Lue keskustelun säännöt.
Miten mä nyt selviän mahavaivaisen alati huutavan vauvan ja 2v taaperon kanssa???
24.07.2012 |
Joo...pienellä ikäerolla lapset tehtiin ja kyllä tää alku on ollut ihan kamalaa. vauva mahavaivainen ja valvoo jopa 12 tuntia putkeen, välillä vääntää mahasta ja välillä taas valvoksii muuten vaan. Miten se jaksaa valvoa tollasia pätkiä vaikka ikää on vasta kuukausi? En tajua...Esikoinen taas puelestaan ei ole vauvalle ilkeä, mutta käytöksestä toki näkyy, että on mustis ja elämä on nyt mullin mallin. En mä muuta odottanutkaan. Nukahtaminen illalla on vaikeaa, teki totaalilakon potalle menemisestä, joka asiaan vastaus on "EIKÄ!"
Onneksi mies on nyt lomalla, helpottaa ihan perhanasti. Mä tunnustan et tuleva arki pelottaa ihan älyttömästi. Mä niin odotan kuin kuuta nousevaa, et noi vauvan mahavaivat loppuisivat...tää on jotain ihan kamalaa! Toissa yönä jouduin pakkaamaan vauvan keskellä yötä autoon turvakaukaloon ja eikun ajelemaan vesisateessa ympäri kyliä. Autossa olo on ainoa asia, missä rauhoittuu nukkumaan.
Te, jotka olette olleet samassa tilanteessa, niin olisko antaa vinkkejä? Just nyt tuntuu niin ankealta. ahdistaa nuo yöt jo etukäteen, vaikka mies kiitettävästi ollut apuna. Isovanhemmista ei juurikaan apua ole. Appivanhemmat jo aika iäkkäitä ja mun äitini vielä työelämässä.
Kommentit (9)
Maito jätettiin pois ja johan alkoi helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kesti tuota itkua ja vähäistä unta 7kk.
Sain kaupan päälle synnytyksen jälkeisen masennuksen ( en pelottele, mutta seuraa vointiasi), siitäkin selvittiin.
Minun vinkkini:
-Jos imetät seuraa tarkkaan omaa ruokavaliota (karsi mm kahvi, colajuomat, ruisleipä, sipuli, mausteiset ruoka yms pois)
- vie vauva vyöhyketerapiaan, katso mitä tekee. Hiero iltaisin vauvan jalkoja terapeutin ohjeiden mukaan.
-iltakylpyyn laventelia tai kamomillaa
-itkun aikana vauva kapaloon tai kantoliinaan.
-huomioi esikoista kun pystyt, ota lähelle imetyksen aikana, pyydä tuomaan vaippaa yms. Silitteli ja helli. Anna huomiota ilman vauvaa.
-huolehdi itsestäsi. Muista syödä hyvin, ulkoilla. Ottaa edes hetki omaa aikaa.
-Kaiken väsymyksen keskellä, muista tämäkin vaihe kestää vain hetken. Voimia!
3X Koliikkivauvaa hoitanut
Ovat kylläkin nyt jo 7v ja 9v. Vanhempi lapsista oli helppo vauva. Toista kun aloin odottaa, ajattelin, että siinähän se menee toinenkin. Näin mielikuvissa miten laitan vauvan kantoliinaan ja lähdemme isomman kanssa leikkipuistoihin jne.
NO kantoliina jäi käyttämättä. Lapsi itki todella paljon kahden-viiden viikon iässä. Ainoa mikä helpotti oli sylissä kantaminen hytkyttäen tai sitten yöllä heiluttelin kantokopassa. Vauva ei suostunut imemään kuin rintakumin kanssa (matala nänninpää, isompi oppi imemään ilman kumia neliviikkoisena) ja luulen, että sai siitä ilmaa mahaansa. Maitoa kun tuli vielä oikein suihkuamalla niin ilmaahan sinne masuun meni. Käytin häntä lastenlääkärillä, muttei osannut antaa muuta ohjetta kuin, että jättäisin itse maidon ja viljan ruokavaliosta pois. Jätin kahdeksi viikoksi eikä sillä ollut vaikutusta. Joten palasin normaaliin ruokavalioon.
Muistan, kun vauva oli varmaan tuon viisi viikkoa vanha, kun huomasin, että pystyin tekemään keittiöhommia ilman, että vauva itkisi. Siitä lähtien itkun määrä alkoi vähetä ja kolmen kuukauden iässä helpotti jo tosi paljon. Hänestä tuli oikein aurinkoinen ja hyväntuulinen lapsi.
Olen sitä mieltä, että hän oli vauvana jotenkin paljon herkempi kaikelle kuin vanhempi lapsemme. Tämä nuorempi syntyi sektiolla ja olen vahvasti sitä mieltä, että se vaikutti stressinsietoon. Alakautta syntyvä saa ensimmäisen stressikokemuksen jo syntyessään.
