Halveksitko perheitä, joissa joudutaan tekemään koti lapsiturvalliseksi

ek´lää omakotitaloissa tai rivitaloissa, joissa on yleensä kakskerrosta.

Turha aukoa päätään, jos mistään ei mitään teidä.

Miten opettaa ryömimään oppinut vauva niin hyväkäytöksiseksi, ettei hän putoaisi portaista?

Eiköhän suurimmassa osassa koteja elellä ihan yhdessä tasossa ilman portaita. Mm. kaikki kerrostaloasunnot ja muut yksikerroksiset asunnot.

Mutta halveksin ihmisiä jotka eivät osaa toimia tilanteen mukaan ja eivät ymmärrä että erilaiset lapset tarvitsevat erilaisia tapoja toimia.

ek´lää omakotitaloissa tai rivitaloissa, joissa on yleensä kakskerrosta. Turha aukoa päätään, jos mistään ei mitään teidä.

Miten opettaa ryömimään oppinut vauva niin hyväkäytöksiseksi, ettei hän putoaisi portaista?

Eiköhän suurimmassa osassa koteja elellä ihan yhdessä tasossa ilman portaita. Mm. kaikki kerrostaloasunnot ja muut yksikerroksiset asunnot.

ja siellä on harvoin kodissa kahta kerrosta.

Jos kysyin, että annatko oman lapsesi tutkia itsekseen mitään, niin millähän tavalla siitä saa kuvan että olen nostanut kaiken pois? Eiköhän se viittaa siihen, että omani ovat saaneet myös itse asioita tutkia.

Kuulostaa siltä että sulla menisi luu omahyväiseen kurkkuusi hetkessä, jos saisit multaasyövän veitsilaatikontonkijan helmoihisi.

T. Erittäin vilkkaan lapsen äiti

koska todella kuljin sen 1v:n perässä ja katselimme yhdessä maailmaa ja miten se toimii. Lapset oppivat hyvin varhain, mitkä asiat kuuluvat mihinkin ja mitä erilaisilla esineillä tehdään. Varmaan siksi meillä ei ole tehty sisaruksille uudenlaisia kampauksia tai viillelty ketään, vaikka saksia ei olekaan piilotettu.

ei muuten ole oppinut, mitkä asiat kuuluvat mihinkin (hänestä ne kuuluvat lattialle) ja mitä erilaisilla esineillä tehdään (hänestä niillä hakataan lattiaan, niitä pureskellaan ja imeskellään). Mäkin tykkään katselle vauvan kanssa maailmaa, mutta mun täytyy myös laittaa ruokaa ja tehdä muita kotihommia. Mä tiedän kyllä, että vauvoja ja taaperoita on erilaisia, olen tavannut kyllä sellaisiakin, jotka eivät kisko nuohousluukkua auki aina tilaisuuden tullen (tää juttu ei tunnut menevän muodista meillä) eivätkä vedä kaikkea kamaa kaapista pois, vaikka siihen olisikin tilaisuus, mutta meidän vauva ei ole sellainen. Hän ei ole yhtään varovainen, mutta toisaalta on aivan äärimmäisen kiinnostunut asioista. Mä muuten pyrin myös hieman totuttamaan vauvaa siihen, että hän leikkisi yksin. Hän on ensimmäinen lapsemme, ja mä oon suunnitellut, että mun ei tarvitsisi jatkuvasti olla viihdyttämässä ja leikittämässä (ymmärrän kyllä, että tämä on osittain myös persoonallisuuskysymys), vaan lapsi voisi touhata välillä omiaan ja minä omiani. Diggaan lapsestani ihan helvetisti, mutta toisaalta oon myös niin vitun itsekäs, että tykkään välillä lukea kirjaa (joka muuten täytyy tehdä lapsen ulottumattomissa, koska muuten hän ottaa kirjan ja repii sen) ja antaa lapsen leikkiä keskenään.

eikä minulla koskaan ollut ongelmia kotitöiden kanssa, kun tuplat olivat pieniä. Siitäkin huolimatta, että koti oli lapsiepäystävällinen ja maailmaa tutkittiin yhdessä joskus pitkiäkin aikoja.

Myönnän, että meillä on erilaiset lapset, joiden kanssa äitiys ja elämä on helppoa. Kirjoja ei revitä, multaa ei syödä ja pyykin lajitteleminen koetaan erittäin tärkeäksi tehtäväksi, kun sitä koko 1v:n tarmolla saa tehdä.

Tosin ei meillä äitikään ole vitun itsekäs, mikä osaltaan selittänee sitä, että minulla on paljon helpompaa kuin niillä kaltaisillasi kanssasisarilla, jotka kokevat lapsen eräänlaisena henkilökohtaisena loukkauksena omalle elämälleen.

tuntevat lapsen kehityspsykologiaa niin heikosti, että "kasvattavat" vaikka 10-kuista lasta, joka mahdollisesti jo kävelee ja tutkii paikkoja, huutamalla ei:tä ja komentamalla.

Meillä on kämppä laitettu sellaiseksi, että taaperot ovat saaneet turvallisesti tutkia kaappeja yms. Tuloksena kaksi ERINOMAISESTI käyttäytyvää koululaista ja yksi päiväkotilainen.

En väitä olevani kehityspsykasta väitellyt, mutta sentään ymmärrän, että lapsen voi saada pois kaukosäätimen kimpusta muutenkin kuin huutamalla :) Ei varmasti onnistu kaikilla lapsilla, enkä turvajuttuja vastusta, mutta on lapsia, jotka kyllä oppivat vähäisilläkin toistoilla ja ymmärtävät normaalivolyymista puhetta. Ja lapsen voi kantaa paikalta ihan hellästikin, samalla houkutellen muuhun puuhaan. Meillä on temperamentteja moneen lähtöön.

Musta sinänsä on ok, että koti on oikein lapsiturvallinen ja lapsi saa aukoa kaapit, mutta sitten pitää vaan jaksaa erikseen opettaa, ettei kyläpaikoissa voi niin tehdä. Ja kotonakin on juttuja, joihin ei saa koskea, vaikka aikanaan ylettäisi ottamaan jne. Mutta jos sen vaivan näkee, niin hieno homma.

meidän lapset ovat oppineet kulkemaan portaissa vaikkei kotona edes ole portaita, joten tuskin turvaportittomuus nyt on edellytys sille, että oppii niissä kulkemaan.