Lue keskustelun säännöt.
Miksi mies tarvitsee lomaa akastaan ja kakaroistaan?
19.06.2012 |
Eikö vaimo tarvitse lomaa ukostaan ja kakaroistaan?
Kommentit (30)
Ainakaan ap:n perhekäsitys ei taida olla kovin kummoinnen, ottaen huomioon sanavalinnat.
Kysymyksen asettelu on jo aika ihmeellinen - sehän pitää sisällään suoraan ajatuksen, että miehellä on joku itsestään selvä oikeus vapaaseen perheestä. Ehkä ap:n mies näin väittää, mutta se on silloin vain hänen näkemyksenä.
Harvassa suhteessa vastuut ja oikeudet menevät täysin tasan ja jos roolit ovat eritytyneet, on aika hankala sanoa, kumpia tekee enemmän eli esim. jos toinen on kotona ja toinen tekee töissä pitkää päivää.
Työ kulutttaa, mutta niin voi kuluttaa kotona olokin. Joku sanoi, että töissä käyvän pitää päästä lomalle, itse taas sanoisin, että kotona olevan pitää päästä joskus pois sieltä kotoa.
Töissä ja kotona olleena voin sanoa, että kotona olo oli antoisampaa ja helpompaa. Mutta kyllä vapaa-ajan, jos sitä on, pitäisi mennä jokseenkin tasan.
Oscar.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö vaimo tarvitse lomaa ukostaan ja kakaroistaan?
Näin on näppäimet, että jos se vaimo huutaa koko loman ajan, että hänkin tarvitsee lepoa, niin eihän sitä kukaan täysjärkinen jaksa katsella. Isän kesäloma onkin yhtäkkiä äidin lomaa, kun isällä onkin aikaa tehdä kotitöitä ja olla lasten kanssa. JUUEI!
Mikään ei ole parempaa, kuin päästä kesäloman jälkeen takaisin töihin rentoutumaan ja rauhoittumaan ja juttelemaan täysjärkisten aikuisten ihmisten kanssa, ettei tarvitse kuunnella vaimon mielipiteitä koko päivää. Pari tuntia illassa pystyy vielä suodattamaan korvien ohi, että menisi nukkumaan.
käytät sanoja ukko, akka ja kakarat teidän perheestä, niin en ihmettele vaikka kaikki haluaisivat lomaa sinakin sinusta.
Vapaata tarvitaan milloin perheestä, milloin täytyy ottaa lomaa jo omasta päästäänkin muutaman kaljan voimin.
Näinhän se on. Mullakin on pari kertaa vuodessa pitkä viikonloppu ilman miestä ja lapsia, ja mikä parasta saan viettää sen kotona. Mikään ei nollaa mun päätä paremmin kuin olla erakkona eikä nähdä kaupan kassaa kummempia sosiaalisia kontakteja pariin päivään. Parasta on jos perhe on sen verran pitkään reissussa, että ehtii tulla mieleen sekin ajatus että "ois kiva kun ne on kotona alkaa olla ikävä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä mies ehkä otta aisan ensin puheeksi, voi olla että isillä on alempi paineensietokyy kuin äideillä, mutta molemmat ovat kyllä joskus sellaisen loman tarpeessa.
vastaan, isän sana oli laki. Lapset tekivät kotitöitä, äiti oli kotona ja lapset muuttivat kotoa jo 15-16- vuotiaina töiden perässä. Nykyään elatus lapsesta jatkuu vähintää 19-vuotiaaksi kunnes lukio tai amis käyty
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50 vuotta sitten lapset tekivät kakarasta asti töitä pellolla tms. Hieman erilaista touhu nykyään. Ja tuolloin naiset hoitivat lapset ja kodin, ja miehet sitten hoiti muut työt.
eli vuonna 1962?
Ensinnäkin vuonna 1962 Suomi oli jo melko vahvasti teollistunut ja sotien jälkeen tapahtui naisten läpimurto työmarkkinoille, kun oli (uudestaan) huomattu että kyllähän ne naiset itse asiassa osaavatkin aika paljon muuta kuin pestä kakkapyykkiä. Todellisuudessa ennen sotiakaan ei läheskään kaikilla naisilla ollut mahdollisuutta hoitaa lapsiaan kotona, ja mitään mammalomia ei todellakaan ollut. Tietenkin vielä esim. 1900-luvun alkupuolella ajateltiin että naimisissa olevan naisen paikka on kotona vaikka naimattomat naiset saattoivat työelämässä ollakin mukana, mutta ei nyt sentään 1960-luvulle tultaessa näin rajoittuneita oltu. Olihan meillä täälläkin ns. kotirouva-ajattelua vielä tuohon aikaan, mutta kuinka monen täällä palstallakaan kirjoittelevan isoäidit olivat 1960-luvulla oikeasti vain kotona hoitamassa kotia ja lapsia?
Maaseudun perinteisiin kuuluvat piiat ja rengit, varakkaammissa kaupunkilaisperheissä oli kotiapulaiset.
