Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vertaistukea alkoholiriippuvaisen puolisoille.

Vierailija
15.06.2012 |

Tukea kaipailisin. Olen kahden alle kouluikäisen lapsen kotiäiti ja mieheni työssäkäyvä alkoholisti.Juominen rajoittuu viikonloppuihin ja loma aikoihin.

Mieheni tietyllä tavalla myöntää ongelmansa mutta aina löytyy syy juoda ja mopo karkaa käsistä.Rahaa kuluu juomareissuilla aivan tolkuttomasti.

Lisäksi viime aikoina on krapulassa on ilmennyt agressiivista käyttäytymistä.

Saa todellakin varoa mitä sanoo jne..

Selvinpäin hyvä aviomies ja hyvä isä.

Ristiiriitaiset tunteet järki ja sydän ei kulje käsikädessä tämän asian kanssa.

Tukea ja neuvoja kaipailisin.

Kommentit (39)

Vierailija
21/39 |
15.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anna miehesi juoda ihan rauhassa, se ei ole sinun asiasi ja sinä et voi sitä mitenkään estää. Alka kerätä pikku pesämunaa itsellesi turvaksi jos miehesi sattuu sössimään kaikki rahat kun ongelma pahenee. Äläkä nalkuta. uskon että sinua vituttaa, häpeät ja olet huolissasi rahasta. Mutta jos rakastat, rakasta edeleen. Toki joudut ehkä jossain vaiheessa muuttamaan lasten kanssa pois kun tilanne menee liian vaikeaksi mutta ihan sama mies se on edelleen, hän on vain sairas. Minä rakastan hurmaavaa alkoholistia mutta en voi asua hänen kanssaan yhdessä juomisen takia. Rakkaus säilyy kun hänen ei tarvitse hävetä juomistaan, minun ei tarvitse tietää ja kun näemme, mies on aina selvinpäin ja elämä juhlaa.

Vierailija
22/39 |
17.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse kamppailen alkoholiongelman kanssa ja kyllä vetää hiljaiseksi tällaiset keskustelut, joissa ainoaksi ratkaisuksi tarjotaan eroa.


Kuinka kauan sitä pitäisi jaksaa odottaa että alkoholisti saa niskaotteen ongelmastaan? Minä laitoin melkein kymmenen vuotta elämästäni alkoholistiin. Puolessa välissä tuota ajanjaksoa tajusin viimein että minä en voi suoraan vaikuttaa hänen raitistumiseensa ja lopun aikaa odottelin että hän itse ehkä haluaa raitistua, mutta ei.

Eipä riittänyt mikään ja kaikki mitä koetettiin oli huono ratkaisu.

Kommenttisi osui juuri siihen hermoon minkä tuo minun exäni on kalvanut tosi herkäksi, hienoa säälivetoista syyllistämistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/39 |
17.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yhdessä olemme käyneet a-klinikalla jne..

Silti tuntuu että minä olen vain se joka ottaa asian tosissaan.

Hitsi kun olisi vaan vahva ja nostaisi kytkintä.

Vierailija
24/39 |
17.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mahtaakohan löytyä yhtään onnellista tarinaa jossa juominen on saatu hallintaan ja perhe onnellisesti koossa.

Voiko alkoholistiin ikinä luottaa?

Vierailija
25/39 |
17.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alkoholiriippuvainen ei ole aggressiivinen, vaan hoitaa perheensä ja kodin hyvin tilanteessa kuin tilanteessa?

En löydä apua mistään ja yksin yritän taistella. Sekö on ainoa vaihtoehto mielestänne että perheeni jättää mut? Olen aivan varma, että siinä tapauksessa juon itseni hengiltä. En ymmärrä miten se oisi mulle joku herätys ja saisin käännettyä asiat oikein päin kun en siihen kykene nytkään... Miten helppoa onkaan yleistää.

Joskus vaan viimeinen niitti tulee,enää ei jaksa paapoa alkoholistia ja kuunnella taas kerran lupausta paremmasta huomisesta.

Millä tavalla sinun perheesi pitäisi tukea sinua ongelmasi kanssa? Se on sinun ongelmasi joka on saastuttanut koko perheen. Kuinka kauan lasten täytyy kestää,puolisosi ja hänen mielenterveytensä että sinä tajuat mitä on pelissä??

