Oletko kiinnostunut muiden synnytyksistä?

Enkä muitten synttämisien tuloksistakaan.

Minusta on aina ihana kuunnella muiden synnytyskertomuksia ja haluaisin päästä mukaan synnytyksiin. Pian pääsenkin.

Olin jo ennen omaa lasta.

Synnyttäminen on yksi rajuimmista tapahtumista, mitä ihmiskroppa saattaa elämänsä aikana kokea, sisältäen myös voimakkaita tunteita, toki on välillä mielenkiintoista kuulla muidenkin kokemuksista.

Ennen en ollut, lapsettomana asia tuntui kammottavalta ja nololta, enkä usko että jaksan enää sitten olla kiinnostunut, kun omat lapsentekoajat ovat takana päin. Nyt kiinnostaa kaikki vertaistuki ja sen kokemuksen jakaminen - on se vaan huikeaa.

vielä vähemmän raskauksista, vauvoista ja alle n.5-vuotiaiden asioista, koska odotus, synnytys ja ihan pienet lapset ovat mielestäni vain välivaihe matkalla siihen, kun lapsi on "oikean" ikäinen, eli alkaa saavuttaa oman persoonansa ja ulkomuotonsa. En ole koskaan tajunnut raskaudesta vouhaamista ja saako sitä tai tätä syödä-juttuja kun odotus on mielestäni ihan merkityksetön asia uuden ihmisen elämässä 8siis olettaen ettei odottava vedä heroiinia suoneen, joku kuitenkin ottaa tämän esiin jos en mainitse:)

Siis minua inhottaa koko aihe. Omat lapseni synnytin sektiolla. En halua keskustella koko aiheesta eikä onneksi ole tarvinnut. Muutama ihminen yritti synnytyssairaalassa kertoa ällöjuttujaan mutta pakenin äkkiä paikalta!

up

potilaiden kertomuksista ja ystävieni. Hiekkalaatikkomammojen synnytyksiä en jaksais käydä enää läpi, toki osaan suhtautua niihinkin asiallisesti, jos en pysty niitä välttämään.

Ei kiinosta, vaikka on omakin lapsi.



En jaksa lukea niitä 10 sivua pitkiä selostuksia synnytyksestä, jostain osista voin puhua jonkun kanssa, tyyliin, "käytin ilokaasua, se tuntui siltä ja silltä" mutta en jaksa käydeä yksityiskohtaisesti läpi jokaista vaihetta.

asia oli itselleni tuoreempi, nyt kun lapsista nuorin on jo 15 en lueskele synnytyskertomuksia täältä.



Toki keskustelen aiheesta IRL

Tällä hetkellä kiinnostaa, koska odotan esikoista. Haluan vähän tietää, minkälaisia kokemuksia voi olla edessäpäin. Aikaisemmin ei ole kiinnostanut, enkä usko, että niin kauheasti sitten kiinnostaa, kun on itse asian kokenut (ellei tule jotain vertaistuen tarvetta). Mua ei haittaa ne "kauhukertomuksetkaan", en pelkää synnytystä (jännitän kyllä).

Olen. Mutta olen kätilö, joten olen kiinnostunut vain potilaiden kertomuksista ja ystävieni. Hiekkalaatikkomammojen synnytyksiä en jaksais käydä enää läpi, toki osaan suhtautua niihinkin asiallisesti, jos en pysty niitä välttämään.

Ystävien kohdalla kiinnostaa ammatillisen näkökulman lisäksi ystävän suhtautuminen synnytykseen (erityisesti ensimmäiseen). On jotenkin mielenkiintoista sovittaa uutta puolta ihmisestä siihen ennakkokäsitykseen, joka hänestä jo on. Esimerkiksi hallittu hillitty ihminen onkin huutanut ja menettänyt kontrollinsa ja päinvastoin. :)

En ole koskaan lukenut synnytysjuttuja enkä kertonut omiani, koska en usko, että muitakaan kiinnostaa toisten synnytykset.

koska minulla ei vielä ole lapsia mutta haluaisin niitä. Sanotaan, ettei synnytykseen voi oikeastaan valmistautua koska jokainen tapaus on erilainen, mutta yritän silti.

mutta en juokse karkuun jos joku siitä kertoo.

joten ei juuri jaksa kiinnostaa.