Mun uusi miesystäväni VALEHTELI mulle.

Ex-vaimo ei valehdellut isoissa asioissa vaan pienissä jatkuvasti. Yleensä hän valehteli halutessaan jotain, mutta usein oikoi mutkia pelkästä laiskuudesta, kun ei viitsinyt selittää asian oikeaa laitaa. Minut on kasvatettu pysymään ehdottomasti totuudessa, joten tuo oli varsin kiusallista. Hän hassutti lastamme samalla tavalla ("saat tikkarin kotona", vaikka kotona ei ollut tikkaria). Silloin nostin asian tapetille ja vaimo yllättäen muutti tapansa heti - lapsen takia. Hänen tapansa heitellä valkoisia valheita ei siis ollut mikään iso ongelma vaan yksi pieni anekdootti pitkästä suhteesta, jonka olin jo melkein unohtanut. Kerron ex-vaimosta siksi, että ap:n tapaama mieskään ei välttämättä ole patologinen valehtelija vaan saattaa parantaa tapansa, jos herää tajuamaan virheensä.

Ap on minusta oikeilla jäljillä siinä, että kaikkea ei tarvitse kertoa, mutta valehdella ei silti saa. Näin miehenä esitän toivomuksen, että vaikka jättäisit miehen, selitä hänelle, miten kuuluu toimia oikein. Yksi suora keskustelu on pieni vaiva, kun se voi muuttaa miehen elämän suunnan.



Joskus valheisiin syyllistyvät ne, joilla on heikko itseluottamus ja pelkäävät pikkuasioiden kuten myöhästymisen johtavan suhteen päättymiseen. Joidenkin edellinen puoliso on ollut sairaalloisen mustasukkainen tai anteeksiantamaton, eikä hänelle ole uskaltanut kertoa totuutta. Tällaiset asiat voivat vääristää ihmisen käytöstä ja valehtelusta voi tulla tiedostamaton tapa. Tällainen valehtelu ei kuitenkaan ole persoonallisuuden osa vaan opittu puolustautumismekanismi, josta voi oppia pois, kun ei enää tarvitse puolustautua.

en ole mitenkään musta-valkoinen ihminen ja voin antaa anteeksi paljonkin. Mutta yksi inhottavimmista asioista on ihan turhaan valehtelu. Siitä tulee kummallinen olo, eikä voi olla varma enää mistään.. Ihan pieni valhe voi vaikuttaa niin moneen asiaan. En varmastikaan jätä miestä tämän takia:) Mutta luottamuksen rakentuminen kyllä hidastuu merkittävästi..

Mutta luottamuksen rakentuminen kyllä hidastuu merkittävästi..

Eli sitä ei siis alunperin ollutkaan.

Mutta luottamuksen rakentuminen kyllä hidastuu merkittävästi..

Eli sitä ei siis alunperin ollutkaan.

Sinäkö luotat 100% jokaiseen mieheen, jonka kanssa käyt ensitreffeillä? Pieni itsesuojeluvaisto olisi paikallaan, kun ei vielä tunne ihmistä ja on (ehkä) avaamassa oman sydämensä ja elämänsä tälle.

lähden jonkun kanssa suhteeseen niin lähtötilanteen tulee olla sellainen, että luotan häneen. Luottamus on asia, joka joko on tai sitä ei ole.



Luottamuksen voi menettää, mutta jos luottamusta ei lähtökohtaisesti ole niin sitä ei voi täydellisesti rakentaa. Luottamus ei ole ominaisuus, joka johtuu vain siitä toisesta.



Ja olen mies.

on jotenkin neuroottinen. Tiättekö, että haluaa vaan pitää kiinni omista aikatauluistaan

Onneksi naisilla ei ole tälläisiä oireita koskaan..

Jos valehteli, kun oli järjestämässä sinulle yllätystä?

