meillä ollut koiranpentu himpun yli viikon ja olen ihan loppu
koira järsii ja näykkii meitä kaikkia. Aluksi oli sen verran fiksu että jätti tytön 2 ja 1/2v rauhaan, nyt on alkanut järsiä ja näykkiä myös tätä.
Kielloilla ja huomion muuhun kiinnittämisellä (sallittuihin purtaviin, purulelut yms.)ei ole mitään apua. Tuntuu että joidun rajoittamaan taaperon liikkumistakin ettei koira vain pääsisi järsimään.
Tiesin kyllä että pennut järsivät, mutta että ihan koko ajan. :(
Tuntuu ettei rahkeet taida riittää koiran kasvattamiseen ja kouluttamiseen, miten ihmeessä pärjään ison koiran kanssa jos en pärjää sille pentuaikanakaan? Pelottaa että koira menee meillä ihan piloille.
Kommentit (31)
koska jos sitä ei pentuvaiheessa saa kuriin, sille ei aikuisena pärjää mitenkään. Nyt alotatte tosi kovan kouluttamisen, ja näytätte sille kuka on pomo. Menkää vaikka koirakouluun, jos omat taidot ei riitä.
Tsemppiä!
Tuon ikäinen ei ymmärrä pomouksista pätkän vertaa. Se on vauvakoira, joka leikkii ja purkaa energiaansa. Vasta sinä 5 kk iässä alkaa laumanmuodostusikä, jolloin pentu voi tosiaan alkaa haastaa lauman muita jäseniä muutenkin kuin leikkimielessä, ja oppii kunnioittamaan lauman itseään isompia ja vahvempia. Siihen asti myös lauman muut koirajäsenet yleensä sietävät pennuilta asioita joita eivät todellakaan aikuiselta koiralta siedä, mutta tuossa iässä alkavat ärähtää. Meilläkin pikkupennut saa roikkua lauman kovaluontoisen johtajanaaraan huulista hampaillaan ja emä vaan katselee lempeästi, mutta auta armias jos puolivuotias tekee sen, kurinalaisuus tulee samantien.
Pientä pentuakin voi opettaa, mutta ei missään nimessä kovaa koulutusta vaan leikin varjolla, palkkion avulla tehdään koulutuksesta kivaa! Eikä sittenkään liikaa, kyllä pennun täytyy saada olla pentu ja touhuta pentumaisuuksiaan myös.
T. Kasvattaja
Menee aikaa ja vie pinnaa, mutta ajan mittaan helpottaa
Menee aikaa ja vie pinnaa, mutta ajan mittaan helpottaa
vauva laittaa kaiken suuhun ja puree imettäessä kipeästi nänniin. Suhautanko vauvaa joka kerta suihkupullolla naamaan vai olisiko parempi huitaista sanomalehdellä vai kuitenkin ottaa niskasta kiinni ja kääntää selälleen? Vinkkejä?
Mitä ap päässäsi liikkui kun otit koiranpennun kun itselläsi on vielä vauva ja taapero?
Ei järjen häivää.
Ap, ymmärrän sinua todella hyvin. Mulla oli suurimmaksi osaksi itkua koiranpennun temppujen ja rasittavuuden takia ensimmäiset puoli vuotta. Kyllä se siitä!
Heippa!. Koiranpennun hankkiminen vaatii vastuuta ja kärsivällisyyttä. Uskon että pentu oppii kyllä kiltiksi koiraksi. Jos pentu on tuhma niin sano sille napakasti Ei. Muistattehan että koiraa ei saa lyödä?. Jos koira tekee jotain oikein ilkeää (esim. Just puree yms.) niin voi näpäyttää hellästi kuonolle :-). Ja tämäkin että kääntää selkänsä eikä katso koiraa voi myös auttaa. Koulutuksessa pitää olla kärsivällinen. Jos pentu ei aluksi ymmärrä mitä pitää tehdä niin anna pennulle selkeät ohjeet. Jatka niin kauan kunnes pentu oppii, ja ainakun pennulla on hauskaa niin kannattaa lopettaa koulutus ettei koiran mielenkiinto lähde.
No jos ekan viikon jälkeen on tollaiset tunteet, niin koira on otettu aivan väärin perustein ja ilman minkäänlaista tietotaitoa. Koiran kasvatus on aina vaativaa ja vaatii kärsivällisyyttä sekä määrätietoisuutta pitkällä aikavälillä. Äkkiä koira uuteen kotiin! Se ei ole lapsi, niitä ei vahingossa saa...
Olet typerä kun olet ottanut koiranpennun kun lapsesi ovat noin pieniä
Minustakin on aivan turhaa ja lähes tyrannimaistakin esim. kopauttaa kuonoon pientä pentua, joka yrittää leikkiä ainoalla tavalla, minkä osaa. Muutenkin kannatan palkkion kautta kouluttamista.
Pennulle kannattaa hankkia paljon puruleluja ja luita sekä leikkiä sen kanssa. Koirat vaatii aikaa ja huomiota, varsinkin pentukoirat.