Olen täysin rakastunut mieheen, jonka kanssa en ole edes koskaan puhunut, miten...
tämä voi olla edes mahdollista? Sitähän sanotaan, ettei tuntemattomaan voi rakstua? Olen ollut aivan lääpälläni mieheen jo useita kuukausia. Olen siis törmäillyt häneen vain kaupassa yms. paikoissa ja olemme vaihtaneet pitkiä katseita. Kaiken lisäksi nyt sitten selvitin miehen puhelinnumeron ja lähetin hänelle viestiä. Aluksi hän ei ymmärtänyt, kuka olin, sitten innostui ja viestittelimme ja sovimme tapaamisen. Vartti enne tapaamisaikaa, lähetin miehelle viestin "Niin, oletko tulossa?" ja mies vastasi: "En". Vastasin viestiin: "Pelästyitkö?" ja hän ei enää tuohon vastannut mitään. Wtf, mitäköhän tässä on takana?
Muuta en keksi, kun sukunimen perusteella ehkä tajuttuaan, kuka on isäni ja veljeni, ajattelee että haluaa pysyä kaukana minusta(isällä ja siskolla täällä oudon maine). Tai ehkä kysyttyään joltain tutultaan minusta, kuullut minun sairastaneen nuorena anoreksiaa, eikä halua tutustua "hulluun". Voiko joku aikuinen mies tuollaisesta menettää kiinnostuksen?
Nyt olen rakastumisen lisäksi myös ihan rikki, enkä tiedä pitäisikö minun vielä ottaa yhteyttä mieheen, kysellä syytä vai mitä ihmettä teen?
Sori, tää sekava aloitus.
Kommentit (25)
En tiedä, ap. Ehkä en sinuna ainakaan lähettäisi viestiä /soittaisi miehelle. Mutta jos häneen jossain törmäisin, saattaisin varovasti mennä juttusille. Mutta kuten edellinen kirjoittajakin sanoi, pallo on nyt miehellä.
mies ei ole sinusta kinnostunut...
Ap: " Tuntuu, etten vain saa miestä mielestäni; yritän löytää hänestä vikoja jne., mutta ei vain onnistu."
Miten voit etsiä vikoja TUNTEMATTOMASTA ihmisestä? Tuo on pakkomielle. Ne menevät ohi ajan kanssa. Jätät sen miehen nyt rauhaan, kyllä hän ottaa yhteyttä jos seuraasi haluaa.
enpä ole vielä viestiä laittanut. Ajattelin odottaa muutaman päivän, jos vaikka törmäisin häneen jossain.
t.ap
Minä ja mieheni ainakin tehtiin niin. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, molemmat toisestaan tietämättä ajattelivat heti, että "tuo on kyllä minun" :)
Mutta noin painostavasti en olisi ikinä toiminut kuin sinä ap, että itse selvittäisin puhelinnumeron ja viestittelisin ja vielä sen jälkeenkin kun toinen kertoo että ei tule tapaamiseen jatkaisin vonkaamista. Nyt se pallo on minusta miehellä, jos häntä kiinnostaa, hän ottaa yhteyttä, jos ei kiinnosta, ei ota. Syyt jos hän ei ota yhteyttä, eivät kuulu sinulle eikä sinun niitä kannata kysellä. EIhän teillä oikeasti ole mitään juttua ollutkaan, ei mies ole velvollinen mitään selittämään.