Te jotka laitatte lapsen päiväkotiin alle 3v ja taloudellisista syistä

siihen ikään että ovat kypsiä toisten hoidettavaksi. Sitä varten tässä maassa beroja maksellaan että tällaisista asioita huolehditaan.



Onko sekin lusmuilua elättinä jos joku jää kelan rahoilla pitkälle sairaslomalle tai opiskelijaksi?





Älkää tehkö niitä lapsia jos ne täytyy kuskata yhteiskunnan hoiviin vauvoina sillä SE VASTA MAKSAAKIN YHTEISKUNNALLE!

niin naurettavaa keskustelua, etenkin se että ihmiset puhuu asioista joista ne ei tiedä mitään. Meillä kyllä olisi varaa aivan loistavastikin hoitaa lapset kotona, mutta mä en jaksa sitä enää, 5v kotona riitti mulle ja nyt nuorin 1,5v menee päiväkotiin, entäs sitten? Ennemmin narisisin siitä että miksi ne lapse ton hoidossa joiden vanhempi/vanhemmat on kotona?!!? Mutta jokainen tekee tyylillään

Eikä siihen tarvita edes mitään hienoja kulisseja, esim ihan vuokrakolmio pk-seudulla kustantaa toisen palkasta yli puolet ja siihen päälle muu eläminen.



Musta on käsittämätöntä, että säkin tuhlaat ruutiasi tälläiseen tyhjän jauhantaan. Jos sä oikeasti olisit huolissasi alle 3 vee pk-hoidosta niin sinä ja muut vittumaiset akat voisitte käyttää sen energianne pk-olojen parantamiseen, siihen se on oikein kohdistettua energiaa.



Vai oliko tarkoitus vain päästä pätemään ja mollaamaan muita naisia näiden valinnoista kun itse olet erinomainen.



Maailmassa on lapsilla paaaljon isompia ongelmia kuin se, että suomalainen alle 3 vee menee hoitoon. Yleensä ne alle 3 veet ovat vielä täyspäisistä tasapainoisista perheistä, toisin kuin sossunelätti wt perheet.

siihen ikään että ovat kypsiä toisten hoidettavaksi. Sitä varten tässä maassa beroja maksellaan että tällaisista asioita huolehditaan.

Onko sekin lusmuilua elättinä jos joku jää kelan rahoilla pitkälle sairaslomalle tai opiskelijaksi?

Älkää tehkö niitä lapsia jos ne täytyy kuskata yhteiskunnan hoiviin vauvoina sillä SE VASTA MAKSAAKIN YHTEISKUNNALLE!

En ole kuskannut lasta vauvana hoitoon eikä se minusta olekaan hyvä juttu, mutta äitien työssäkäynti on kylläkin yhteiskunnalle kannattava juttu. Se mitä päivähoito maksaa yhteiskunnalle (tai siis kunnalle kai lähinnä), tule monissa kohdin takaisin tuloina tai säästöinä:

Kun nainen käy töissä ->

- Verotuloja kunnalle

- Palkalla ostovoimaa ja rahaa kunnan yrityksille -> verotuloja ja työllisyyttä

- Hän on työterveyshuollon piirissä -> käyttää vähemmän julkisia terveyspalveluja -> säästöjä kunnalle

- Päivähoitojärjestelmä -> työllistää valtavasti ihmisiä, ei vain kunnan palkkalistoilla vaan muitakin (kiinteistö, kuljetukset, siivoukset, ruuat jne.) -> työllisyyttä, hyvinvointia, verotuloja

- Työssäkäyvillä ei tule työttömyysjaksoja tai uudelleenkouluttautumisjaksoja joita pitkään kotonaolevalle helposti tulee -> säästöjä

- Ei kotihoidontuen ja mahd. kuntalisän maksua -> säästöä

- Ei sossun tukia -> säästöä

- Työssäkäyvissä perheissä vähemmän sossun palvelujen tarvetta kaiken kaikkiaan -> säästöä

Kyllä se vain niin on, että kokonaisuutta katsoen yhteiskunnalle ja kunnan elinvoimaisuuden kannalta on kannattavampaa, että naiset käyvät töissä. En siis siltikään kannata, että kaikki vauvat kannattaisi hoitoon laittaa, mutta tämä näin puhtaasti taloudellisena pointtina kun muuta väitit.

niin ei silloin saa sossusta apua.

