Tunnetteko jonkun, joka ei imetä?
Tässä erästä suht suosittua blogia lueskellessani kävi ilmi, ettei ko. bloggaaja aio imettää. En ollut edes kuvitellut, että tämä on nykyään ihan oikeasti jonkun vaihtoehto. Siis ellei asiaan ole jotain fyysistä estettä tai lapsi kieltäydy yksinkertaisesti imemästä.
Kommentit (23)
mutta minä ja kaikki muut kaverini olemme olleet täysimettäjiä. Oman kokemukseni ja lähipiirini perusteella imettämättömyys ei tunnu nykyajan vaihtoehdolta, mutta tilastot kertovat täysin muuta.
Halusin ruokkia vauvat muulla tavoin.
Hyvä ystäväni. Ihan mukavuudenhalusta ei imetä, ja se on täysin ok. Oma valinta. Itse imetän ja nautin siitä, että pitkin päivää minulla ja vauvalla on yhteisiä hengähdyshetkiä,ihan vaan kahdestaan :)
Helpompi liikkua, kun on pullo mukana, rinnat ei kipeydy, muutkin voi syöttää vauvaa ja ruokailla itse normaalisti. Ja läheisyys on aivan samaa kuin tissi suussakin, jopa läheisempää, koska pullolla olevan lapsen saa vielä kiinnemmäs itseensä.
2 tervettä, hyvin syövää lasta
Ilmeisesti tuttavapiirini on sitten imettäjyydessään poikkeava. Yhdistin imettämättömyyden jotenkin keskiaikaisiin ylhäisörouviin.
Tunnen moniakin. Kyllä se on yksi vaihtoehto, mutta sattuneista syistä ko. äidit ei kauheesti asiasta "huutele". Minusta ihan ok.
muuten ns. itsekeskeistä elämää ettei imetä.
täällähän ollaan sairaalassa tyyliin 2-3pvää. Antaako ne sairaalassa suosiolla korvikemaitoa? Vai onko teillä piilopullot mukana ja onko kätilöt vinkumassa.
täällähän ollaan sairaalassa tyyliin 2-3pvää. Antaako ne sairaalassa suosiolla korvikemaitoa? Vai onko teillä piilopullot mukana ja onko kätilöt vinkumassa.
kun on pyytänyt. Välillä tulivat kyselemään, onko lisämaidolle tarvetta.
Näin ainakin Porissa.
niin sidottuna vauvaan kuin mitä imettäessä joutuisi olemaan. Pyysi heti synnärillä lääkkeen ettei maito nouse. Tosin maito nousi siitä huolimatta ja sai uudestaan lääkkeen. Mutta onhan se toki helpompaa jättää parin kuukauden ikäinen pullovauva hoitoon muutaman viikon etelänloman ajaksi kuin ottaa tissivauva mukaan.
Itse raskaana ja joudun käyttämään lääkitystä jossa ei saa imettää. Vaihtoehtona on se, etten syö lääkettä mutta silloin en pysty taas hoitamaan vauvaa. Valinta on siis selvä. En tule imettämään. Eiköhän vauvalleni ole parempi se että äiti on läsnä hoitajana kuin se että en häntä hoida vaan pelkästään imetän.
Kahta aiempaa lasta olen imettänyt.
Koen jo nyt asiasta huonoa omatuntoa, ikävä kyllä
Imetyksessä voi varsinkin alussa olla hankaluuksia, mutta niihin on mahdollista saada apua.
Se on ihan ok, jos imettämättömyys on jonkun oma valinta. Suurempi ongelma on se, että imetysongelmiin ei saa tai ei osata hakea apua. Tutkimusten mukaan valtaosa naisista kuitenkin haluaa imettää ja pettyy pahasti, kun se ei onnistukaan. Osa näistä pettyneistä voi turvautua "happamia sanoi kettu" -strategiaan ja väittää, ettei alun perin halunnutkaan imettää.
lapsi kieltäydy yksinkertaisesti imemästä.
Mun mies ei imetä, eikä taia juuri kukaan muukaan mies imettää. Kukaan, kellä ei ole vauvaa/lasta ei tietääkseni imetä, mutta mistäs mä sen voisin tietää varmasti. Eipä taida loppupeleissä kovin moni tuntemistani ihmisistä imettää. No ne keillä on vauva ja kykenevät/haluavat imettää.
