Onko ok, jos 6-vuotias (juuri täyttänyt) katsoo n. tunnin yksin lastenohjelmaa?

jo katsonut itsekseen aamuisin lastenohjelmia, kun heräsi 5-6 välillä. Tein aamupalatarjottimen viereen ja hyvin pärjäsi. Eikä koskaan ole tullut mieleen, että voisi tehdä jotain sopimatonta. Ainoa on tainnut olla kaatunut maito ja murut sohvalla. Meillä kyllä onkin suunniteltu koti turvalliseksi. Turvaliesi mitä itse ei saa päälle (ei ole kyllä koskaan yrittänytkään) mikro niin korkealla ettei yllä. Lapsille on tehty myös selväksi mitä saa tehdä ja mitä ei. Ulos ei pääse, kun ovet lukossa. Eikä tuolle ole tullutkaan mieleen touhuta mitään kun tyytyväisenä katsoo lastenohjelmia. Välillä on käynyt sängyn vieressä, jos on halunnut jotain. Nykyisin 3.5v ja 1.5v saattavat hetken olla keskenään leikkimässä ja katsomassa lastenohjelmia. 1.5vuotiaskin osaa tulla vanhempien luo jos on jotain asiaa. Täytyy olla kyllä jotain vikaa, jossei 6-vuotiaana hetkeä pärjää yksin.

Pyytää anteeksi että on näköjään ajatuksillaan suututtanut.



Jään odottelemaan Siperian oppia.



Toivottavasti et käyttänyt nukkumisaikaasi tähän.

esim 1,5 vuotiasta touhuamaan isomman sisaruksensa kanssa. Tai ehkä 5 minuutiksi kun kävisin ovi auki suihkussa tms. Olen kuullut tapauksen, jossa hieman alle 2-vuotias tukehti pikkuesineeseen kun oli 4-vuotiaan isosisaruksensa "vahdittavana". Siksi niitä lapsia on pidettävä silmällä, että he muuttuvat jatkuvasti ja lapsille on tyypillistä saada aikuisen näkökulmasta typeriä päähänpistoja. Entäs kun se eka kerta, kun lapsesi vaikkapa meneekin sinne parvekkeelle yksin vastoin aikaisempaa käyttäytymismalliaan, jääkin viimeiseksi (=lapsi putoaa).

Parvekkeelle menosta, että meillä on parvekelasit mitä lapsi ei saa itse auki. Mutta ymmärrän jos teillä ei ole niin huoli on suurempi. Miten ois vaikka haka korkealle niin että vaikka kahvan saa auki niin ei saa ovea niin auki että itse sinne pääsee?



Eikö kotia voisi tehdä sellaiseksi että siellä uskaltaa antaa lapsen hetken olla? Liedestä saa nupit irti, ja mikrosta töpselin irti.



Miten lapsi voi oppia vastuuta jos sitä ei ollenkaan anneta, kuten hetkeä olla yksin eri huoneessa?



Ja 1,5-vuotiaan äiti ja minä emme ole sama henkilö.

Emme asu kerrostalossa ja ovet todellakin lukossa öisin. Aamuisin on saattanut hetken 1.5vuotias olla 3.5vuotiaan seurassa. Silloin en nuku, pötöttelen vain ja kuulen kaiken. Nukkumaan en sentään alkaisi ja jättäisi noin pientä yksin. 3.5 vuotiaankin kuulen heti jos liikkuu, torkun ainoastaan. Öisinkin nukun koiranunta ja kuulen viereisestä huoneesta kaiken:)

Samoin 21 enemmänkin torkkuu kun nukkuu. Sikeän unen aika on meillä öisin ja sillonkin lasten äänet herättävät.



Mutta meitä on monenlaisia. Eri asiat saattavat kauhistuttaa meitä, mikä taas olisi ap:n mielestä täysin normaalia.



Edelleen painotan että en ole kettuilemassa.



Haluaisiko ap kertoa mitä kaikkea se 6-vuotias on kerennyt touhuamaan? Aiheuttamaan vesivahingon? tms.