Mutten lähde myymään meidän taloa siksi että pääsen asumaan 6 henkisen perheeni kanssa kerrostaloon jotta yhteiskunta maksaisi!



Sitäpaitsi minulla on vakityöpaikka, pitäisi varmaan hankkia potkut sieltä mutta työnantajakaan ei varmaan saa pistää minua pihalle?



Minulle ei ole ongelma laittaa lapsia hoitoon. Mitä on kokemuksia ihan henk. kohtasesti aiheesta pienten lasten hoitopaikka niin ovat tykänneet. Mutta meillä lapset on sosiaalisempia varmaan kuin moni?



Kela taas maksaa tuon saman hoitorahan vaikka lapsi olisi ulkopuolisella hoidossa. Tämä ei mitenkään rajoitu siihen että lapsi hoidetaan kotona vanhemman kanssa. Kuntaa kiinnostaa kaikki säästäminen: pienien ryhmässä tarvitaan hoitohenkilökuntaa enempi ja ryhmät pienempiä yms.



Meilläpäin pientenryhmään on suurimmat määrät lapsia jonossa.

Olen saanut ekan lapsen opiskeluaikana, jolloin katsoin parhaaksi pistää lapsen tarhaan 1 v 8 kk ja mennä itse itse alan töihin ja jatkaa siinä ohella opintoja. Toisen lapsen sain juuri valmistuttuani ja sain oman vakipaikan ja lapsi meni pph:lle 1 v 3 kk vanhana ja tarhaan 3 kk vanhana. Noooo, sitten menikin vuosia, vaihdoin välillä työpaikkaa ja sain sitten kolmannen lapsen. Hän oli reilun vuoden vanha, kun menin takaisin töihin ja hänellä oli kolmen muun ikätoverin kanssa hoitaja kotona. Sitten olin töissä reilut puoli vuotta, jäin taas äitiyslomalle ja palasin takaisin töihin, heti äitiysloman jälkeen ja lapsille tuli hoitaja kotiin. Päiväkotiin lapset menevät, kun nuorin on 1 v 9 kk.



Syy siihen, miksi en ole kotona vaan käyn töissä on siinä, että pidän työstäni paljon, palkkani on melko hyvä enkä halua tinkiä kamalasti elintasosta. Pärjäisimme mieheni palkalla, jos muuttaisimme halvempaan asuntoon yms. mutta ei huvita.



Lapset olisi tietysti voinut jättää kokonaan tekemättäkin, mutta minusta on ihan ok toimia näinkin kuin minä toimin.

joilla ei ole vakituista työpaikkaa, heittäytyvät vuosikausiksi kotiin miestensä elätettäviksi. Vielä jos lapsilla on ikäeroakin jonkun verran, esim. 2-3 vuotta vuotta ja lapsia pari-kolmekin saati enemmän, niin pidän kyllä aika uhkarohkeana ja tyhmänä jäädä kotiin pitkiksi ajoiksi.



Miehestä voi tulla esiin ikäviä puolia, esim. pettää tai hakkaa tms. Siinä tilanteessa ei kenenkään naisen olisi hyvä olla avuttomana miehestään riippuvainen. Vaikka mies on kuinka ihana, niin näin voi käydä tai muuten tulla eroamisen halu ja silloin on syytä olla omakin elämä sen verran kunnossa, että lapsistaan pystyy huolehtimaan muutenkin kuin sossun ja kelan minitukien varassa.



Vaikka olisi vakituinen työpaikkakin, niin monella alalla tippuu pahasti kehityksestä jos on vuosikausia kotona.



Fiksu ja vastuuntuntoinen nainen nämä asiat tiedostaa ja käy joko lasten syntymien väleillä töissä tai sitten tekee max kaksi lasta hyvin lyhyellä ikäerolla eikä senkään jälkeen ole kolmea vuotta kotona.



Ura ei ole tärkeämpi kuin perhe, mutta nämäkin kaksi elämän tärkeää puolta ovat yhdistettävissä. Itse en arvosta miehensä eläteiksi heittäytyneitä sen enempää kuin sossun ja Kelan varassa eläviäkään.



Kyllä usein hieman ihmettelenkin ja ääneen myös jos joku on yli 3 vuotta (useampi lapsi) kotona putkeen käymättä välillä töissä tai opiskelematta tai tekemättä yhtään mitään työuransa eteen.