Mun mies ei imetä, eikä taia juuri kukaan muukaan mies imettää. Kukaan, kellä ei ole vauvaa/lasta ei tietääkseni imetä, mutta mistäs mä sen voisin tietää varmasti. Eipä taida loppupeleissä kovin moni tuntemistani ihmisistä imettää. No ne keillä on vauva ja kykenevät/haluavat imettää.
:D
varmaankaan just nyt. Ei ole pieniä vauvoja kenelläkään.
Mun mies ei imetä, eikä taia juuri kukaan muukaan mies imettää. Kukaan, kellä ei ole vauvaa/lasta ei tietääkseni imetä, mutta mistäs mä sen voisin tietää varmasti. Eipä taida loppupeleissä kovin moni tuntemistani ihmisistä imettää. No ne keillä on vauva ja kykenevät/haluavat imettää.
Sähän olet varsinainen humoristi.
Mun mies ei imetä, eikä taia juuri kukaan muukaan mies imettää. Kukaan, kellä ei ole vauvaa/lasta ei tietääkseni imetä, mutta mistäs mä sen voisin tietää varmasti. Eipä taida loppupeleissä kovin moni tuntemistani ihmisistä imettää. No ne keillä on vauva ja kykenevät/haluavat imettää.
Ja jos aloitukseen olisi kirjoitettu, että tunnetko ketään äitiä, joka ei imettäisi, niin olisit vastannut että "kukas sitä sitten imettäisi, isä vai mummoko?"
Mun mies ei imetä, eikä taia juuri kukaan muukaan mies imettää. Kukaan, kellä ei ole vauvaa/lasta ei tietääkseni imetä, mutta mistäs mä sen voisin tietää varmasti. Eipä taida loppupeleissä kovin moni tuntemistani ihmisistä imettää. No ne keillä on vauva ja kykenevät/haluavat imettää.
Aika monikin mies voisi imettää, jos aloittaisi tarpeeksi varhaisessa vaiheessa nännien stimuloinnin, vauvan lähelläpitämisen ja imetyksen ajattelemisen. Usein se on vaan tahdosta ja uskomuksista kiinni. Maidontulo voi muillakin vauvan läheisillä kuin vain bioäidillä käynnistyä spontaanisti tai viimeistään imetysteen avulla.
Nää on vaan näitä uskomuksia ettei mies pystyisi imettämään, koska siten hallitaan kätevästi äitejä jäämään vauvan kanssa kotiin kun mies käy työssä, sen sijaan että imetysvastuukin jaettaisiin tasan. Voitte googlailla breastfeeding dads jos ette usko. Eli provohuomionakin aika onneton letkaus :)
Ystäväpiirissäni oli vain imettäviä äitejä, joten luonnollisesti imetin itsekin.
VAsta tämän jälkeen kuulin kavereistani, jotka olivat luopuneet imetyksestä esim.kohtutulehduksen takia tai koska imetys teki kipeää. Ajattelin, että taisivat olla vain laiskoja. Mutta kun kuopus syntyi ja imetys takkuili suuresti, aloin tajuta, mistä ihan oikeasti on kysymys. Tuntui hirveältä taistella imetyksen kanssa, kun vauva on tyytymätön ja huutaa eikä suostu imemään, paino laskee ja neuvolan, sairaalan ja imetystuen neuvot ovat ristiriitaisia ja ylimalkaisia. Oli helpottavaa (ja samalla tietysti järkyttävää), kun sairaalan lastenlääkäri ilmoitti, että jos en lopeta imetystä, hän tekee lastensuojeluilmoituksen. Lapsihan näki nälkää kaikesta lisämaidosta huolimatta.
Tämän jälkeen oli todella rankkaa kuulla ihmisten päivittelyjä, kun pikkuinen ei saa edes äidinmaitoa. Sairastelee sen takia, on saanut huonot eväät elämään ylipäätään ja kannattaisiko nyt vaan yrittää eikä luovuttaa niin helpolla...
Kun kerron luopuneeni imetyksestä lapsen ollessta alle 2 kk:n ikäinen, saan vinoja katseita ja toteamuksia, että jokainen tekee oman päätöksensä, mutta minä kyllä imetän omia lapsiani... Ei auta kuin toivoa, että näille ylimielisille sattuisi sama tilanne kuin minulle.
Aika harva äiti oikeati luopuu imetyksestä ihan itsekkäistä syistä. Muistelisin sen olevan jotain parin prosentin luokkaa. Me muut yritämme kyllä, ja on väärin ulkopuolisilta todeta, ettemme yrittäneet tarpeeksi. Asiat eivät ole mustavalkoisia.
Itseni.