Ei yleensä mene koskemaan mikroon ja hellaan, mutta saattaisi niin tehdä kun näkisi tilaisuutensa koittaneen. Lapsi ei ole ilkeä tai pahansuopa, mutta pohjattoman utelias ja impulsiivinen. Esimerkiksi eilen kävelimme maantietä pitkin, missä on 50 km/h nopeusrajoitus autoille. Korostin ennen kävelylle lähtemistä, että kävelemme tien vasenta laitaa rauhallisesti kunnolla tien sivussa, juosta ei saa. Jouduin n. 500 m matkan aikana sanomaan arviolta 10 kertaa, että ei saa juosta, pysyttele tien sivussa, auto tulee, mene tien sivuun jne. En kerta kaikkiaan voi uskoa, että lapsi ei menisi parvekkeelle, jos ovi olisi auki. Saattaisi vaikka nähdä ulkona jotain kiinnostavaa ja kurkkia laidan yli. Asumme neljännessä kerroksessa ja alhaalla on asfalttia.



t. ap

riehakkaalta tapaukselta.



Meillä on 6-vuotias poika joka ei ole ikinä, koskaan tehnyt mitään muuta "kiellettyä", kuin kerran laittanut leiman seinään kun ei tiennyt että sitä ei saa pois.

Ei koskaan koskisi hellaan tai mikroon kysymättä, saati menisi kiipeilemään parvekkeelle. Aikamoista! Tai mistäs sitä tietää jos joskus tuollaista tulisi mieleen, muttei ainakaan tähän mennessä.. itsekseen leikkii nätisti tai katsoo ohjelmaa, ei tarvitse valvontaa..

Ei ole kaikki kunnossa tai sitten äiti vaan ei luota pätkääkään lapseen ja näkee piruja kaikkialla. Eihän tuommosta lasta voi laittaa edes kulkemaan kouluun..

Poika on todella vilkas ja 3-vuotiaana en olisi missään nimessä jättänyt häntä yksin ja mennyt itse nukkumaan. Voiko joku tehdä niin, ei kai oikasti, 3-vuotias on kyllä tosi pieni? Ehkä voisin laittaa pyykkejä tms toisessa huoneessa kun lapsi katselisi ohjelmia, mutta noin pientä en jättäisi yksin unien ajaksi. Meidän 6-vuotias voisi esim: laittaa jotain mikroon (leluja tms, vaikka johto on irti seinästä niin laittaa sen seinään), mennä parvekkeelle ja pudota (ovi on säpissä, mutta osaa avata sen tuolin avulla), laittaa hellan päälle, hyppiä kirjahyllyn päältä, sotkea tusseilla paikkoja yms. Ei ole adhd-tapaus, mutta tosi vilkas ja utelias ja ennen kaikkea ehtiväinen tapaus. t. ap

Aika hurjalta kuulostaa jos 6-vuotias sotkee tussilla paikkoja ja leikkii hellan nappuloilla, ei oikein ikätasoiselle kuulosta.

Mutta onhan YLEn ohjlemia

että taidot ja kehitys vastaavat ikää. On älykäs ja tietää asioista paljon. Osaa mm. aakkoset, lukea jonkin verran, laskea yhteenlaskuja ja luetella numerot 1-100. On todella taitava fyysisesti ja hyvä urheilussa, mm. jalkapallossa. Osaa ottaa muut hienosti huomioon ja on suosittu leikkikaveri päiväkodissa.



Rangaistuksena ollaan käytetty jäähyä, puhuttelua, lelujen takavarikoimista, iltasadun lukematta jättämistä. Lapsi saa paljon huomiota, mutta myös vastuuta (esim omat astiat vietävä tiskipöydälle ruoan jälkeen, pyjama aamulla tyynyn alle jne. On iloinen ja luottavainen lapsi. Rajoista pidetään kiinni ja jos tekee jotain kiellettyä, siitä jutellaan vakavaan sävyyn ja joskus saatan hieman huutaakin (esim autotiellä juostaessa). Ei vaan mene perille aina.



t. ap

että taidot ja kehitys vastaavat ikää. On älykäs ja tietää asioista paljon. Osaa mm. aakkoset, lukea jonkin verran, laskea yhteenlaskuja ja luetella numerot 1-100. On todella taitava fyysisesti ja hyvä urheilussa, mm. jalkapallossa. Osaa ottaa muut hienosti huomioon ja on suosittu leikkikaveri päiväkodissa.