Agraariyhteiskunnassa, johon ehkä ajatuksen tasolla yritit viitata ja jollainen meillä täällä Suomessa voidaan katsoa olleen vielä jossain määrin 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, ei tehty kovin tiukkaa jakoa naisten ja miesten töihin. Lähinnä lehmien lypsäminen ja leipominen katsottiin nimenomaan naisten töiksi. Myös lasten hoitaminen oli miehille "häpeällistä", mutta toisaalta naisilla ei tosiaankaan ollut mitään äitiyslomia ja ennen synnytysten siirtymistä sairaaloihin äidit lähtivät yhtä lailla sinne pelloille töihin vaikka heti synnytyksen jälkeen. Sylivauvat killuivat kapaloissaan missälie aidanseipäässä kun äidit ja vanhemmat lapset uurastivat raskaissa ulkotöissä.
Mitä tulee siihen mitä nykyisin käsitetään samalla kodinhoito, standardit olivat "silloin ennen wanhaan" varsin toisenlaiset. Saunoissa ei synnytetty niiden puhtauden tähden vaan siksi että ne olivat ainoita paikkoja joihin saattoi sukulaisten ja lapsilaumojen keskeltä vetäytyä omiin oloihin. Pyykkiä pestiin harvoin ja kerralla isoja satseja. Ja niin edespäin.
repeämään :)))
Näin on näppäimet, että jos se vaimo huutaa koko loman ajan, että hänkin tarvitsee lepoa, niin eihän sitä kukaan täysjärkinen jaksa katsella. Isän kesäloma onkin yhtäkkiä äidin lomaa, kun isällä onkin aikaa tehdä kotitöitä ja olla lasten kanssa. JUUEI!
Mikään ei ole parempaa, kuin päästä kesäloman jälkeen takaisin töihin rentoutumaan ja rauhoittumaan ja juttelemaan täysjärkisten aikuisten ihmisten kanssa, ettei tarvitse kuunnella vaimon mielipiteitä koko päivää. Pari tuntia illassa pystyy vielä suodattamaan korvien ohi, että menisi nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö vaimo tarvitse lomaa ukostaan ja kakaroistaan?
minä ainakin tarvitsen.
joko yksin tai ystävien seurassa.
Ja mitä entisaikoihin tulee, niin muistakaa että eipä silloin lapsia hoidettu samalla tavalla kuin nykyään vaan tekivät töitä tai olivat omissa oloissaan. Kuolivat usein jo vauvoina, ja "joka vitsaa säästää se lastaan vihaa" eli väkivalta oli normaali osa perhe-elämää. Ja kyllä ennenkin on vaimoa ja lapsia jahdattu puukon, kirveen tms. kanssa - ja välillä saatu kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50 vuotta sitten lapset tekivät kakarasta asti töitä pellolla tms. Hieman erilaista touhu nykyään. Ja tuolloin naiset hoitivat lapset ja kodin, ja miehet sitten hoiti muut työt.
eli vuonna 1962?Ensinnäkin vuonna 1962 Suomi oli jo melko vahvasti teollistunut ja sotien jälkeen tapahtui naisten läpimurto työmarkkinoille, kun oli (uudestaan) huomattu että kyllähän ne naiset itse asiassa osaavatkin aika paljon muuta kuin pestä kakkapyykkiä. Todellisuudessa ennen sotiakaan ei läheskään kaikilla naisilla ollut mahdollisuutta hoitaa lapsiaan kotona, ja mitään mammalomia ei todellakaan ollut. Tietenkin vielä esim. 1900-luvun alkupuolella ajateltiin että naimisissa olevan naisen paikka on kotona vaikka naimattomat naiset saattoivat työelämässä ollakin mukana, mutta ei nyt sentään 1960-luvulle tultaessa näin rajoittuneita oltu. Olihan meillä täälläkin ns. kotirouva-ajattelua vielä tuohon aikaan, mutta kuinka monen täällä palstallakaan kirjoittelevan isoäidit olivat 1960-luvulla oikeasti vain kotona hoitamassa kotia ja lapsia?
Maaseudun perinteisiin kuuluvat piiat ja rengit, varakkaammissa kaupunkilaisperheissä oli kotiapulaiset.
Agraariyhteiskunnassa, johon ehkä ajatuksen tasolla yritit viitata ja jollainen meillä täällä Suomessa voidaan katsoa olleen vielä jossain määrin 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, ei tehty kovin tiukkaa jakoa naisten ja miesten töihin. Lähinnä lehmien lypsäminen ja leipominen katsottiin nimenomaan naisten töiksi. Myös lasten hoitaminen oli miehille "häpeällistä", mutta toisaalta naisilla ei tosiaankaan ollut mitään äitiyslomia ja ennen synnytysten siirtymistä sairaaloihin äidit lähtivät yhtä lailla sinne pelloille töihin vaikka heti synnytyksen jälkeen. Sylivauvat killuivat kapaloissaan missälie aidanseipäässä kun äidit ja vanhemmat lapset uurastivat raskaissa ulkotöissä.