Meillä joskus silloin aikoinaan omat veljet menivät päiväkotiin 6 kuukauden iässä. Itse "jouduin" sinne 9 kk:n iässä.



Täytyy rehellisesti sanoa, etten muista päiväkoti ajoista yhtään mitään, en edes siitä miten olin siellä 3-vanhana.



Ja tällä hetkellä, löytyy paritalo asunto. Työpaikka, aviomies, koira, koulutus, kohta 2 lasta. Rahatilanne hyvä, elämä hyvä. Ikää 24 vuotta.



Ja joo, ihan hirmuiset kehitysongelmat ja traumat ovat tulleet siitä, kun jouduin päiväkotiin noin pienenä (sarkasmia). Nykyään kaikki on traumaattista, jokaisesta asiasta tehdään traumaattinen ja lapset saavat traumoja kaikesta. Vähän sitä maalaisjärkeä peliin niin homma toimii loistavasti.



Ainiin, meillä 2 vuotias on mennyt 1-vuoden ikäisenä päiväkotiin ja hyvinhän tuo on siellä näyttänyt viihtyvän. Mitäköhän traumoja se muksu mahtaa sieltä vielä saada? Varsinkin, kun on iloinen, pirteä ja meneväinen lapsi.



Onneksi muiden mielipiteistä ei tarvitse välittää, jokainen tekee perheeseensä sopivat ratkaisunsa, miksi se on toisten niin vaikea kunnioittaa niitä? Millä tavalla se on ap:n kaltaisten ihmisten osalt a pois, jos mä vien nuorena lapseni päiväkotiin? Vastaa toki ap tähän.

Mieheni saa nettona 2200, tähän kotihoidontuki(verojen jälkeen) ja lapsilisät, yhteensä 2900€

Näillä tuloilla ei saa sosssurahaa jos edes kehtaisi hakea.



Tuosta vähennettäisiin sitten se PAKOLLINEN vuokra-asunto 1300€ vesimaksuineen. Tässä kunnassa kun ei ole vuokratkaan halvoja edes kunta-asunnoissa. Kaiken iloksi pääsee juoppohullujen kanssa samaan taloon, koska vuokralla on asuttava.



Autolaina, bensat, vakuutukset, lasten harrastukset, sähkö, tv-lupa.

Noitten perusjuttujen jälkeen käteen jäisi ruokaan ja juokseviin menoihin 300-400 euroa max.



Tuota sitten vuositolkulla?

Ei kiitos, minä olisin kiikussa alta puolen vuoden pelkästä stressistä.

Niin eikö sossusta/kelalta tienaa sen verran kuussa että sillä ihan elää ja voi olla lapsen kanssa kotona pidempäänkin?

Eikö sen pitäisi olla oma valinta miten pitkään lapsen kanssa on kotona ennen kun se alottaa koulun?

Vai tekeekö ne todella silleen että sossu/kela sulkee kaikki rahaluukut ja pakottaa sut töihin, viemään lapsen hoitoon?:OO

Vai...

Onko teillä niin hienot puitteet ja on saatava myöskin pitää ne hienoina et täytyy pakosti lähtee töihin ettei vaan kulissit kaadu??

Tälläsiä kysymyksiä. :)

vilkkaan 1v 9kk ikäisen kanssa, ja ajella koko ajan ympäriinsä vieden ja tuoden kahta isompaa. Ja siihen päälle tehdä viikonloppuisin töitä, eli olla koko ajan ihan eri rytmissä mieheni kanssa, joka taas oli arkisin töissä ja viikonloppuisin hoiti lapsia.

Sen takia kun loistava tilaisuus tarjoutui, siirryin täysipäiväisesti arkitöihin, ja en ole katunut. Persnettoahan siinä ensimmäiset 1,5 vuotta teki, mutta toisaalta eipä olisi palkkakehityskään ollut ihan tällainen, jos olisin vielä sen pari vuotta kökkinyt niissä viikonlopputöissä.

Meillä on lasten hoitopäivät ja viikot järjestelty mahdollisimman lyhyiksi, ja kaikki vaikuttavat tyytyväisiltä.

eiköhän tämä ole kaikkien oma asia milloin lapsensa vie hoitaan vai viekö ollenkaan.

jos haluat juosta sossun luukulla ja pitää lapsesi kotona kouluikään asti niin se on sun valinta.

jos ajattelet että kaikkien pitäisi näin tehdä on jo aikas mustavalkoista etten sanoisi typerää.