Onko erityisopettaja kaikkien aineiden asiantuntija?

Säästö = säästöä ?

Millaisia erityisopettajat ovat luonteeltaan?

sitä minäkin ihmettelen! Miten joku luokanope/erityisopekoulutuksen tehnyt voi auttaa esim ysiluokkalaista fysiikan tunnilla? Ihme tyyppejä kun osaavat kaikesta kaiken! T. Yläkoulun ope

Totta kai on! T. Erityisope-luokanope-aineenope

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 20:25"]

Millaisia erityisopettajat ovat luonteeltaan?

[/quote]

Huomattavan miellyttäviä!

Mä kyllä pääsin peruskoulun läpi ihan vaan meiän koulun erityisopettajan avulla, kiitos siitä! :)

Jälkeenjääneitä ei ole hauska opettaa, itse opettajatkin tyhmiä, niitä on vain koulutettu lyömään päätä seinään yhdessä oppilaiden kanssa.

On siis erityisluokanopettajia ja erityisopettajia. Jos lapsi on erityisluokalla, niin erityisluokanopettaja on alkuperäiseltä ammatiltaan luokanopettaja eli ns. "kaikkien aineiden asiantuntija". Toki jos työskentelee yläkoulun puolella, niin ainesisältöä on enemmän kuin alakoulussa, mutta ei sekään nyt mitään rakettitiedettä opettajalle ole. Jos kyseessä on erityisluokka, niin usein oletuksena on, että ihan niitä kaikkia sisältöjä ei ihan sellaisenaan kuitenkaan oppilaiden ole tarkoitus oppiakaan, koska a) joko oppilaalla on kielellinen erityisvaikeus,  b) tosi pahoja oppimisvaikeuksia c) kehitysvamma tai joku muu syy miksi koko sen sisällön omaksuminen ei onnistu. Asperger oppilaiden kohdalla usein oppilas saa opettaa opettajaa, jos on jostain syystä erityisluokalle joutunut.

Sitten on erityisopettajia, jotka ovat taustaltaan joko luokanopettajia, aineenopettajia tai "vain" erityispedagogiikkaa opiskelleita. Näiden opettajien luona oppilas käy esim. pari kertaa viikossa opiskelemassa jotakin tiettyä ainetta, yleensä äidinkieltä, matikkaa tai muita kieliä. 

Molemmat keskittyvät siihen, kuinka oppilas, joka ei opi, saadaan oppimaan, ne sisällöt ovat jokseenkin toissijaisia. Siksi ei erityisopettajalta tarvita kattavaa aineenhallintaa. Parempi tietysti olisi, jos kaikilla aineenopettajilla olisi taito auttaa niitä oppilaita, jotka eivät heidän "luennoin täältä edestä" opetuksessaan pärjää. Mutta koska moni heistä ei aina halua edes yrittää vaan työntävät hankaliksi kokemiaan oppilaita mahdollisimman pian erityisopetukseen, niin tällä mennään.

(Ideaaliahan olisi myös se, että jokaisen aineenopettajan tunnilla olisi erityisopettaja mukana, tekisivät tiimityötä, mutta tämä tyssää sekä kustannuksiin, että opettajien asenteisiin)

hänellä on valmiuksia kohdata erilaisia oppijoita tavallista luokanopettajaa/aineopettajaa enemmän.



Hallitsee erityisopetuksen opetusmenetelmiä.

hänellä on valmiuksia kohdata erilaisia oppijoita tavallista luokanopettajaa/aineopettajaa enemmän.

Hallitsee erityisopetuksen opetusmenetelmiä.

Ei kai ne pelkät menetelmät auta - kai pitää osata ainesisältöäkin?

Pääsi vararehtoriksi ja tietämyksessä on vain taivas rajana.



Hänestä seuraava onkin sitten esikoulunopettaja, joka on omien sanojensa mukaan mm. psykologian asiantuntija.

Varsinkin yläkoulun puolellla joudun itsekin opiskelemaan ja päivittämään oppisisältöjä kokoajan, että pystyn tarvittavia aineita opettamaan.

Ja sitten opiskellaan erityisopettajan pätevyys siihen päälle.

Esim eräs ystäväni on luokanopettajaksi valmistunut ja pätevyys matematiikan, historian ja äidinkielen opettamiseen. Lisäksi lähes valmis erityisopettaja.

Eli ei esim ruotsin tai matikan tai äidinkielen asiantuntijaa kuten muiden oppilaiden, riittää kun heitä opettaa joku joka osaa varastoida hankalaa materiaalia.

luokanopettajan pätevyyttä, huom. tuolle aiemmalle vastaajalle. Voi olla esim. aineenope-erityisope. Mutta tällöinkään ei tietystikään ole kaikkien aineiden asiantuntija.

luokanopettajan pätevyyttä, huom. tuolle aiemmalle vastaajalle. Voi olla esim. aineenope-erityisope. Mutta tällöinkään ei tietystikään ole kaikkien aineiden asiantuntija.

joka opettaa kaikki aineet laidasta laitaan.

Ihmettelen, kuinka se on mahdollista, kun muuten joka aineelle on oma opensa.-ap

koska asia on haluttu hoitaa niin. Ei esimerkiksi pienennetä ryhmiä niin, että erityinenkin voisi olla aineenopen porukassa.



Tuo on tietystikin aivan normaali käytäntö, joka yläkoulussa juuri näin.

oppilailla on yleensä vakavia oppimisvaikeuksia, niin enpä usko, että juuri joutuu kauheesti vaivaa näkemään oppiaineiden suhteen. Ne haasteet taitaa enemmänkin olla oppilaiden motivoinnissa ja siitä miten jaksaa ja viitsii päiväst toiseen.

