista jo siksikin että suurin osa siellä on tosi nuoria opiskelijoita joiden kanssa ei varmasti niin kauheasti yhteistä juttua tulisi vaikka nuoret aivan mahtavia tyyppejä ovatkin. Mulla itse asiassa tuosta mol:in ammatinvalintatestistä tuli vastaukseksi etten vielä tietäisi mitä haluaisin....?!
Mielestäni on hienoa jos jo hoitajana vuosikausia toiminut ihminen lukee itsensä lääkäriksi. Hänellä on siis alasta jo paljon tietoa ja myös iän tuomaa elämänkokemusta. On se huvittavaa kun täällä aina mollataan ihmisiä jotka haluavat elämässä eteenpäin.
Ihmettelin vain, että 41-v "ehkä lähivuosina pyrkii lääkikseen". Voihan se olla hyväkin idea, mene ja tiedä. Lääkiksestä valmistumisen jälkeen on vielä pitkä pitkä polku kuljettavana lääkäriksi oppimisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä itse olen tavannut hoitajataustaisia opiskelijakollegoita tai jo valmistuneita, hoitajataustaisia lääkäreitä, niin olen todennut, että hoitajuudesta on lähinnä haittaa.
Hoitajalta vaaditaan tietynlaista ajattelutapaa ja lääkäriltä toisenlaista. Jos on ollut hoitajana kauemmin, niin on muodostunut tietynlainen tapa tehdä asioita, eikä ole enää avoin diagnostiselle ajattelulle. Toki n < 10, mutta tässä otannassa teoriani pätee jokaiseen.
Sinällään jokainen saa toki tehdä elämässään mitä huvittaa, mutta tämä kommentiksi sille, joka arveli hoitajataustasta olevan hyötyä lääkäriksi ryhdyttäessä.
Osaltaan tulee siitä yksinkertaisesta selviöstä että lääkärit tarvitsevat hoitajien tietoja ja taitoja vähän väliä jo siis ihan sen takia etteivät yksinkertaisesti itse tiedä tiettyjä asioita.Niitä asioita ei lääkiksessä opeteta mutta tuntuvat kuitenkin olevan lääkärin työssä tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaltaan tulee siitä yksinkertaisesta selviöstä että lääkärit tarvitsevat hoitajien tietoja ja taitoja vähän väliä jo siis ihan sen takia etteivät yksinkertaisesti itse tiedä tiettyjä asioita.Niitä asioita ei lääkiksessä opeteta mutta tuntuvat kuitenkin olevan lääkärin työssä tärkeitä.
Tulkaa sitten kertomaan, kun olette _päässeet_ sisään opiskelemaan.
Tai sitten voisi vain sanoa, että aion _hakea_ lääkikseen. Mun käsittääkseni sinne ei niin vain _mennä_.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaltaan tulee siitä yksinkertaisesta selviöstä että lääkärit tarvitsevat hoitajien tietoja ja taitoja vähän väliä jo siis ihan sen takia etteivät yksinkertaisesti itse tiedä tiettyjä asioita.Niitä asioita ei lääkiksessä opeteta mutta tuntuvat kuitenkin olevan lääkärin työssä tärkeitä.
Minä olen joutunut pyytämään hoitajalta apua sängyn päädyn nostamisessa, sellaista kun ei lääkiksessä opeteta.
Lääkintävahtimestarit ovat kyllä olleet oikeastikin ihan kullanarvoisia.
tietoa/muistikuvaa minkäikäisenä aloittavia iäikkäimpiä lääkiksessä tiedätte ja miten ovat pärjänneet? Tuossa ainakin yksi lääkäri kovasti nelikymppistä kannusti lähtemään opintielle vielä. Ja tässä ketjussahan on tullut iät 38-43 esiin hakijoille....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaltaan tulee siitä yksinkertaisesta selviöstä että lääkärit tarvitsevat hoitajien tietoja ja taitoja vähän väliä jo siis ihan sen takia etteivät yksinkertaisesti itse tiedä tiettyjä asioita.Niitä asioita ei lääkiksessä opeteta mutta tuntuvat kuitenkin olevan lääkärin työssä tärkeitä.
Minä olen joutunut pyytämään hoitajalta apua sängyn päädyn nostamisessa, sellaista kun ei lääkiksessä opeteta. Lääkintävahtimestarit ovat kyllä olleet oikeastikin ihan kullanarvoisia.
