Enkeli-Elisa / Minttu Vettenterä - kootut linkit ja faktat

sosse97    11.7. 18:16 (113/150)



"Daamitar : No jos Elisan nimi on kirjaimellisesti Elisa, niin silloin on aivan selvää, että Minttu valehtelee. Jos taas tarina perustuisi johonkin oikeaa, mutta väärällä nimellä, olisi Mintulla vielä mahdollisuus edes osittain pelastaa naamansa sanomalla, että perustuu löyhästi tositapahtumiin. Mutta mielestäni on selvää, että tuo miksu on keksitty henkilö ja oikea kirjoittaja on Minttu. Kuinka noloa itsekehua ihan oikeasti! En muista sanatarkasti, mutta jossain vielä sanoo minttua kehuessaan, että Minttu nyt varmasti murisee tai jotain kun häntä niin kehutaan. NOLO!"





kuulkkaas nyt kaikki, ja erityisesti sinä^^ Elisa on sen oikea nimi, ja se kirja on fiktiivinen juu koska minttu ei varmastikkaan ole itse ole ollut paikalla kun nämä tapahtumat on tapahtunut, mutta Elisa on ollut mun pitkä aikainen kaveri ihan ala-astelaisesta lähtien, tosin me asutaan niin kaukana toisistaamme et se kaveruus sit muuttu jossai vaihees enää kirjekaveruudeks. mutta siis pointti täs on se et se Enkeli-Elisa on ihan oikeasti ollut olemassa, ja mul ei kyl ollu hajuakaa siit et sitä kiusataa tai et se hautoo jotai itsemurhaa, et tuli mulleki aika isona shokkina. mä ymmärrän et ihmiset on ruvennu epäilee sitä olemassa oloo koska kukaan ei suostu myöntämään et on ollut sen elisan kans tekemisis. mut tietteks se ei ole koko suomen asia kenet elisa on tuntenut ja näin, mä itse vaan laitoin tän tänne siksi koska mua ärsytti et te puhutte mintusta ja Elisan vanhemmista noin. ja tiedoksenne oon yrittäny itsekkin lääkkeillä itsemurhaa, ei mua ainakaa oksettanu yhtää...



-------------------



-siis puhuuko nykynuoret "kirjekavereista", enpä oo kuullu vähään aikaan..?

-onko ketjureaktio kun "elisan" kaverikin on yrittänyt itsaria lääkkeillä..? Aivan järkyttävää..



Tämä elisan kaveri häipyi "mintusta ei saa puhua pahaa.."-julistuksensa jälkeen aika nopeasti, vastaanotto kun ei ollut kovin lämmin..

Ihmeellinen on myös se blogipostaus, joka taisi olla hieman ennen "Elisan" kuoleman ensimmäistä vuosipäivää, jossa hehkutettiin, että kohta tulee "jymypaukku" jymy-yllätys tms. että Elisan koulukaverit astuvat esiin kertomaan omaa tarinaansa. Joopa, joo. Oikea jatkotarina tosiaan.

"Näillä näkymin keväällä 2012 blogin kirjoittamiseen tulee osallistumaan useampi muukin henkilö. Esittelemme heidät, kun sen aika on."

Tuollainen ainakin oli joskus etusivulla.

Mutta sitten joku meni vihjailemaan todenperäisyydestä. Harmi. Olisimme ehkä voineet päästä vielä lukemaan koulukavereiden Niksun ja Naksun ja opettaja Poksun blogeja.

myös tuo "kysellä Elisasta" kuulostaa oudolta. Jos tarinassa olis kaikki kohdallaan ja faktapohja, kenenkään ei tarvitsisi "kysellä" mitään. Ei kai "oikeista" vainajista nyt ole tapana "kysellä" (kuulustelevaan sävyyn siis ainakaan)

Jos joku haluaisi kysellä kuolleesta lapsesta jotain, onko oikea osoite ihminen joka ei koskaan ollut edes tavannut tyttöä..en tajuu!

Nykyajan nuoret käyttäisivät todennäköisimmin msn messengeriä, Facebookia ja sähköposteja. En usko, että monikaan teini-ikäinen jaksaa kirjoittaa käsin kirjeitä ja viedä postiin enää nykyään.

Nykyajan nuoret käyttäisivät todennäköisimmin msn messengeriä, Facebookia ja sähköposteja. En usko, että monikaan teini-ikäinen jaksaa kirjoittaa käsin kirjeitä ja viedä postiin enää nykyään.

niitä vanhanaikaisia kirjeitä. Ja saavat niitä kirjekavereita ihan samalla tavalla kuin me muinoin. Lehtien sivuilta!

Meidän perheessä ainoat paperikirjeiden saajat ovat just perheen teinit.