Mutta tosiaan miksi valehdella vai pitääkö hänen koko ajan kertoa sinulle, missä on menossa? Siis ei voi sanoa suoraan, että voisi tulla vaikka neljältä vaan pitää sanoa/keksiä syy siihen, miksei voisi tulla vaikka jo kolmelta, jota sinä olit ehdottanut. Oikea syy voi olla vaikka laiskuus tai asioiden hoitaminen tai käynti ajamassa parit kisat kolikkoautopeliä. Mikä sitten on hyvä syy, mutta asiasta voisi kyllä keskustella. Hm... itse halusin aikoinaan siirtää aamuvirkkua henkilöä tavatessani tapaamista enemmänkin puolenpäivän jälkeen kun minua nukutti aamu-unisena. :-)

mulla menee kaikissa ihmissuhteissa niin, että luottamus syntyy pikkuhiljaa. Kun huomaan luottavani enemmän ja enemmän, annan itsestäni pikkuhiljaa lisää.. En mä katso ihmistä ensitreffeillä, että jaha tuohon luotan tai tuohon en. Se tulee pikkuhiljaa ajan kanssa ja siihen vaikuttaa kaikki yhdessä koettu. ap

Luonteenpiirteitä on monia. Lähtökohtaisesti siis epäilet kumppaniasi ja hiljalleen tekojensa myötä saatat häneen melkein luottaa.

vaan jokainen tuttavuus lähtee rakentumaan tietystä pisteestä. Tottakai mulla on ihmiseen perusluottamus, ei epäily. Mutta tämän perusluottamuksen pohjalta lähden tutustumaan ihmiseen. Tutustuessa luottamus syvenee ja haluan antaa toiselle itsestäni enemmän pikkuhiljaa. On ystäviä, kenelle en kerro kaikkein henkilökohtaisimpia asioita, koska en luota heihin vaikkapa ihan täydellisesti ja sitten on ystäviä, keiden kanssa jaan aivan kaiken. Ja voin sanoa, että olen keskimääräistä luottavaisempi ihmisten suhteen ja aika avoimesti jaan asioitani puolituttujenkin kanssa. ap

sanonut uudelle miesystävälle, joka ehdottaa tapaamista, että juu täytyy tavata vähän myöhemmin kun kutisee värkki niin kamalasti ja täytyy hakea hiivasalvaa apteekista? Varmaan olisit sanonut mieluummin, että on ihan pakko käydä kirjastossa palauttamassa kirjat, joten tapaamista täytyy lykätä.

Luonteenpiirteitä on monia. Lähtökohtaisesti siis epäilet kumppaniasi ja hiljalleen tekojensa myötä saatat häneen melkein luottaa.

Kirjoitustesi perusteella epäilen, ettet oikeasti luota kehenkään. Luultavasti olet hionut nuo argumenttisi siihen tarkoitukseen, että niiden avulla painostat jokaisen uuden naisystäväsi luovuttamaan sinulle kotiavaimensa ja pankkikorttinsa tunnusluvun. Olet pelottava tyyppi.

Olisitko sinä sanonut uudelle miesystävälle, joka ehdottaa tapaamista, että juu täytyy tavata vähän myöhemmin kun kutisee värkki niin kamalasti ja täytyy hakea hiivasalvaa apteekista? Varmaan olisit sanonut mieluummin, että on ihan pakko käydä kirjastossa palauttamassa kirjat, joten tapaamista täytyy lykätä.

anteeksi annettu.. unohdan koko jutun. ap

Luonteenpiirteitä on monia. Lähtökohtaisesti siis epäilet kumppaniasi ja hiljalleen tekojensa myötä saatat häneen melkein luottaa.

Kirjoitustesi perusteella epäilen, ettet oikeasti luota kehenkään. Luultavasti olet hionut nuo argumenttisi siihen tarkoitukseen, että niiden avulla painostat jokaisen uuden naisystäväsi luovuttamaan sinulle kotiavaimensa ja pankkikorttinsa tunnusluvun. Olet pelottava tyyppi.

toi ainut valehtelu vai onko ollut muitakin?

hahahhhaaaaa