Mitä tulee siihen mitä nykyisin käsitetään samalla kodinhoito, standardit olivat "silloin ennen wanhaan" varsin toisenlaiset. Saunoissa ei synnytetty niiden puhtauden tähden vaan siksi että ne olivat ainoita paikkoja joihin saattoi sukulaisten ja lapsilaumojen keskeltä vetäytyä omiin oloihin. Pyykkiä pestiin harvoin ja kerralla isoja satseja. Ja niin edespäin.
tietoa Suomen historiasta ja talouden kehittymisen vaiheista?????
No, eipä varmaan kun eihän täällä eroteta edes bruttoa netosta...
kukaan haaveillutkaan omasta ajasta eikä silti listinyt lapsiaan.
50 vuotta sitten 100 000 lasta kohden keskimäärin 14 kuoli vanhempiensa tappamana. 2000-luvulla 0,8. Eli silloin niitä vasta listittiinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mennään ihan huutolaislapsiin saakka? Perheen historia on karua kieltä. Miesten rooli ei ole muuttunut niin paljon 100 vuodessa kuin naisten, naiset selviävät paremmin nykyään. Väistämättä tulee mieleen joku orjatalous erikoisoikeuksineen miesten hyväksi, naisen osa on joustaa ja antaa periksi, tinkiä omasta mukavuudestaan ja puhua vähemmän ja tehdä enemmän. Samaa ei saa vaatia mieheltä.
50 vuotta sitten lapset tekivät kakarasta asti töitä pellolla tms. Hieman erilaista touhu nykyään. Ja tuolloin naiset hoitivat lapset ja kodin, ja miehet sitten hoiti muut työt.
eli vuonna 1962?Ensinnäkin vuonna 1962 Suomi oli jo melko vahvasti teollistunut ja sotien jälkeen tapahtui naisten läpimurto työmarkkinoille, kun oli (uudestaan) huomattu että kyllähän ne naiset itse asiassa osaavatkin aika paljon muuta kuin pestä kakkapyykkiä. Todellisuudessa ennen sotiakaan ei läheskään kaikilla naisilla ollut mahdollisuutta hoitaa lapsiaan kotona, ja mitään mammalomia ei todellakaan ollut. Tietenkin vielä esim. 1900-luvun alkupuolella ajateltiin että naimisissa olevan naisen paikka on kotona vaikka naimattomat naiset saattoivat työelämässä ollakin mukana, mutta ei nyt sentään 1960-luvulle tultaessa näin rajoittuneita oltu. Olihan meillä täälläkin ns. kotirouva-ajattelua vielä tuohon aikaan, mutta kuinka monen täällä palstallakaan kirjoittelevan isoäidit olivat 1960-luvulla oikeasti vain kotona hoitamassa kotia ja lapsia?
Maaseudun perinteisiin kuuluvat piiat ja rengit, varakkaammissa kaupunkilaisperheissä oli kotiapulaiset.
Agraariyhteiskunnassa, johon ehkä ajatuksen tasolla yritit viitata ja jollainen meillä täällä Suomessa voidaan katsoa olleen vielä jossain määrin 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, ei tehty kovin tiukkaa jakoa naisten ja miesten töihin. Lähinnä lehmien lypsäminen ja leipominen katsottiin nimenomaan naisten töiksi. Myös lasten hoitaminen oli miehille "häpeällistä", mutta toisaalta naisilla ei tosiaankaan ollut mitään äitiyslomia ja ennen synnytysten siirtymistä sairaaloihin äidit lähtivät yhtä lailla sinne pelloille töihin vaikka heti synnytyksen jälkeen. Sylivauvat killuivat kapaloissaan missälie aidanseipäässä kun äidit ja vanhemmat lapset uurastivat raskaissa ulkotöissä.
Mitä tulee siihen mitä nykyisin käsitetään samalla kodinhoito, standardit olivat "silloin ennen wanhaan" varsin toisenlaiset. Saunoissa ei synnytetty niiden puhtauden tähden vaan siksi että ne olivat ainoita paikkoja joihin saattoi sukulaisten ja lapsilaumojen keskeltä vetäytyä omiin oloihin. Pyykkiä pestiin harvoin ja kerralla isoja satseja. Ja niin edespäin.
tietoa Suomen historiasta ja talouden kehittymisen vaiheista?????
No, eipä varmaan kun eihän täällä eroteta edes bruttoa netosta...
kukaan haaveillutkaan omasta ajasta eikä silti listinyt lapsiaan.
kukaan haaveillutkaan omasta ajasta eikä silti listinyt lapsiaan.
tai hakattiin välillä vaimoa. Joku saatto ryypätäkin itsensä hengiltä.
50 vuotta sitten lapset tekivät kakarasta asti töitä pellolla tms. Hieman erilaista touhu nykyään. Ja tuolloin naiset hoitivat lapset ja kodin, ja miehet sitten hoiti muut työt.
kukaan haaveillutkaan omasta ajasta eikä silti listinyt lapsiaan.
ennen oli miesten työt ja naisten työt miehet sai olla mielin määrin omissa oloissa.
Kun naiset puhuvat luottamuksellisesti toisilleen, paljastuu aina, että äitiys ei ole ollut automaatio. Kenelle siihen rooliin sujahtaminen on ollut helpompaa, kenelle liki mahdotonta, mutta koskaan se ei ole biologinen automaatio.