Mulla kaveri erityisopena ja hänen luokalla on kouluikäisiä vammaisia joille opetetaan miten syödään lusikalla ja haarukalla. Eivät edes osaa puhua, saati kävellä, vaipoissa istuvat, jotkut edistyneet osaavat itse käydä vessassa.

Eivät tule koskaan lukemaan tai kirjoittamaan.

Varmaan osalla erityisopettajista on suht tervejärkisiä oppilaita mutta monet oppilaista ovat todella vaikeavammaisia, jolloin siellä tunnilla opetaan ihan muuta kuin kouluaineita.

Esim mun kaverilla ei ole luokanopettajan pätevyyttä, mutta on opiskellut yliopistossa maisteeriksi sossuaineista ja sitten suorittanut erityisopettajan pätevyyden.

Yläkoulussa, koska kumpikaan opettaja ei mielestään pysty kommunikoimaan asperger-oppilaan kanssa. (siiihen ei oikeasti tarvittaisi muuta muin että sanoo, mitä tarkoittaakin ja lakkaa hymyilemästä silloin kun ei hymyilytä) Matikanope väitti, että lapsi saa siellä hyvää opetusta kaikesta siitämitä hänkin opettaa, yksilöllisten tarpeittensa mukaan.



Ertyisopettaja on kuitenkin juuri tällainen "erityisopetuksen, muttei minkään aineen asiantuntija" ja lisäksi hän opettaa kaikille koko 600 oppilaan koulusta kootuille oppilailleen aina sitä ainetta, joka heillä sillä hetkellä olisi lukujärjestyksessään. Toisin sanoen hänellä on opetettavanaan samaan aikaan kymmenkunta ihmistä. Joista osan pitäisi opiskella englantia, osan ruotsia, osan matematiikkaa, osan maantientoa, jne. osan seiskaluokalla, osan kasiluokalla ja osan ysiluokalla. Kysyn vaan, että miten hän muka ehtii opettaa näistä yhtäkään kunnolla, saati sitten jotakuta lahjakasta, joka tarvitsisi vähän perusasioita enemmän.



Ihan selvä pn, että näille oppilaillle opetetaan vähemmän, kuin he pystyisivät oppimaan, eli erityisopetus oikeasti vie heiltä mahdollisuuksia sen sijaan, että antaisi niitä.

Yläkoulussa, koska kumpikaan opettaja ei mielestään pysty kommunikoimaan asperger-oppilaan kanssa. (siiihen ei oikeasti tarvittaisi muuta muin että sanoo, mitä tarkoittaakin ja lakkaa hymyilemästä silloin kun ei hymyilytä) Matikanope väitti, että lapsi saa siellä hyvää opetusta kaikesta siitämitä hänkin opettaa, yksilöllisten tarpeittensa mukaan.

Ertyisopettaja on kuitenkin juuri tällainen "erityisopetuksen, muttei minkään aineen asiantuntija" ja lisäksi hän opettaa kaikille koko 600 oppilaan koulusta kootuille oppilailleen aina sitä ainetta, joka heillä sillä hetkellä olisi lukujärjestyksessään. Toisin sanoen hänellä on opetettavanaan samaan aikaan kymmenkunta ihmistä. Joista osan pitäisi opiskella englantia, osan ruotsia, osan matematiikkaa, osan maantientoa, jne. osan seiskaluokalla, osan kasiluokalla ja osan ysiluokalla. Kysyn vaan, että miten hän muka ehtii opettaa näistä yhtäkään kunnolla, saati sitten jotakuta lahjakasta, joka tarvitsisi vähän perusasioita enemmän.

Ihan selvä pn, että näille oppilaillle opetetaan vähemmän, kuin he pystyisivät oppimaan, eli erityisopetus oikeasti vie heiltä mahdollisuuksia sen sijaan, että antaisi niitä.

harmi, että lapsesi koulussa resurssi on tuota tasoa. Opettajatkin ovat aivan loppu, jos samaan aikaan joutuvat opettamaan montaa eri ainetta eri luokka-asteille erilaisista haasteista "kärsiville" oppilaille. Itsellänikin oli edellisessä koulussa samalla tunnilla parhaimmillaan opetettava kolmea eri ainetta samassa tilassa. Siitä kärsivät kaikki. Siksi lähdin muualle.

totta on, että harvassa (ylä)koulussa erityisopettajalla on oikeasti sisältötietoa tarpeeksi opetettavista aineista, mutta erityisopettajalla on pääpaino erityispedagogisissa ratkaisuissa ja didaktisissa menetelmissä. Monesti osa-aikainen (ent. laaja-alainen, klinikkaopetus) erityisopetus onkin oikeammin tukiopetusta. Erityisopettajalla on jonkin aineen opettajan pätevyys. Erityisluokanopettajalla taas alakoulun oppiaineiden hallinta, hän on myös pätevä luokanopettaja.

Yläkoulussa erityisopettajat joutuvat päivittämään ja kertaamaan tietojaan varmasti enemmän, jotta osaavat opetettavan aineen sisällön. Siksi olisikin hyvä, että osa-aikainen erityisopetus tähdentyisi enemmän yhteisopettamiseksi, jolloin aineenopettaja voi luokassa opettaa sisältöä ja erityisopettaja samalla ohjata oppimista (karkeasti jaoteltuna). Toki on niitäkin oppilaita, jotka hyötyvät valtavasti yksityis- tai pienryhmäopetuksesta, joka useimmiten tarkoittaa rauhallista työympäristöä sekä jakamatonta huomiota. Mutta näin ei aina ole.

unohdin pointinkin kokonaan tästä tekstistäni..