Kellään lasta, jolle olisi suositeltu erityiskoulua mutta

meillä lapsi aloittaa eskarin. Ollut kotihoidossa, mutta mielestäni vähän juuri tuossa kuullun ymmärtämisessä on meilläkin häikkää. Puheterapiassa ollut. Meillä lapsi menee joka tapauksessa normiluokalle, vaikka tulisikin jotakin suositusta muualle nyt eskariaikana. Uskon hänen pärjäävän siellä missä "normisettiä" ympärillä, kun taas ongelmaluokassa ei ole sitä kehitystä nopeuttavaa normiympäristöä. Mutta sinä teet päätöksen, se on joka tapauksessa aina hyvä ;:)

Jotain pienluokkaa elto kai olisi hänelle tarjonnut. Mutta ei ole olemassa sellaista pienluokkaa, jossa ei olisi käytöshäiriöisiä lapsia, joten kieltäydyimme kunniasta. Poikamme on erittäin hiljainen ja rauhallinen ja suurimpana ongelmana on oman toiminnan ohjauksen ajoittainen täydellinen puutos ja hienomotoriikan heikkous.



Poika kuitenkin meni viime syksynä ihan normaaliin luokkaan, jossa alkuun oli yksi käytöshäiriöinen lapsi. Hänet siirrettiin erityisluokkaan aika pian ja sen jälkeen koulu on sujunut hyvin. Edelleen tehtävien aloittaminen on hankalaa ja hän suorittaa kaikki mahdolliset sijaistoiminnot ennen kuin saa tartuttua toimeen, jos aina silloinkaan. Ja käsiala on järkyttävän huono. Mutta pärjää siis hyvin ja oppii samaan tahtiin muiden kanssa. Ongelmien korjaamiseksi tehdään koko ajan töitä kotona ja koulussa, joten olemme luottavaisia tulevaisuuden suhteen.

Meillä lapsi myös puheterapissa, tosin nyt on vähän taukoa ja nyt elokuussa aloitetaan tiiviimmät käynnit.



Sinällään minulla ei ole mitään erityiskoulua vastaan, mutta meiltä sinne matkaa on yli kaksikymmentä kilometriä. Toki varmaan koulukyyti saataisiin mutta silti.



Poika myös käy ihan normi eskarin läheisessä pk:ssa, josta kaikki eskarikaverit tulevat menemään tuohon lähikouluun. Eli koulussa ei tulisi olemaan yhtäkään tuttua kaveria.



Päätös tosiaan on minun ja tästä varmasti vielä keskustellaan psykologin, puh.terapeutin ja kelton kanssa (heidän kanssaan olisi tarkoitus pitää kokous jossakin vaiheessa syksyä). Mietin vain, kuinka paljon voin tehdä hallaa pojalle (ja ehkä tuleville luokkakavereille) jos päätän, että kokeillaan ainakin ekaluokka normaalikoulussa.



Siksi olisi mukava kuulla muiden kokemuksia asiasta.

Katselin tuon erityiskoulun esitettä ja siellä on mm. dysfasia -ja adhd-lapsia. Poikani on kyllä vilkas mutta osaa siis kyllä keskittyä jos ei ole häiriötekijöitä. Keskittyminen kun herpaantuu enemmän kuin helposti. Jos luokalla on adhd-lapsia (älkää nyt ottako tätä loukkauksena, omallanikin epäiltiin nuorempana adhd:ta) niin kuinka rauhallinen kouluympäristö sitten mahtaa olla. Voihan se toki olla levoton ihan normaalikoulussakin, ei sen puoleen.

siis siirrettiinkö lapsesi vai se käytöshäiriöinen sinne erityisluokalle?

ekaluokka ei kaada maata vaikka kävisi uudestaan.



Meillä myös pojalla puheenviivästys ja hieman ymmärryksessä viivettä. Poika meni ihan normaali luokalle ja tuplasi kakkosen, sen jälkeen pojalla mennyt loistavasti koulu. Poikamme aloittaa nyt 6 luokan.



Kysykää pojallenne omaa oppisuunnitelmaa ja avustajaa normaaliluokalle! Vedotkaa vaikka siihen, että teistä olisi kohtuutonta ottaa poika pois kavereiden luokasta ja että teistä matkasta tulee myös kohtuuton.

siis siirrettiinkö lapsesi vai se käytöshäiriöinen sinne erityisluokalle?

Meillä lapsi myös puheterapissa, tosin nyt on vähän taukoa ja nyt elokuussa aloitetaan tiiviimmät käynnit.

Sinällään minulla ei ole mitään erityiskoulua vastaan, mutta meiltä sinne matkaa on yli kaksikymmentä kilometriä. Toki varmaan koulukyyti saataisiin mutta silti.

