Lue keskustelun säännöt.
Jos rahaa painetaan lisää, eikö se takoita että inflaatio
17.07.2012 |
Alkaa laukkaamaan, rahan arvo menettää merkityksensä ja hyötyjät ovat velalliset!? Eli velallisille se on selvä signaali, että ota vain lisää velkaa, js et pysty maksamaan, keinot keksitään, jotta velka mitätöityy. Kun taas säästeliäitä rangaistaan...korjatkaa jos olen äärässä ,
Kommentit (9)
Lisäksi luulisin, että ostovoiman heiketessä palkankorotuspaineet alkavat kasvaa, ja korotukset olisivat myrkkyä ainakin vientiteollisuudelle. Taas heilahtaisi lisää työpaikkoja Kiinaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teollistuneissa maissa (esim. Suomi) palkkapaineita voi olla enemmän kuin vähemmän teollistuneissa euromaissa.
Tämä vähentää tuotteiden kysyntää Euroopassa ja voi johtaa kannattavuuden heikentymiseen. Se taas puolestaan voi johtaa säästökuuriin -> työpaikat halvempiin maihin.
Riippuu varmaan mistä tuotteesta puhutaan.
on inflaatio alkanut näkyä aina aika hitaasti. Tapauksia oli tilastossa kymmeniä viimeisen 300 vuoden ajalta, ja niistä missään ei näkynyt merkittävää inflaatiota 2 vuodessa, 5-6 vuoden tienoolla sitä oli osassa jonkin verran ja osassa jo selvästi (muutama % vuodessa, alkuun taisi olla 2% tienoolla) ja vasta 7-9 vuoden kohdalla oltiin isommissa prosenteissa keskimäärin lähtötilanteesta laskettuna, ja inflaation-% nousu eksponentiaalinen osassa tapauksia.
Jokaisessa tapauksessa tuntui olevan alkuun hintojen selvä pudotus, eli tulee kuoppa jossa kaikki romahtaa eli hinnat eivät suoraan olekaan nousseet vaan laskeneet. Tästä alkaa yleensä sitten se inflatorinen korjaus joka nostaa hintoja yleensä seuraavat 15-20 vuotta sieltä pohjilta laskettuna. Velkasyklin pituus on yleensä ollut 31-32 vuotta laelta laelle. Edellinen huippu oli 2000, seuraava oletettavasti noin 2031.
2 ajatteli varmaan Euroopan sisällä
samalla tavalla?
Inflaatio kasvoikin aika haipakkaa; heinäkuussa -07 se oli 4500%, mutta kesäkuussa-08 jo huikeat 11,3 miljoonaa (!) prosenttia. Samana vuonna maassa otettiin käyttöön myös 10 miljoonan dollarin seteli, harmi vaan, ettei silläkään kyennyt juuri mitään ostamaan. Saapa nähdä kehittyykö Euroopassa jotain vastaavaa. No, ainakin me kaikki olisimme miljonäärejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
keskupankkien roolia yleensäkin, niin niillä on oikeastaan yksi keino vaikuttaa finanssipolitiikkaan nimittäin ohjauskorko.
Ohjauskorolla ohjaillaan markkinakorkoja eli rahan hintaa eli EKP:n tapauksessa Euriboreja.
No nyt ohjauskorko on ennätyksellisen alhaalla, juurikin siksi, että siten yritetään piristää taloutta, pitää investointihalukkuus korkealla ja myös pitää euron arvo alhaalla suhteessa muihin valuuttoihin. Tosin laskun varaa on vieläkin, sillä käytännössä USA:n, JApanin, Sveitsin ohjauskorot on nollassa, osin ihan samoista syistä kuin eurolla, EKP:n ohjauskorko taitaa olla 0,75%.