Kovalla kiireellä etsitään spekseihin sopivaa ja suostuvaista tahoa?

Näin juuri. Ihan sairas tapaus kaikkineen.

Kyllä muuten kirjoittaa niitä vanhanaikaisia kirjeitä. Ja saavat niitä kirjekavereita ihan samalla tavalla kuin me muinoin. Lehtien sivuilta!

Meidän perheessä ainoat paperikirjeiden saajat ovat just perheen teinit.

Siksi en yleistäen todennutkaan että KAIKKI teinit vieroksuvat kirjeiden lähettelyä, vaan totesin, että todennäköisin viestintäväline olisi sähköposti yms. Jotkut teinit varmasti lähettelevät kirjeitä, mutta taitaa olla aikamoinen vähemmistö nykyajan teineistä.

Ei ole enää korvaansa lotkauttanut omakustannekirjailijan viimeisimmälle "Lehdistötiedotteelle", vaikka se on julkaistu jo 4 tuntia sitten. Onko tämä jo liian huuhaa jutuksi mennyttä?

:D

Meni jo, kyllä.

Jos Elisa on, se ei ole se Elisa mitä väitettiin.?



Kurjaa, että viattomatkin joutuvat nyt turhien arvailujen kohteeksi. Ja oikeat vanhemmat - onko heidän lastaan käytetty ilman lupaa ? Jo on otsaa sotkea muut tähän omakehupläjäykseen.

En suostu uskomaan vieläkään että kaikki olisi valetta. Jokin ei tässä täsmää. Epäilen, että juttu on lavastettu, mutta käänteisesti. Lopulta löytyvät ne kiusaajat kyllä: jokaisen meistä olisi syytä katsoa peiliin.

En pysty käsittämään miten ei kirjailijan hälytyskellot soineet kun hän sai kutsun maan katsotuimman kanavan haastatteluun. Millainen ihminen suostui omalla nimellään televisioon sillä riskillä, että koko valhe paljastuu ja maine menee.

Erittäin hyvä pokka, kiusatuksi erinomainen itsetunto (hienoa, että sellainen on eikä mahdollinen koulukiusaaminen, jos sitä oli todellisuudessa, ei ole murtanut itseluottamusta, oikeasti hienoa!) sekä patologisen valehtelijan profiililla varustettu.

"no voi jumalauta jos ei oo totta, oon nimittäin pitäny elisaa aina jotenki kauheen urheena ku se uskalsi tappaa ittensä mutjoo hehe moi :DD:D"

Järkytyin aika pahasti eilen lukiessani lukiessani tämän kommentin Demistä, ketjussa jossa nuoret selvittelivät Elisan olemassaoloa tai olemattomuutta. En alunperinkään pitänyt tavasta, miten elisassa lähestytään koulukiusaamisteemaa. Miksi juuri tämä Elisa olisi niin tärkeä että hänet nostetaan jalustalle syntymä- ja kuolinvuosineen? Enkelihöpinästä en pidä yhtään sen enempää, noh, tämä on tietty "makuasia". Ongelma on juuri tuo, että yksilöön voi samaistua ja ihannoida hänen ratkaisujaan ja pahimmillaan ottaa siitä mallia (kuten siinä Hesarinkin jutussa tuotiinkin esiin). Ja tässä projektissa kuolema on nostettu esille ko. henkilön ratkaisuna koulukiusaamiseen. Liikutaan kyllä äärimmäisen vaarallisilla vesillä, ja toivon että kyseisen projektin alullepanijat olisivat miettineet tämän ihan loppuun asti.

Toiseksi en tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa kun huomasin, että demi-plastalla käytiin systemaattista kartoitusta paikkakunnista missä nuoria on kuollut. Ihan kyllä sinnikästä "työtä", ei sen puoleen, mutta järkkyä hommaa silti. Koska enkeliprojektissa ollaan tietoisia näistä keskustelupalstoilla velloneista keskusteluista ja yksityisten henkilöiden tietojen selvittelstä, en voi käsittää kuinka he eivät ole jo viheltäneet peliä poikki. Kuinka tunteettomia nämä projektin takana seisovat ihmiset voivat olla? Se vastuu olisi pitänyt kantaa ihan viimeistään siinä vaiheessa kun huomasivat mihin suuntaan nämä keskustelupalstojen jutut on menossa.