Rangaistuksena ollaan käytetty jäähyä, puhuttelua, lelujen takavarikoimista, iltasadun lukematta jättämistä. Lapsi saa paljon huomiota, mutta myös vastuuta (esim omat astiat vietävä tiskipöydälle ruoan jälkeen, pyjama aamulla tyynyn alle jne. On iloinen ja luottavainen lapsi. Rajoista pidetään kiinni ja jos tekee jotain kiellettyä, siitä jutellaan vakavaan sävyyn ja joskus saatan hieman huutaakin (esim autotiellä juostaessa). Ei vaan mene perille aina.

t. ap

Mun miehen lapsi, jolla on aistihäiriöitä, myöskin 6v. osaa laittaa itse tv:n+dvd:n päälle, ei ikimaailmassa menis tunkemaan mitään leluja mikroon, väätelis hellannuppeja, ei hyppis parvekkeelta tms. Osaa itse tehdä välipalaa, ajelee mönkkärillään, laittaa ilman käskyä kypärän päähän. Jnejne. Niin kyllä oudolta tuntuu et "Normaali ja fiksu" 6v. olis noin ääliö, anteeks vaan.. Tai että tarttis kieltää juoksemasta autotielle yms.. huh..

Täyttää joulukuussa 7 vuotta ja menee syksyllä kouluun. En ikinä edes miettisi moista. Poika on ollut lyhyitä hetkiä itsekseenkin jo vuosi sitten.



Joku ei nyt oikein täsmää, jos neuvolassa ja päiväkodissa pa:n lapsi on varsinainen akateemikko ja rauhallisuuden perikuva niin miten käytös kotona voi olla niin tyystin erilaista? Meillä lapsi on piirrellyt seinään ja räpeltänyt hellan nappuloita ehkä 2-vuotiaana. Kyllähän nyt 6-vuotias jo sentään jotakin älyääkin jos asioita selittää.

käy aamulla itse laittamassa television päälle ja katselee pikkukakkosta (olen jättänyt boxiin oikean kanavan päälle). Lötköttää sohvalla peiton alla. Sitä ennen on käynyt herättämässä minut pusuilla.



Joskus nousen samantien tai torkun vielä hetken aikaa. Meillä on keittiön ovesta kahva käännetty niin, että lapsi ei saa sitä auki, eikä pääse myöskään parvekkeelle. Mutta minä kyllä nukun sellaista koiranunta, että kuulisin, jos laittaisin mikron päälle tai pyrkisi parvekkeelle.



Joten en näe mitään kummallista siinä, että lähes koululaisesi katsoo televisiota yksikseen päiväuniesi ajan. Taidat vaan ylihysterisoida ja analysoida lapsesi käyttäytymistä. Parhaimmat vinkit ovat turvalukot tai haat oviin, joiden taakse ei lapsen halua menevän. Sillä saat mielenrauhan ja pienen pelastushetken väsymykseen.

aikamoisia idiootteja olette jos kuvittelette että adhd tarkoittaisi jotenkin vähä-älyistä tai että sillä olisi vaikutusta akateemisiin taitoihin

hieman ylisuojeleva.. XD

että taidot ja kehitys vastaavat ikää. On älykäs ja tietää asioista paljon. Osaa mm. aakkoset, lukea jonkin verran, laskea yhteenlaskuja ja luetella numerot 1-100. On todella taitava fyysisesti ja hyvä urheilussa, mm. jalkapallossa. Osaa ottaa muut hienosti huomioon ja on suosittu leikkikaveri päiväkodissa.

Rangaistuksena ollaan käytetty jäähyä, puhuttelua, lelujen takavarikoimista, iltasadun lukematta jättämistä. Lapsi saa paljon huomiota, mutta myös vastuuta (esim omat astiat vietävä tiskipöydälle ruoan jälkeen, pyjama aamulla tyynyn alle jne. On iloinen ja luottavainen lapsi. Rajoista pidetään kiinni ja jos tekee jotain kiellettyä, siitä jutellaan vakavaan sävyyn ja joskus saatan hieman huutaakin (esim autotiellä juostaessa). Ei vaan mene perille aina.

t. ap

Kuulostaa meidän nelivuotiaalta. Tosin ei lue, mutta tunnistaa tuttuja sanoja. Ei juokse autotielle, vaikka kotona uhmaakin. Ja saattaa piirtää seinään, vaikka tasan tarkkaan tietää mitä siitä seuraa.

Mä kuitenkin välillä valitsen sen lepohetken ja muumidvd:n vaikka se saattaa seinän pesua joskus tietääkin :) Oikeasti vaarallisissa jutuissa sitten katsotaan tarkemmin perään ja tunnen lapseni, jotta tiedän missä asioissa luotan missä en.