Jos puolisosi päättää sinusta erota niin et voi häntä syyttää että pilasi elämäsi eroamalla (kuinka monta vuotta häneltä pilasit?) ja hänen vastuulleen laittaa sinun ongelmasi pahenemista,olisi se tod.näk. pahentunut muutenkin vuosien saatossa. Jos päätät juoda itsesi hengiltä niin se on sun päätös,ei puolisosi.

Miten niin että löydä apuja mistään? Sinulla on näköjään netti kuitenkin käytössä mistä varmasti löydät rehabin/a-klinikan numeron...voit hakea apua jos oikeasti haluat. Vai pelkäätkö sitä että joudut kohtaamaan selvänä arjen haasteet ja korjaamaan tekemäsi vahingot mitä olet aiheuttanut vuosien saatossa?

Olisi kiva kuulla mielipiteesi.Olen alkoholistin puoliso,erottu ja palattu mutta mikään ei ole koskaan muuttunut..en vaan enää jaksa ja omat voimavarat loppu. Pelkään menettäväni järkeni,työkykyni ja terveyteni tämän vuosia kestäneen surun ja ahdistuksen vuoksi mitä tämä ongelma on kasannut harteilleni. Kaikkeni olen tehnyt...

Vierailija
26/39 |
17.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muutama vuosi sitten olisin voinut kirjoitella miltein samoja asioita. ja itseasiassa taisi kirjoittaakin. Etsin syitä jäädä alkoholistin puolisoksi. Yritin vielä kerran, jaksoin ja jaksoin. Ei ollut rohkeutta lähteä.



Mieheni joi miltein joka päivä, toisinaan "muutaman" sauna oluen, toisinaan pullon kirkasta. Selviä päiviä vuodessa ei ollut moniakaan. (reilusti alle 10).



Mietin lähtöäni pitkään, koska tiesin "vieväni" lapsilta isän muuttaessani toiselle paikkakunnalle. (asuimme miehen kotipaikkakunnalla, omat verkostoni toisaalla)



Ajattelin usein sitä, että onhan hän hyvä isä lapsilleen. =Valehtelin itselleni. Pikkuhiljaa huomasin lapsissa sen, että he muuttuivat näkymättömiksi iskän promillien noustessa. Heidän käytöksessään oli selkeä ero.



Eräänä päivänä mies tuli kotiin iltapäivän pubi kierrokseltaan, sammui eteisen lattialle ja myöhemmin kaatui tyttäremme päälle. Se oli minulle se viimeinen niitti. (toki oli minulle ollut erittäin hankala ja ilkeä aiemmin, sen olin kestänyt)



Etsin työpaikan ja asunnon ja lähdin. Miehelle eroilmoitukseni oli shokki. Ei alkoholi ollut kenellekkään ongelma. Lupasi maat ja taivaat, jos vain palaisimme. Vahvana olen pysynyt, emmekä palanneet.



Nyt vuosi myöhemmin lapset tuntuvat tasapainoisimmilta. Exä kiusaa/vainoaa minua edelleen. Itse olen sairastunut syöpään. En ole katkera, kaikki menee omalla painollaan.



Parempia aikoja odotellessa.Vaikka vaikeaa on ollut, olen tyytyväinen että lähdin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/39 |
17.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

joka väität olevasi yksin,etkä saa apua alko ongelmaasi..sanon että höpö,höpö,aikuinen ihminen tietää kyllä mistä apua saa.Niin tiedät sinäkin!



Et vain uskalla ottaa sitä askelta.Kaikki on vain ja ainoastaan sinusta kiinni!

Se ei ole varmasti helppoa ja retkahduksia tulee mutta mieti mitä haluat elämältä.Nyt teet hidasta itsemurhaa läheisiesi silmien edessä.He kärsivät siitä varmasti enemmän kuin arvaatkaan.



Se jättää jälkensä,he kantavat sitä taakkaa lopun elämänsä.

Vierailija
28/39 |
17.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen taloudellisesti riippuvainen miehestäni.

Joo tiedän olen surkea esitys mutta se on vaan nyt näin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/39 |
17.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja juoppo juo kun niin haluaa. Juomattakin voi olla jos niin haluaa. Kukaan ei kirkkoa avaa paitsi juoppo itse.

