Hei runosepot: Riimittäkää kuika voin kysyä mieheltäni, onko hänellä toinen nainen!

Mulla on sulle kysymys

Mikä on liittomme merkitys

Ootko uskollinen?

Et kai petollinen



Pitäskö meidän tehdä av tango tangomarkkinoille?

Sää löysit uuden

Meidän on aika erota

Yritän löytää uuden

Oi oma ylkäni ylväs sonni

olet mun elämäni ilo ja onni.

Koettu ollaan yhtä ja toista

lapsia tehtailtu jo kolmetoista,

mut vieläkin sydämeni sykähtää

kun katseesi minussa viivähtää.



Vaan joskus mietin ja epäilen...

Rakastatko mua kuin ennen?

Rintani riippuvat polvien alla

raskausarpia kaikkialla.

Olenko vielä sulle se ainoa

vai lemmitkö salaa jo vierasta vaimoa?

kiitokset ja lisää näitä. Olis voinut aikanaan exällekin esittää asian näin:)

Vaiken tiedä missä siemen itää

Ethän mua petä

Silloin sua en jätä

Sulle en anna

Jos sulla on pokkaa muita panna

Älä multa mitään salaa

Turhaan ei kai tehty vihkivalaa?

Missäs kultain kuljeskelet,

Illat ilpyvät ilakoit?

Kotonas viipynet vähiten,

perhees parissa pikkusen.



Epäilys mieltäni mustuttaa,

aavistus katalan kauheuden.

Oonko vielä sun kainalo kanases,

ainoa armaas arvokas?



Et kai herenny himojen huveihin,

kylkehen nuorten neitosten?

Ethän hylänny helmojain,

mennyt mukahan minihameiden?



Kalvennut on kasvos kultasein,

kylmennyt kuve uroksen.

Minne nyt lämpösi lähetät,

suosiosanat suputat?



Mulle on luusi luvattu,

sydämes sykkivän iäksi.

Lupasit sielus ja sylisi,

annoit vakavan valasi.



Ethän valaasi vähättele,

rikkone rakkauven rotia?

Ala siis sanasi sovittaa,

selittää soppa sekava.



(Jos mut petit perkele,

ukon turjake katala,

manaan miehet mennehistä,

sukuni syvistä sysistä,

antamaan opit oikeat,

kertomaan kurit kunnottoman!



Jos mut petit pannahinen,

äijä lässykkä lipesit,

lähen luotas loitsimalla,

kostan kahta kauheammin,

kiroon kalus kuppaseksi

löysäks lörpöks lähettelen!)

Missäs kultain kuljeskelet,

Illat ilpyvät ilakoit?

Kotonas viipynet vähiten,

perhees parissa pikkusen.

Epäilys mieltäni mustuttaa,

aavistus katalan kauheuden.

Oonko vielä sun kainalo kanases,

ainoa armaas arvokas?

Et kai herenny himojen huveihin,

kylkehen nuorten neitosten?

Ethän hylänny helmojain,

mennyt mukahan minihameiden?

Kalvennut on kasvos kultasein,

kylmennyt kuve uroksen.

Minne nyt lämpösi lähetät,

suosiosanat suputat?

Mulle on luusi luvattu,

sydämes sykkivän iäksi.

Lupasit sielus ja sylisi,

annoit vakavan valasi.

Ethän valaasi vähättele,

rikkone rakkauven rotia?

Ala siis sanasi sovittaa,

selittää soppa sekava.

(Jos mut petit perkele,

ukon turjake katala,

manaan miehet mennehistä,

sukuni syvistä sysistä,

antamaan opit oikeat,

kertomaan kurit kunnottoman!

Jos mut petit pannahinen,

äijä lässykkä lipesit,

lähen luotas loitsimalla,

kostan kahta kauheammin,

kiroon kalus kuppaseksi

löysäks lörpöks lähettelen!)

Ihan MAHTAVA!!!! Kiitos! Ei ap

Työmatkat Tallinnaan

yleistyneet kovasti,

Facebookkiin päivityt

kuvasi niin somasti,

kännykkäsi taskussa

nukkues ja valveilla,



Enää ei sua haittaa

vaik illalla meen nukkumaan,

itse jäät sä yöksi

koneellesi kukkumaan,

tatuoinnin olit

röökii ryhdyit polttamaan,

kavereiden kanssa

baareissakin notkumaan.



