Miksi kaikki on niin tylsiä perhekerhoissa?
Me muutettiin uudelle paikkakunnalle ja kahden vaippaikäisen kanssa uusien kavereiden etsintä rajoittuu perhekerhoihin tms. Kaikki ihmiset vaan tuntuu niin tylsiltä. Yhtäkään mielenkiintoista ihmistä, johon haluaisin tutustua paremmin, en ole kerhoissa tavannut.
Kommentit (10)
varma, ettei se johdu siitä, että sua pelottaa lähestyä muita, ja tuomitset heidät tylsiksi, jottei tarvitsisikaan? Onko sinun yleensä helppo saada uusia kavereita?
Mä aloitin perhekerhoissa käymisen toisen lapsen synnyttyä. Vauvan kanssa käytiin kolmessakin eri kerhossa, jossa siis muita äitejä ja eri ikäisiä lapsia. Aluksi ajattelin että onpas järkyttäviä tyyppejä kun puheenaiheet olivat tyyliin lastenvaatteet ja ummetus, lisäksi muutama mainosti sitä miten rikas on (ökyharrastuksista, matkoista, autosta ym. puhuminen). Tuntui että minulla ei ollut mitään yhteistä näiden tyyppien kanssa. Jossain vaiheessa kuitenkin alkoi yhteinen sävel löytyä ja äidit alkoivat puhua ihan rennosti. Kesäloman kunniaksi kävimme yhden mammaporukan kanssa terassilla.
Vuoden kerhoilun jälkeen alkoi vasta tuntua että toisten äitien kanssa pääsee samalle aaltopituudelle. Anna aikaa ja odotellessa ota kerhoilu ihan vain lapsen kannalta.
uppo-oudon ihmisen kanssa tuppaa yleensä juttelemaan lähinnä siitä ilmeisimmästä, eli yhteisestä tekijästä = lapsista, kun kyse on perhekerhosta tai vaikkapa leikkipuistosta.
Vie aikansa päästä sen ilmeisimmän jutunaiheen yli. Ja sitten osan kanssa synkkaa, osan kanssa ei. Kaikki lapsia hankkivat naiset ovat jossain vaiheessa elämäänsä tuossa tilanteessa, mutta kaikenlaisten naisten kanssa tietenkään ei ystävystyisi muissakaan tilanteissa, esim. työpaikalla.
Eli sielunsiskojen etsintä tietenkin vaatii vähän aikaa ja vaivaa. Miksi edes kuvittelet, että äitiys automaattisesti tekisi naisista MUISSAKIN suhteissa samanlaisia persoonia kuin sinä itse?
;-)
Toisaalta itse koen, että äitiympyröissä on päässyt mukavasti tutustumaan erilaisiin naisiin. Ei pelkästään omaan sosioekonomiseen piiriin kuuluviin, vaan ihan kaikenlaisiin.
Mä aloitin perhekerhoissa käymisen toisen lapsen synnyttyä. Vauvan kanssa käytiin kolmessakin eri kerhossa, jossa siis muita äitejä ja eri ikäisiä lapsia. Aluksi ajattelin että onpas järkyttäviä tyyppejä kun puheenaiheet olivat tyyliin lastenvaatteet ja ummetus, lisäksi muutama mainosti sitä miten rikas on (ökyharrastuksista, matkoista, autosta ym. puhuminen). Tuntui että minulla ei ollut mitään yhteistä näiden tyyppien kanssa. Jossain vaiheessa kuitenkin alkoi yhteinen sävel löytyä ja äidit alkoivat puhua ihan rennosti. Kesäloman kunniaksi kävimme yhden mammaporukan kanssa terassilla.
voi tietty olla ettei he tarvitse uusia kavereita ja ovat etäisiä, mutta kyllä sen huomaa, jos jonkun kanssa klikkaa. Aika harvoin sellaisia ihmisiä tuli vastaan lapsettomanakin, mutta tuli kuitenkin.
ja hauskoista ihmisistä. sellaisia ei ole tullut juuri vastaan :(
Vuoden kerhoilun jälkeen alkoi vasta tuntua että toisten äitien kanssa pääsee samalle aaltopituudelle. Anna aikaa ja odotellessa ota kerhoilu ihan vain lapsen kannalta.
ja hauskoista ihmisistä. sellaisia ei ole tullut juuri vastaan :(
Koska ne kuolevat ennen kuin ehtivät lisääntyä.
ihmiset eivät TODELLAKAAN käy perhekerhoissa, koska niillä on mielenkiintoinen ja hauska elämä. Perhekerhoon menee kaikki ankeat marimekkopaidat, vai onks niillä nykyään meandipaidat...
ja olen kutsunut muutama kahvillekin mutta ei vaan klikkaa.
Viimesimmät uudet kaverit ovat olleet hieman hulluja (ja lapsettomia...). Ehkä kaltaiseni ei lisäänny.