Jos Elisan vanhemmat olisivat olemassa, he olisivat aika tunnottomia tapauksia yhtälailla, jos antaisivat ihmisten märehtiä oman tyttärensä kuoleman epäilemisessä ja kaivella kaikkien kuolleiden nuorten ja projektiin kuulumattomien henkilöiden asioita. Näiden Elisan vanhempien piti vastustaa kiusaamista ja sen vuoksi halusivat tuoda oman tyttärensä kohtalon julkisuuteen, pitää blogeja, antaa tyttärensä päiväkirjat julkisuuteen iltapäivälehtiä myöten ja kirjoittaa hänen hahmoonsa perustuva kirja, Miksi he ovat olleet valmiita "uhraamaan" oman lapsensa kohtalon ihmisten ihmeteltäväksi, mutta heillä itsellään ei ole selkärankaa edes anonyyminä esiintymiseen tai poliisin pakeilla käväisemiseen. Myös Vettenterää kohden tämä on törkeää, jättää hänet yksin valokeilaan räpiköimään media, poliisi ja massa ihmisiä kimpussaan. No syynhän tietysti tiedämme, kaiketi,

En myöskään käsitä sitä tapaa jolla Vettenterä puhuu Elisasta. En pidä siitä, että lapsen elämän/kuoleman esilletuomisesta puhutaan projektina. Lapsen nimi &projekti-yhdistelmä saa kyllä niskavillat pystyyn, kuin myös se että projektin vetäjä sanoo: "onhan näitä elisoja", jos asetun kuolleen lapsen vanhemman kenkiin. Niin ja tästä vielä

"Kyllä, meidän toiveemme on, että Elisasta puhutaan, mutta me emme halua tulla omina itsenämme, Miksuna ja Riikkana, julkisuuteen.  – Siksi olenkin esittänyt Minttikselle pyynnön, jonka tiedän olevan suunnattoman iso. Olen pyytänyt häneltä, että hän kirjan kirjoittajana voisi myös edustaa Elisaa. – Niinpä pyydän, että jos haluat kysellä Elisasta joltakulta, osoita kysymyksesi Minttikselle (Minttu Vettenterä, minttis@jossainkaukana.net, www.minttis.com)."

Tämä lausunto medialle on tosi kummallinen: "me emme halua tulla omina itsenämme, Miksuna ja Riikkana, julkisuuteen"..keinä muina he voisivat tulla julkisuuteen kuin omina itsenään..kenelle pitää selventää että MIKSUNA JA RIIKKANA, oliko tämä selvennys lausunnon kirjoittajalle itselleen? Ja ensin puhutaan meidän toiveesta, ja seuraavassa lauseessa yksikössä (minä)..olenkin, no ei saivarrella siitä, mutta pahin on mielesäni tuo että kirjan kirjoittaja edustaa Elisaa!! Siis edustaa näiden vanhempien kuollutta lasta..??? Siis tarkoitetaanko kuitenkin että edustaa kuolleen tyttären vanhempia mediassa? Ja "jos haluat kysellä joltakulta kysy Minttikseltä", onko tässä ollut jotain vaihtoehtoja tarjolla projektin tiimoilta keneltä muulta asioista voisi kysellä?

Mainitsin itsekin aiemmin tässä ketjussa tuosta projekti-sanasta ja miten en pidä siitä. Ja puhuin kiusaamisen tuotteistamisesta mutta parempi olisi kai nimittää sitä Elisan tuotteistamiseksi.

Olen myös kiinnittänyt huomiota noihin häilyviin minä/me-vaihteluihin vähän joka puolella "projektin" teksteissä. Samoin teksteissä on yllättävää vaihtelua kirjakielisyyden ja puhekielisyyden välillä silloin kun sitä ei odota. Editointia kaipaisivat useimmat blogitekstit. En sitä paitsi tajua, miksi pitää olla olemassa sen tuhannen eri blogia ja Facebook-sivua. Esim. on Minttu Vettenterän facebook-sivu josta hain lehdistötiedotetta, mutta se olikin Kirjailija Minttu Vettenterän Facebook-sivulla. Tulee yllättäen ja arvaamatta sellainen tunne, että joku haluaa julkisuutta (no sitä on tullut, mutta en sitten tiedä kaduttaako kaikki tämä jonakin päivänä jotakuta).

No, ihmiset on erilaisia. Minulla ei siis itselläni ole blogin blogia eikä Facebook-sivua enkä ole niinä muutamana kertana elämässäni kun joku toimittaja on kysynyt minulta haastattelua sellaisiin suostunut (yksi pyyntö koski mm. jotain lasten päiväkoti-juttua).

Mutta kirjoituksesi oli siis hyvin perusteltu, kiitos siitä.

Monta blogia, niin voi hallita nettiä. Teoriassa juu....

Ei kiusata -yhdistyksen hallituksen jäsen Heidi XXXXXX on sama, joka omistaa lastenpuoti Heikunkeikun Klaukkalassa.

Mä olen tilannut siltä tuotteita ja nähnyt messuilla, järkevän oloinen ihminen mut nyt putosi luotto siihenkin. Uskaltaako nettikaupastakaan enää tilata?