Saathan olla villi vapaa,

elämästä nauttia.

Samaan aikaan kun mä yksin,

hoitelen sun lapsia.

Yksi sairas, toinen villi

kolmas kaipaa isäänsä.

Eihän tämä johdu siitä

et joku lutka sut otti sisäänsä?

Kuules herra perheen pää,

aina siitä kiinni jää,

kerrothan siis avoimesti,

onko annettu uusi pesti,

naisenpuolelle pololle,

joka päästää sut joka kololle,

jonka kanssa petät mua,

vaiks´päivät pitkät passaan sua!



Jos sä raukka muille annat,

niin vastuun siitä myös kannat,

menee katsos lusikat jakoon,

etkä enää koske mun vakoon,

petturuus ei pelitä,

sii turhaan älä selitä!

tää valkoinen karva paidassain, lieneekö harmaa haituvain vain?

pilluisasti kihartuvan.

Missäs kultain kuljeskelet,

Illat ilpyvät ilakoit?

Kotonas viipynet vähiten,

perhees parissa pikkusen.

Epäilys mieltäni mustuttaa,

aavistus katalan kauheuden.

Oonko vielä sun kainalo kanases,

ainoa armaas arvokas?

Et kai herenny himojen huveihin,

kylkehen nuorten neitosten?

Ethän hylänny helmojain,

mennyt mukahan minihameiden?

Kalvennut on kasvos kultasein,

kylmennyt kuve uroksen.

Minne nyt lämpösi lähetät,

suosiosanat suputat?

Mulle on luusi luvattu,

sydämes sykkivän iäksi.

Lupasit sielus ja sylisi,

annoit vakavan valasi.

Ethän valaasi vähättele,

rikkone rakkauven rotia?

Ala siis sanasi sovittaa,

selittää soppa sekava.

(Jos mut petit perkele,

ukon turjake katala,

manaan miehet mennehistä,

sukuni syvistä sysistä,

antamaan opit oikeat,

kertomaan kurit kunnottoman!

Jos mut petit pannahinen,

äijä lässykkä lipesit,

lähen luotas loitsimalla,

kostan kahta kauheammin,

kiroon kalus kuppaseksi

löysäks lörpöks lähettelen!)

kysyä runon muodossa. Hän voi sitten vastata myös runoa lirauttamalla:



Eukko kulta,

vanha lahna,

huorin tein,

se oli ihanaa kiimaa,

nuorta tiukkaa,

posliinia, viivaa,

kaikenväristä,

thaihierojaa siroa,

kongolaista katulutkaa mustaa,

jopa toyboyta tomeraa!



Näin vakavassa asiassa pysyy huumori yllä ja kaikilla on mukavaa kipeästä aiheesta huolimatta!

julkaisko noin mahtavia runoja. Johan ne kohta joku kustantaja varastaa ja painaa kirjaksi. Ettekä saa penninpyörylää palkaksi. Kohta muuten tää lista voi myös olla vauva-lehden paperiversiossa, meneehän siinäkin pari sivua eikä toimittajan tarvitse lainkaan itse päätään vaivata.

Jos mut petit pannahinen,

äijä lässykkä lipesit,

lähen luotas loitsimalla,

kostan kahta kauheammin,

kiroon kalus kuppaseksi

löysäks lörpöks lähettelen!)





:D

Katseesi kääntyy sivuun musta,

en enää aisti ihastusta.

Toisiimme kietouduimme ennen

nyt väistelet mennen tullen.



Kaikkesi ennen annoit

mulle, sydämesi valitulle.

Enkö enää ole ainoa sulle?

Miks karkasit sä muille maille

Käänsit selän mulle ja meille

Epäilys nyt mulla itää

Voinko totena sun juttuja pitää

Onni oli meillä suuri

Se suuren ikeen alle kuoli

Lapset jäi vain jutusta meidän

Halusi omistaa nyt ilot tuon noidan?

Missä on armas

ketä hamuaa huulin

koittaessa yön?



tai tanka:



Kuunkajo valaa

maahan hopeaa ja hän

ei ole minun.

Tuska kalvaa nuolina

ja kivinä lyö ihoon.

Kuljetko petturin teitä?

Ethän muissa vesissä muikkuasi uita?

Ethän tapaile vieraita suita?

Pettää et saa, et saa