Teitä lääkäreitä kun on todellakin hyvin moneen junaan:). Sä taidat olla niitä vetureita. Siitä hattua sulle. Enkä mä nyt tarkoittanut että lääkärit kädettömiä ovat vaan yksinkertaisesti sitä että kyllä hoitajan työllä ja taidoilla on paljon merkitystä. Toivottavasti sä et ole niitä lääkäreitä jotka eivät hoitajia arvosta.
Osaltaan tulee siitä yksinkertaisesta selviöstä että lääkärit tarvitsevat hoitajien tietoja ja taitoja vähän väliä jo siis ihan sen takia etteivät yksinkertaisesti itse tiedä tiettyjä asioita.Niitä asioita ei lääkiksessä opeteta mutta tuntuvat kuitenkin olevan lääkärin työssä tärkeitä.
Minä olen joutunut pyytämään hoitajalta apua sängyn päädyn nostamisessa, sellaista kun ei lääkiksessä opeteta. Lääkintävahtimestarit ovat kyllä olleet oikeastikin ihan kullanarvoisia.
En osaa oikeanlaisia pesuja, peittelyitä, tippapullojen letkutuksia jneTeitä lääkäreitä kun on todellakin hyvin moneen junaan:). Sä taidat olla niitä vetureita. Siitä hattua sulle. Enkä mä nyt tarkoittanut että lääkärit kädettömiä ovat vaan yksinkertaisesti sitä että kyllä hoitajan työllä ja taidoilla on paljon merkitystä. Toivottavasti sä et ole niitä lääkäreitä jotka eivät hoitajia arvosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulkaa sitten kertomaan, kun olette _päässeet_ sisään opiskelemaan. Tai sitten voisi vain sanoa, että aion _hakea_ lääkikseen. Mun käsittääkseni sinne ei niin vain _mennä_.
Toinen tämän linkin hoitajista sanoi menevänsä ja toinen hakevansa....eli siis ei nyt kannata niin tuosta tuohtua....hyvähän se että ensimmäiselläkin on kova halu ja haluaa uskoa että myös menee....ei sitä tarvitse ottaa niin että hän aliarvioisi että sinne nyt vain sisään kävellään...tuskin edes pääseekään ekalla kerralla...Itse olen kuullut useammalta että kun ja jos sinne jotenkin pääsee niin kyllä niistä opinnoista sitten siellä jotenkin aina selviää. Mutta että pääsykokeet karsivat kyllä jyvät akanoista melkoisen tarkasti.
Osaltaan tulee siitä yksinkertaisesta selviöstä että lääkärit tarvitsevat hoitajien tietoja ja taitoja vähän väliä jo siis ihan sen takia etteivät yksinkertaisesti itse tiedä tiettyjä asioita.Niitä asioita ei lääkiksessä opeteta mutta tuntuvat kuitenkin olevan lääkärin työssä tärkeitä.
Minä olen joutunut pyytämään hoitajalta apua sängyn päädyn nostamisessa, sellaista kun ei lääkiksessä opeteta. Lääkintävahtimestarit ovat kyllä olleet oikeastikin ihan kullanarvoisia.
Teitä lääkäreitä kun on todellakin hyvin moneen junaan:). Sä taidat olla niitä vetureita. Siitä hattua sulle. Enkä mä nyt tarkoittanut että lääkärit kädettömiä ovat vaan yksinkertaisesti sitä että kyllä hoitajan työllä ja taidoilla on paljon merkitystä. Toivottavasti sä et ole niitä lääkäreitä jotka eivät hoitajia arvosta.
Hoitajien arvostuksen puutteesta ei lainkaan ole kyse, vaan arvostan 100-prosenttisesti sitä työtä, mitä he tekevät. Kuitenkin työ on luonteeltaan hieman toisenlaista kuin lääkärin työ, ja olen huomannut, että niillä tuntemillani hoitajilla, jotka ovat opiskelleet lääkäriksi vasta pidemmän hoitajauran jälkeen, on se hoitajuus jäänyt taustalle kummittelemaan, eikä kaikkea aina osata ajatella / tehdä niin kuin lääkärin kuuluisi. Hirvittävän vaikeaa selittää, mutta tällaista minä ja monet muut kollegat olemme pistäneet merkille.
Vanhin tuntemani lääkiksessä aloittanut taitaa olla neljänkympin paremmalla puolella, taustakoulutukseltaan proviisori. Omalla kurssillani oli muutama kolmikymppinen aloittaja, muut nuorempia. Tämä siis sille vastaukseksi, joka kysyi, minkä ikäistä porukkaa kurssilla on.