Vierailija
30/39 |
17.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen taloudellisesti riippuvainen miehestäni.

Joo tiedän olen surkea esitys mutta se on vaan nyt näin.

tulihan se totuuskin sieltä. Eli ei lasten takia, vaan silkasta taloudellisesta mukavuudenhalusta. Suomessa on tukia sinunkaltaisillesi ihmisille, muttei ne taida riittää. Mieluumin uhrataan lasten hyvinvointi kuin miehen rahat. Hyvä äiti, etkä ole ainoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/39 |
17.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

HEillä on huono omatunto alkoholismistaan ja se pistää heidät suoriutumaan asioista paremmin kunnes tulee taas syy alkaa juoda. Retkahtamiseen riittää se että katsoit häntä väärällä tavalla ja se ei sovi alkoholistille, koska alkoholisti oli käyttäytynyt niin täydellisesti ennen tuota väärää katsetta...

Minä potkaisin ukon mäkeen ja voi sitä syyllistämisen ja kiukuttelun määrää...

Annoin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, eli annoin miehen tapella yksinään. Ei 2 kuukautta kauempaa jaksanut.

TAloudellinen tilanne parani huomattavasti, vaikka tulot oli pienemmät kuin mitä silloin mieheni kanssa olivat.

JAksoin paremmin kun kotona ei tarvinnut pelätä, eikä potea huonommuutta mistään. Ei tarvinnut kestää turhanpäiväistä kiukuttelua, eikä olla mistään vihainen.

Tukea kaipailisin. Olen kahden alle kouluikäisen lapsen kotiäiti ja mieheni työssäkäyvä alkoholisti.Juominen rajoittuu viikonloppuihin ja loma aikoihin.

Mieheni tietyllä tavalla myöntää ongelmansa mutta aina löytyy syy juoda ja mopo karkaa käsistä.Rahaa kuluu juomareissuilla aivan tolkuttomasti.

Lisäksi viime aikoina on krapulassa on ilmennyt agressiivista käyttäytymistä.

Saa todellakin varoa mitä sanoo jne..

Selvinpäin hyvä aviomies ja hyvä isä.

Ristiiriitaiset tunteet järki ja sydän ei kulje käsikädessä tämän asian kanssa.

Tukea ja neuvoja kaipailisin.

Vierailija
32/39 |
17.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Surkeaa on juoppojen lasten elämä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
34/39 |
17.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

koska olen kotona lasten kanssa. Saan kotihoidontukea.

Erotessani voisin mennä töihin. Se olisi suorastaan mukavaa mutta joutuisin tekemään kolmivuorotyötä.

Lapseni joutuisivat olemaan hoidossa mielestäni aivan liikaa jopa öitä. Nuorin lapsi on alle vuoden.

Tiedän paskaa selitellä kait sitä pärjäisi jos kotiin sitten jäisi lasten kanssa.

Kynnys hakea apua on iso. Hävettää raottaa kulissia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/39 |
17.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

koska olen kotona lasten kanssa. Saan kotihoidontukea.

Erotessani voisin mennä töihin. Se olisi suorastaan mukavaa mutta joutuisin tekemään kolmivuorotyötä.

Lapseni joutuisivat olemaan hoidossa mielestäni aivan liikaa jopa öitä. Nuorin lapsi on alle vuoden.

Tiedän paskaa selitellä kait sitä pärjäisi jos kotiin sitten jäisi lasten kanssa.

Kynnys hakea apua on iso. Hävettää raottaa kulissia.


kun mies ei kykenekkään kaljan kittaamiseltaan töihin? Jonkun ajan työnantaja antaa anteeksi, mutta heillä tulee nopeammin seinä vastaan. Sitten elätte miehen liiton rahoilla ja kun ne loppuvat niin elätte yhteiskunnan tukemana.

Eli pitkität mahdollisesti vain joutumistasi valtion tukemaksi, jonka voisit tehdä jo nyt ja nousta jaloillesi nopeammin kun lapset ovat vähän kasvaneet.

Vierailija
36/39 |
15.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

en ole alkoholistin vaimo, mutta tytär ja haluaisin kertoa oman näkemykseni asiasta.