Miten pärjäsimme? Onneksi oli Muumi-dvd:t. Niitä isompi lapsi katsoi aina, kun imetin tai yritin saada vauvan itkua loppumaan. Lopulta oppi itse laittamaan aina seuraavan jaksonkin. Isompi hoiti nalleaan kuin minä vauvaa. Imetti kun minä imetin, vaihtoi vaatteita nallelle jne. Itse olin aika puhki nuo ensimmäiset kuukaudet. Pyysin anopilta apua isomman lapsen hoidossa, että olisi vienyt leikkipuistoon tms. Hän ymmärsi ilmeisesti väärin minut ja oli suurinpiirtein laittamassa minua osastolle lepäämään ja olisi ottanut isomman lapsen luoksensa joksikin aikaa asumaan. No siitä meni välit pitkäksi aikaa ja todella sain sitten pärjätä itse.
Mieshän tietysti oli elämässä mukana, hän kyllä ilmoitti vauvan ollessa parikuinen, ettei enää jaksa perhe-elämää, tämä ei ollutkaan häntä varten. Ilmeisesti oli jotenkin masentunutkin. Onneksi tuo vaihe meni ohi ja hoiti kiitettävästi kotitöitä, kauppa-asioita ja muita juoksevia asioita. Minä hoidin etupäässä lapset.
Vauvan syntymän jälkeiset kolme kuukautta olivat varmasti elämäni raskaimmat. Välillä olin niin väsynyt, että olin ihan sumussa aamuisin. No sitten keitin pannullisen kahvia ja taas jaksoi. Ja kun niitä hyviä päiviä sitten tuli enemmän ja untakin alkoi saada enemmän niin jaksoi paljon paremmin. Tuolloin kyllä huomasi, miten tärkeää on saada nukkua, aikuisenkin.
Mullekin joku suositteli vyöhyketerapiaa, en kuitenkaan saanut aikaiseksi mennä. Kyllä sitä varmaan kannattaa kokeilla kuitenkin. Ja myös d-vitamiinia kannattaa kokeilla toisiakin merkkejä, disflatyl kävi meidän lapselle parhaiten.
Mutta jaksamista sinulle. Raskasta se varmasti on, mutta kyllä siitä selviää. Pyydä joku katsomaan lapsia joksikin aikaa, että saisit levähtää ja nukkuakin rauhassa. Äidin pitää jaksaa, muuten ei tule mitään. Ja jos äiti ei saa levättyä, ei äiti jaksa.
kuin vauvan kantoliinassa.. esikoinen nousi aina sängystä pois enkä mitenkään olisi voinut jättää vauvaa huutamaan jonnekin siksi aikaa kun esikoista koitin saada nukkumaan eikä nukahtanutkaan.. vauva rauhoittui liinassa kun sai olla lähellä ja pystyasennossa.. kantoreppukin käy hyvin.. kantoliinayhdistyksen nettisivuilla on lisää tietoa
t. meidän lapsilla ikäeroa 1v8kk ja pahin helpotti kun vauva täytti 3kk, nyt 5kk ja elämä on helpompaa kun kolme kuukautta sitten huomattavasti
Esikoinen oli tosi hasstava. Silti tein lapset pienellä ikäerolla (ikäero 1v 4 kk). Ajattelin, ettei se ainakaan pahemmaksi voi mennä mitä oli esikoisen kanssa.. että ainakin tiedän, mitä se pahimmillaan on.. No, toinen vauva syntyi ja on nyt 3kk. Hän on ihan toista maata kuin esikoinen! Niin helppo suorastaan! Hyvä näin! Muuta en osaa sulle sanoa ap, kuin että kyllä se aikaa myöten helpottaa tosiaan. esikoinen heräilee meillä edelleen öisin ja hänestä enempi työtä kuin vauvasta, mutta onneksi hänkin on jo hieman helpompi kuin vauvana, jolloin huusi ja nukkui huonosti hänkin. Alkoi helpottamaan myöskin siinä 3 kk kohdalla ja n. puolivuotiaana oli aika lailla jo "eri vauva". Aina epäillyt maitoallergiaakin hänellä, mutta ei ilmeisesti silti ollut. Silent refluksi oli/on. Googlaa. Voisko kyse olla esim. siitä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maito jätettiin pois ja johan alkoi helpottaa.
vedelläkö se sitten eli?
Maito jätettiin pois ja johan alkoi helpottaa.
vedelläkö se sitten eli?
mitä se tarkoittaa, kun vauvan ruokavalioon vaikutetaan niin, että maito jätetään pois. Kerro kun keksit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli , mutta siihen auttoi hyvät röyhtäilyt aterian jälkeen, kun opin oikean tekniikan niin alko helpottamaan.
Laita vauva vatsalleen polven päälle roikkumaan ja taputa hellästi selkään ja odottel kunnon röyhtäystä, niin eiköhän se siitä.
Vyöhyketerapiaan! Meillä riitti 4 kertaa ja alkoi arki sujua paremmin. Huudon kuunteleminen ei tunnu kenestäkään kivalle.