Olen nyt 38-vuotias ja aloitan lääketieteen opinnot parin viikon päästä. Hain kolme kertaa - kolmannella sisään. Luin muun päivätyön ja perheen ohella ja ehkä sen vuoksi hakukertoja tuli noin monta :) Pääsykoe ei mielestäni ole mikään läpihuutojuttu, mutta jos motivaatiota ja intoa löytyy niin ei muuta kuin pänttäämään!
Varmaan on melkoisen onnellinen olo. Rankasta työstä sait hienon vaikkakin työlään palkinnon:)
40-vuotiaita (hieman alle ja yli) n. 5 ja yhden joka oli 50-vuotias (vai oliko jo ylikin). Pärjäävät siinä missä muutkin. Opiskelu ei ole ikäkysymys (paitsi, että "iäkkäämmät" tietävät jo mitä haluavat. Drop outit eli lääkiksen lopettavat ovat usein niitä 19-vuotiaana sisään päässeitä, jotka huomaavat että ei tää ookaan mun juttu. Lisäksi keskeyttäneissä on sellaisia, jotka sairastuvat vakavasti psyykkisesti).
Lääkis on tavallinen ammattikoulu siinä missä muutkin, tosin yliopistotasoinen. Mutta pirun hyvä ammatti, käytännönläheinen, monenlaista työnkuvaa ja kansainvälinen. Suosittelen, myös iäkkäämmille, koska eläkeikä nousee taatusti. Muista vain, että motivaation pitää olla oikea (raha ei ole hyvä motivaatio, koska monesta muusta työstä saa helpommalla rahaa).
terv. se yksi suositellut lääkäri
tietoa/muistikuvaa minkäikäisenä aloittavia iäikkäimpiä lääkiksessä tiedätte ja miten ovat pärjänneet? Tuossa ainakin yksi lääkäri kovasti nelikymppistä kannusti lähtemään opintielle vielä. Ja tässä ketjussahan on tullut iät 38-43 esiin hakijoille....
mihin olet ryhtymässä eli lääkärinä kertoilen vähän työstäni. Joku muukin kollega voisi vastailla, koska työnkuvia on lukemattomia.
Työ on erittäin vastuullista (tai ainakin itse koen näin) Mitä enemmän tekee ( ja aika monet tekee), sitä todennäköisempää on, että tekee virheen. Ne tuntuivat aluksi AIVAN hirveiltä. Nyt on jo oppinut sietämään epätäydellisyyttään. Töitä on paljon ja monessa työpaikassa tehdään hirveästi töitä. Mitenkään ei pysty aina tekemään parastaan. Vaikka haluaisi.
Parhaan palautteen saa potilailta. Joskus tekee armottomasti töitä jonkun hyväksi, saa aikaan omasta mielestään erinomaisen lopputuloksen ja silti potilas haukkuu ja valittaa esim. Valviraan. Joskus potilaat taas ovat kiitollisia minulle asiasta, johon en juuri ole vaikuttanut. Kerron tämän ja silti saan seuraavana päivänä täytekakun.
Joskus potilaat toivovat, että voisin vaikuttaa asioihin, joihin minulla ei ole mitään valtaa. He suuttuvat, kun en siltikään pysty vaikuttamaan.
Parhaimmillaan työ monipuolista, vaihtelevaa, tyydyttävää, palkitsevaa, mielenkiintoista ja haasteellista ryhmätyötä.
Pahimpina päivinä se on toivotonta, lopen uuvuttavaa, öisin valvottavaa ja turhauttavaa.
Mutta niin kai kaikki työt?
Itse olen 41-vuotias lähihoitaja ja mietin myös josko hakisin lääkikseen. Ensi keväänä tuskin vielä pääsen mutta jospa sitten seuraavana. Sitten olisinkin jo 43 kun pääsisin jos pääsisin...eli 50 suurinpiirtein kuin valmistuisin...Onhan se haasteellista jo siksikin että suurin osa siellä on tosi nuoria opiskelijoita joiden kanssa ei varmasti niin kauheasti yhteistä juttua tulisi vaikka nuoret aivan mahtavia tyyppejä ovatkin. Mulla itse asiassa tuosta mol:in ammatinvalintatestistä tuli vastaukseksi etten vielä tietäisi mitä haluaisin....?!