Lue keskustelun säännöt.
Miten "karaista" 9v herkkää poikaa?
Kommentit (9)
Tänä keväänä huomasin yllättäen että nyt 8v herkkis tuli vaan sanomaan että on haava eikä tartte laastaria. Ennen haavasta ólis tullu hirveä huuto ja itku. Olettaisin että meillä aika teki tehtävänsä ja mitenkään ei olla karaistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin herkkä poika, nyt 9 v., mutta jalkapallo- ja salibandyharrastusten kautta on päässyt eroon liiallisesta itkuherkkyydestä. Tosin emme toivokaan pojasta tulevan mitään muista ja itsestään piittamatonta "kovakalloa" - herkkyyshän on myös hyvä asia!
Meilläkin herkkä poika, nyt 9 v., mutta jalkapallo- ja salibandyharrastusten kautta on päässyt eroon liiallisesta itkuherkkyydestä. Tosin emme toivokaan pojasta tulevan mitään muista ja itsestään piittamatonta "kovakalloa" - herkkyyshän on myös hyvä asia!
Muttei mitää pingpongii vaan EVERLÄÄSTII!!
4
Meilläkin herkkä poika, nyt 9 v., mutta jalkapallo- ja salibandyharrastusten kautta on päässyt eroon liiallisesta itkuherkkyydestä. Tosin emme toivokaan pojasta tulevan mitään muista ja itsestään piittamatonta "kovakalloa" - herkkyyshän on myös hyvä asia!
Muttei mitää pingpongii vaan EVERLÄÄSTII!!
Meilläkin herkkä poika, nyt 9 v., mutta jalkapallo- ja salibandyharrastusten kautta on päässyt eroon liiallisesta itkuherkkyydestä. Tosin emme toivokaan pojasta tulevan mitään muista ja itsestään piittamatonta "kovakalloa" - herkkyyshän on myös hyvä asia!
Joo, herkkyys on vanhempien mielestä kiva juttu, se on poikalapsessa niin söpöö. Koulussa tulee turpaan ja tytöt ei katso päinkään, mutta pääasia että äipän pikku poika on herkkä.
Maailma on kova paikka ja toivon todella että en olisi ollut se äipän herkkä poika, olisi päässyt paljon helpommalla.
Jos joku tulee esim koulussa ja näppää nokkaan niin paras ratkaisu pitkällä aikavälillä oman itsetunnon kannalta on lyödä takaisin niin lujaa että vastapuoli ei viitsi enää yrittää uudelleen. Tappeluita ei tietenkään pidä mennä aloittamamaan mutta itseään pitää ja kannattaa puolustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silti tietty määrä herkkyyttä on hyväksi, se auttaa mm. lukemaan tilanteita ja ymmärtämään toistenkin ihmisten ajatuksenjuoksua (sosiaaliset taidot). Tietenkin itseä saa ja pitää silti puolustaa, kun tilanne sitä vaatii.
t. 4/5
Meilläkin herkkä poika, nyt 9 v., mutta jalkapallo- ja salibandyharrastusten kautta on päässyt eroon liiallisesta itkuherkkyydestä. Tosin emme toivokaan pojasta tulevan mitään muista ja itsestään piittamatonta "kovakalloa" - herkkyyshän on myös hyvä asia!
Joo, herkkyys on vanhempien mielestä kiva juttu, se on poikalapsessa niin söpöö. Koulussa tulee turpaan ja tytöt ei katso päinkään, mutta pääasia että äipän pikku poika on herkkä.
Maailma on kova paikka ja toivon todella että en olisi ollut se äipän herkkä poika, olisi päässyt paljon helpommalla.
Jos joku tulee esim koulussa ja näppää nokkaan niin paras ratkaisu pitkällä aikavälillä oman itsetunnon kannalta on lyödä takaisin niin lujaa että vastapuoli ei viitsi enää yrittää uudelleen. Tappeluita ei tietenkään pidä mennä aloittamamaan mutta itseään pitää ja kannattaa puolustaa.
Oma miehenikin on ennemmin herkkä kuin mikään kovanaama, ja kyllä hänellä aina kavereita on ollut ja ennen minua monta tyttö/naisystävää.
Ihan täyttä tuubaa, että pitäisi olla joku nyrkit pystyssä kulkeva pullisteja pärjätäkseen elämässä (itsepuolustus on toinen asia sitten).
On olemassa muitakin värejä kuin musta ja valkoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi olla ihan fysiologinen juttu. tunneherkkyys on eri asia.
tee siitä mitään numeroa.
Vie poikaa erilaisiin paikkoihin ja sosiaalisiin tilanteisiin. Rohkaise käymään yksin kioskilla ostamassa jäätelöä tms.