Lue keskustelun säännöt.
nyt fiksut ihmiset vinkkejä !
25.06.2012 |
Elikkäs tarvitsen vinkkejä kummi tyttösen ristiäislahjaan! Enkä haluaisi ostaa mitään pankkia, valokuvakehystä tai muuta joka jäisi vain kirjahyllyn perälle pölyttymään. Haluaisin löytää jonkun ihanan käytännöllisen lahjan!
-Jos viitsitte laittakaa linkkejä lahjoista jotka ovat mielestänne kivoja ja käytännöllisiä. Kiitos jo etukäteen ? :>
Kommentit (7)
lastenkoru. Siihen voi lisätä riipuksia myöhemminkin. Ihania riipuksia lapsille mm. Disneyn hahmoja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tuli ekana mieleen joku taulu. Sellainen mitä aikuisenakin voi pitää seinällä omassa kodissaan. Kestävä kaunis muisto ajatella että ristiäisissä on sen kummiltaan saanut. Kannattaa kiertää taidegalleriat.
Oletko varma, ettei vanhemmat toivo kummilta kummilusikkaa?
Jos on vapaat kädet, niin sitten kotimainen puulelu, lasten musiikkia (esim. Vauvan vaaka -cd), klassisia satuja sisältävä kirja, muumiastioita tai omenapuu pihalle.
vaan muisto.
Tosin osa oikeasti syö kummilusikallaan joten siinäpä käytännöllinen ja perinteinen kummilahja.
Mielestäni joku käytännöllinen lahja (vaate, pyyhe, lelu, potta) ei ole oikein kummilahja, eihän siitä jää mitään muistoa lapselle.
Osta osake, tämän vuoden "kuka kukin on", koru, korurasia tai anna lahjaksi sen alan oppikirja/perusteos, jolle toivot kummilapsen päätyvän.
käytössä, on ollut ihan parhaat lahjat. Reilu vuosi pitää toki malttaa odottaa ennen kuin sillä voi vauveli syörä, mutta sitten siitä onkin pitkä ilo. Korut, kehykset ym. jää ainakin meillä pölyttymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka sen määritteli, millainen kummilahjan pitää olla?
Minä olen omasta kummiudestani ajatellut, että tehtäväni on olla sekä lapsen että vanhempien luotto- ja tukihenkilö, ei lahja-automaatti tai perheen ulkopuolinen kunniajäsen. Ja tukena olen saanutkin olla. Olen kerran, pari auttanut kummilapseni perhettä suoranaisessa hädässä. Kummilapseni tavatessani jutellut hänen kanssaan ja olen saanut kummitytöltäni monenlaista kaunista kiitosta. Ja myönnän tässä kyllä olevani ehkä liiankin ylpeä siitä tytöstä, koska eiköhän hänen hyvistä ominaisuuksistaan melko pieni osa perustu minun toimintaani.
Aikanaan hän sai minulta juuri tuon klassisen kummilusikan, ja se on tarkoitettu nimenomaan käytettäväksi. Ja tottahan se myös on muisto. Muutoin kai kummi saa valita lahjan sen mukaan, millaiseksi hahmottaa kummin tehtävän. Muistolahja ei minusta ole sen vähäarvoisempi kuin käyttöesinekään. Itse kuitenkin olen näissä lahja-asioissa taipuvainen käytännöllisyyteen, kun tuota rojua pakkaa olemaan perheissä ihan mahdottomasti muutenkin.
Siitä olen samaa mieltä, että kummilahjan tulisi olla jotakin sellaista, jonka arvo säilyy läpi elämän tai ainakin aikuistumisen kynnykselle asti. Tässä mielessä mikä tahansa käyttöesine ei täytä hyvän kummilahjan vaatimusta.
Mutta ...niin... poikkeuksellisen hyvällä tuurilla osakkeella on jokin arvo, kun lapsi täyttää 18. Kuka kukin on -opus kuulostaa minusta täysin kököltä ajatukselta, eiköhän noita julkkiskalentereita saa vastakin. Mitä Missä Milloin -kirjasta voi ehkä jo jotakin hyötyä olla, jos lapsen perheessä ylipäätään harrastetaan lukemista. Aikanaan lapsi voi sitten lukea, millaisia asioita tapahtui hänen syntymänsä aikaan. Valitettavasti vain kyseinen opus ilmestyy vasta syntymävuotta seuraavana vuonna. Oppikirjat vanhenevat, ja minusta olisi erittäin tahditonta esittää syntyneelle lapselle mitään odotuksia mistään ammatista. Sitä kun ei tiedä vielä vuosiin, millainen lapsi on luonteeltaan ja mistä hän kiinnostuu ja innostuu.
Koru jo ehkä olisikin parempi. Yleensä ne säilyttävät arvonsa ainakin jossakin mielessä. Itse olen aikanaan saanut tavallisen, vedettävän keittiön seinäkellon. En lapsena edes jaksanut ihmetellä lahjan kummallisuutta, pikemminkin olin ylpeä siitä, että keittiön kello onkin minun. Valitettavasti se ei kestänyt aikuisuuteeni asti.