Kun olin pieni eli alle kouluikäinen tai ala-asteella, isäni joi viikonloppuisin."Raskas työ, raskaat huvit" niin hän aina sanoi ja jos ei työ ollut syynä, niin kyllä syy juomiseen aina löytyi: oli stressiä, ihmissuhde ongelmia jne.



Humalassa ja krapulassa isä oli aina agressiivinen ja vainoharhainen, mutta selvinpäin hoiti työnsä hyvin ja oli ihan hyvä isä. Se on ehkä yksi syy miksi äiti jäi, eikä koskaan lähtenyt ja pelastanut meitä.



Ikävä kyllä juomiomisputket ajan myötä vaan pitenivät pitenemistään ja kun olin lukioiässä isä saattoi juoda kuukaudekin putkeen. Se oli erittäin raskasta meille kaikille: musiikki soi kotona kovalla yötä päivää ja koko ajan piti olla varuillaan-> jos teit yhdenkin virheen ja onnistuit suututtamaan isän, niin silloin helvetti repesi. Sairastuinkin lopulta lukion viimeisenä vuotena keskivaikeaan masennukseen isäni takia. Olin tunnollinen tyttö ja siinä sitten kirjoitusten aikoihin paloin loppuun kun isä terrorisoi kotona ja koulussakin oli raskasta: milloinkaan ei saanut olla rauhassa ja levätä. Siitä hetkestä alkoi elämäni synkin puoli vuotta, kaikki oli mustaa..olin jo suunnitellut, että tapan itseni jos en saa lukion jälkeen opiskelupaikkaa ja pääse muuttamaan kotoa pois. No, opiskelupaikkaa en heti saanut mutta oman kodin sain ja se varmaan pelasti minun henkeni.



Äitini on edelleen yhdessä isäni kanssa, vaikka isä ei enää paljon selviä päiviä vuodessa nää. Minulta ja kaikilta muiltakin sisaruksislta välit isään ovat menneet isän juomisen takia.



Uskon, että tulevaisuudessa mopo karkaa miehesi käsistä vielä pahemmin ja juomisputket vaan venyvät.Toivottavasti sinä rohkenet lähteä ajoissa, sillä vanhemman juominen jättää lapsiin aina jälkensä.





Voimia elämässä eteenpäin ja kaikesta huolimatta aurinkoista kesää :)

Vierailija
37/39 |
15.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aivan loistavaa tetoa ,vaikka mies ei hoitoon lähtisikään.Sinne voi mennä myös ihan ilman miestäkin kuulemaan millaista apua olisi tarjolla.Entisiä alkkiksia luennoimassa,jotka selvinneet ja auttavat nyt muita.



http://www.rehab.fi/

Vierailija
38/39 |
15.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joka viikko päätän että nyt kerään kamani ja lähden.

Joku täällä kuitenkin pidättelee.Se on se usko paremmasta jota kuitenkaan koskaan tulee.

Vierailija
39/39 |
15.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joka viikko päätän että nyt kerään kamani ja lähden.

Joku täällä kuitenkin pidättelee.Se on se usko paremmasta jota kuitenkaan koskaan tulee.


Alkoholistin lapsena! Älkää jääkö odottamaan parempaa huomista! Olen muuttanut 7 vuotta sitten pois kotoani, mutta vieläkin joudun jatkuvasti stressaamaan alkoholistivanhempani takia. Milloin olen huolissani nuoremmista sisaruksistani, milloin saan kuulla olevani huora kuten äitini jne. Meilläkin isä alkoi juoda pikkuhiljaa enenevissä määriin. Kun olin lapsi, meillä juotiin vain viikonloppuisin, pikkuhiljaa alettiin ottamaan viikollakin. Työnsä on aina hoitanut, mutta äiti kuskaa aamulla töihin ja hakee alkon kautta iltapäivällä kotiin.

Tätä elämääkö todella haluatte itsellenne? Jatkuvaa pelossa elämistä ja taloudellisesti huonoa elämää, kun kaikki ylimääräinen menee toisen alkoholiharrastukseen. Siinä sivussa sitten vielä lapset kärsii ja oireilee alkoholismista.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi seitsemän yksi