Te jotka olette joutuneet lähtemään yt-neuvotteluiden jälkeen

Mulla oli irtisanomisaika aikanaan yt:n jälkeen kaks kuukautta mutta otin koko sen ajan saikkua joten en edes käynyt työpaikalla.

Vanhat duunikaverit pitävät edelleen toisiinsa yhteyttä, vaikka joku olisi irtisanottukin. Samoin viimeisinä työpäivinä ihan normaalit kuviot. Työntekijästä sitten itsestään kiinni, haluaako että pidetäänkö esi. läksiäisiä tms.

työssäolovelvoitetta irtisanomisajalla. Eli sinä päivänä kun sai lapun kouraan oli vapaa lähtemään. Eipä nuo jäljelle jääneetkään tuuletelleet omaa tilannettaan koska toiminnan kokonaan loppuminen oli vain ajan kysymys.

ja kysyä miten jaksaa.

Työllistyin uudelleen samana päivänä jolloin kuittasin lähtöni alle:)

Miten teihin suhtauduttiin/miten olisit halunnut että suhtaudutaan?

Lähdin ennen neuvotteluja...

sain lähteä. Työvelvoitetta ei ollut, joten pakkasin kimpsuni ja kampsuni ja lähdin menemään.



Hieman oli itsellä punaiset silmät ja niin oli monella muullakin. paljon halauksia ja jopa kiukkuisia kommentteja "miten v*tussa sinä lähdit ja se ja se sai jäädä?!" Sinänsä piristi alakuloista mieltä, vaikken kellekään potkuja toivo.



Olin toki tuonut esille sen, että haluaisin palata takaisin kotikonnuille ja hakenutkin jo uutta työpaikkaa (jonka sitten sainkin), että potkut oli onnenpotkut ja vaikka osasin moisiin varautua, niin kyllä se pisti maailman sekaisin pariksi viikoksi.

että sai käskyn ylemmältä taholta. Ei siinä mikään toisenlainen suhtautuminen olisi tilannetta pelastanut. Työpaikka meni joka tapauksessa.