Poika myös käy ihan normi eskarin läheisessä pk:ssa, josta kaikki eskarikaverit tulevat menemään tuohon lähikouluun. Eli koulussa ei tulisi olemaan yhtäkään tuttua kaveria.

Päätös tosiaan on minun ja tästä varmasti vielä keskustellaan psykologin, puh.terapeutin ja kelton kanssa (heidän kanssaan olisi tarkoitus pitää kokous jossakin vaiheessa syksyä). Mietin vain, kuinka paljon voin tehdä hallaa pojalle (ja ehkä tuleville luokkakavereille) jos päätän, että kokeillaan ainakin ekaluokka normaalikoulussa.

Siksi olisi mukava kuulla muiden kokemuksia asiasta.

noin tylyltä tuossa omassa viestissäni, kun kerroin, että mun pojan luokalla oli käytöshäiriöinen lapsi. Hän oli siis todella ongelmainen lapsi, huusi ja riehui luokassa, haukkui opettajaa huoraksi ja hakkasi avustajaa jne. Oma poikani pelkäsi häntä kovasti, eikä siksi uskaltanut esim. mennä ollenkaan välitunnille tai puhua luokassa mitään. Hänen kohdallaan oli varmasti kaikille parempi, että pääsi toiseen ympäristöön.

Ap:n tapauksessa minä harkitsisin ennemmin eskarin tuplaamista ja koulunaloituksen lykkäämistä vuodella. Olisi ekstravuosi aikaa hioa taitoja ja saisi kuitenkin sen toisen eskarivuoden aikana uusia kavereita, joiden kanssa mennä yhdessä kouluun. Varmasi parempi vaihtoehto kuin erityiskoulu, jos ei mitään kielellisen kehityksen viivästymää kummempaa ongelmaa ole.

siis siirrettiinkö lapsesi vai se käytöshäiriöinen sinne erityisluokalle?

Tai totta puhuen en minä tiedä, mihin hänet siirrettiin, mutta toiseen kouluun kuitenkin. En tuntenut lapsen vanhempia, joten ei ole hänen myöhemmistä vaiheista tietoa.

resurssit lapen ohjaukseen ja auttamiseen kuin normikokoisella tavallisella luokalla - siellähän lapi tarvitsisi oman avustajan, jos oman toiminnan ohjaus on hyvin heikkoa. Kuka sitä pystyy lapselle antamaan, jos luokassa on vain yksi opettaja eikä muita aikuisia?

erityiskoulupaikka on erittäin vaikea saada. Paikka erityisopetuksen pienryhmässä on eri asia. Jos erityiskoulua suositellaan, niin että ehdotuksen takana on isompi moniammatillinen työryhmä, se on varmasti erittäin tarpeellinen juttu.



Täälläpäin on myös erityisluokkia, jotka ovat tarkoitettu tietynlaisille oppilailla. Esimerkiksi kehitysvammaisille, autisteille ja dysfaatikoille on omat luokkansa. Toki tavallisimmat erityisluokat ovat sellaisia, joissa on monenlaisia oppilaita. Pienemmissä kunnissa varmaan on tavallisempaa että erityisluokalla on sekaisin kaikenlaisia oppilaita.

mutta kun testin lopputulema oli se, että lapsi on kaikessa jäljessä ikäisiään paitsi visuaalisuudessa, jossa reippaasti edellä. En ole ihan perillä, mitä kaikkea tuossa nyt testattiin mutta kuitenkin (lausunto meillä kyllä on mutta on niin paljon ammattisanastoa etten ymmärrä). Pojalla on esim. aikakäsitykset ihan pielessä, värit menevät sekaisin jne. Nuo kyllä saattavat korjaantua ihan eskarivuodenkin aikana. Puhe on korjaantunut paljon viimeisen vuoden aikana, nyt ei hassuja sanojakaan tule niin paljoa. Kuullun ymmärtäminen on tietenkin se suurin ongelma, meistä ainakin, koska koulussa pitää ymmärtää annetut ohjeet ilman että ne toistetaan hitaasti ja selvästi.



Erityiskoulun puolesta liputtaisi se, että lähikoulu on melko pieni, jossa ainakin 1. ja 2. luokka ovat yhdistettyjä.



-ap-

ikätasoan kehitystä jäljessä? lapsen itsetunnolle ja minäkuvalle voisi olla parempi, että hän voisi aloittaa koulun sellaisessa ryhmässä missä hän tuntee olevansa hyvä ja samalla viivalla toisten kanssa, sillä ensimmäinen kouluvuosi on tärkeä jatkon koulunkäyntimotivaation kannalta. Jos koko ajan tuntee olevansa heikompi kuin muut, se muuttaa helposti lapsen minäkuvaa negatiiviseksi ja vie motiaatiota koulun käyntiin.