Tällä alhaisella korkotasolla haetaan samoja asioita kuin mahdollisella setelirahoituksella eli pyritään lisäämään taloudellista aktiviteettia. Hyperinflaation mahdollisuus EU:ssa tällä hetkellä on aika lailla teoreettinen, koska korkotaso on noin alhaalla, jos merkkejä inflaation liiallisesta kiihtymisestä näkyy, niin korkoa on varaa nostaa reippaastikin.
Ongelmahan on se, että miten pankit saadaan taas luottamaan kriisivaltioiden talouteen ja luotottamaan niitä kohtuullisella korolla.
EU:n ja EKP:n omat säännöt kieltävät EKP:ta lainoittamasta suoraan jäsenvaltioitaan, mutta jo nyt sitä kierretään "setelirahoittamalla" markkinoita eli ostamalla markkinoilta valtioiden joukkovelkakirjoja nimellisarvoonsa. Se jos mikä on pankkitukea.
Epäilen, että vielä nähdään sekin aika, jolloin EKP lainoittaa tai ostaa suoraan kriisimaiden joukkovelkakirjoja.
Mutta ei siinä mitään paniikin aineksia ole.
Tero
EU:n ja EKP:n omat säännöt kieltävät EKP:ta lainoittamasta suoraan jäsenvaltioitaan, mutta jo nyt sitä kierretään "setelirahoittamalla" markkinoita eli ostamalla markkinoilta valtioiden joukkovelkakirjoja nimellisarvoonsa. Se jos mikä on pankkitukea.
Täyttä tuubaa. Markkinoilta mitään ei osteta nimellisarvoonsa vaan käypään markkinahintaan. Jos kupongin yield on pompannut eli "markkinakorko noussut" niin sen markkinanoteeraus on romahtanut, varsinkin kun kuitenkin pidemmistä bondeista puhutaan. Eli markkinahinta on kaukana nimellisarvosta, eikä EKP ole koskaan niitä nimellisarvoonsa tietenkään ostanut. Joko et tiedä tai valehtelet eli toimit kansankiihottajana.
Lisäksi EKP on myös toistaiseksi sopimustensa nojalla neutraloinut kaikki nuo ostot vetämällä muuta rahaa vastaavan määrän pois markkinoilta, joten rahan määrä ei ole lisääntynyt lainkaan.
5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EU:n ja EKP:n omat säännöt kieltävät EKP:ta lainoittamasta suoraan jäsenvaltioitaan, mutta jo nyt sitä kierretään "setelirahoittamalla" markkinoita eli ostamalla markkinoilta valtioiden joukkovelkakirjoja nimellisarvoonsa. Se jos mikä on pankkitukea.
Täyttä tuubaa. Markkinoilta mitään ei osteta nimellisarvoonsa vaan käypään markkinahintaan. Jos kupongin yield on pompannut eli "markkinakorko noussut" niin sen markkinanoteeraus on romahtanut, varsinkin kun kuitenkin pidemmistä bondeista puhutaan. Eli markkinahinta on kaukana nimellisarvosta, eikä EKP ole koskaan niitä nimellisarvoonsa tietenkään ostanut. Joko et tiedä tai valehtelet eli toimit kansankiihottajana.
Lisäksi EKP on myös toistaiseksi sopimustensa nojalla neutraloinut kaikki nuo ostot vetämällä muuta rahaa vastaavan määrän pois markkinoilta, joten rahan määrä ei ole lisääntynyt lainkaan.
5
noiden kuramaiden joukkovelkakirjalainoille.
Mutta mitä mieltä olet, pitäisikö EKP:n luopua tästä "vahvan" euron pönkittämisestä ja laskea ohjauskorkoa komeasti kerralla 0,5%-yksikköä -> 0,25%
Jotenkin tässä on toimittu liian maltillisesti ja Saksan sanelun mukaan, jotain muutakin voisi koittaa vaihteeksi.
Tero
Lisäksi luulisin, että ostovoiman heiketessä palkankorotuspaineet alkavat kasvaa, ja korotukset olisivat myrkkyä ainakin vientiteollisuudelle. Taas heilahtaisi lisää työpaikkoja Kiinaan?