Nettikaupasta en tiedä, mutta joka ikinen, joka tuota rulettia (Vettenterän) aktiivisesti ja omasta tahdostaan pyörittää, tulee olemaan ainakin minulle hyvin kyseenalainen tuttavuus, jos esimerkiksi rekrytoinnissa tulisi vastaan. En palkkaisi.

Paitsi tietenkin, jos ymmärtää edes jossakin vaiheessa tulleensa vedätetyksi, myöntää sen ja pääsee siitä yli niin, ettei vastaavaa hörhöilyä enää tapahdu. Kyllä ihminen kasvaa ja kehittyä voi, jos haluaa aidosti.

Hyväuskoisuuttaan on voinut mennä mukaan, mutta kyllä tässä vaiheessa jo pitää täysjärkisellä aikuisella hälytyskellojen soida.

Vai ottaisitko sinä yritykseesi tai organisaatioosi töihin ihmisiä, jotka antavat pissiä linssiin itseään eivätkä siitä tokene? Melkoinen riski mille tahansa lafkalle...

Kuten luonnollista kustantaja/t halusi kysyä mielipidettä kirjan julkaisuun Elisan vanhemmilta. Siihen se tyssäsi.

Niin tietysti. Ei Minttu olisi yksin voinut allekirjoittaa sopimusta, ainakin vanhempien suostumus julkaisuun olisi tarvittu, jotta mikään kustantaja olisi uskaltanut hankkeeseen ryhtyä. Varmasti houkuttava kustannettava sinänsä, kielellisesti ja rakenteellisesti tietysti vaatisi kustannustoimittajan työtä aika paljon, mutta kuitenkin.

Vaan (sic!) ei voi kustantaja moista riskiä ottaa, että lähtisi julkaisemaan tositapahtumiin pohjautuvaa fiktiivistä teosta oikeasti eläneen lapsen itsemurhasta ilman lapsen/nuoren vanhempien suostumusta.

http://www.eikiusata.net/Kuvat/eikiusatalooppi2.jpg

jos päiväkirja on sitä fiktiota, mutta tuo sytetään kynttilä se oikea enkeli-elisa?? apua, menen itsekin jo ihan sekaisin.

Tajutkaa nyt jo, ettei mitään "oikeaa enkeli-elisaa" ole olemassakaan. Tuo kynttiläsivun tyttö voi hyvin olla yksi esikuva Mintun stooriin, mutta tärkein esikuva Mintun Elisalle on Minttu itse. Minttu fantasioi omalla itsemurhallaan, kuten tekee myös monissa noissa valokuvissa, joita on netissä julkaissut.

Entä jos kuitenkin Mintulla on niin kova pelisilmä, että venyttää tätä tahallaan ja hänellä onkin todisteet? Jos näin olisi niin hänellä ei takuulla ole mitään kiirettä, julkisuus ja mediamylläkkä vaan kasvaa.



IS:

"- Emme ole vielä päättäneet Elisan vanhempien kanssa, miten toimimme. Saattaa olla, että he ovat yhteydessä suoraan poliisiin tai sitten näytämme dokumentteja jollekin asianajajalle, joka riippumattomana kertoo kaiken olevan totta."



Koskakohan? Kuuluuko tällaisesta asiasta tiedottaminen poliisille ylipäänsä? Olisiko asianaja riippumaton?

En muuten edelleenkään ymmärrä sitä, että miten

"Tarina on fiktiivinen, mutta ihmiset ja tapahtumat ova totta" -väittämä voisi pitää paikkansa. Eikö tarina juuri muodostu ihmisistä ja nimenomaan tapahtumista?

Hyvä postaus. Fiktiivinen tietosanakirja olis muuten aika jännä. Totta kaikki, mutta fiktiivistä. Minttis osais varmaan selittää.

Tyhmä minä aina luulin, että ihmiset + tapahtumat = tarina. Mitä vielä sitten jää jäljelle, mikä voisi olla fiktiivistä? Rinnastuskonjunktiot? Itse keksityt sanat, kuten 'murmuttaa' ja 'eteenkään'?

Vaan mitäpä tuolla väliä, kun puhutaan kumminkin tärkeästä aiheesta, vai mitä?

Niin tai näin jotain hämärää on tuossa fakta/fiktio sähläyksen ja nettisivujen "korjailujen" kanssa. Täyttä totuutta tuskin koskaan tullaan näkemään vaikka tässä jonkun nuoren tytön vanhemmat saataisiinkin todistamaan jotain.



En kyllä usko, että saadaan.

Ketä tota muijaa enää uskoo?

Ja vaikka selveisikin tästä, niin uskottavuus on jokatapauksessa menny ja maine ennenkaikkea.