Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olen aina ihmetellyt tuota ns. säästöliekkiä..

Vierailija
14.06.2012 |

Tunnen monta vähän syövää ihmistä ja ovat kyllä kaikki laihoja/hoikkia..

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
14.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

onkohan siinä oikeasti mitään perää,siis tieteellistä selitystä?

Vierailija
2/11 |
14.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitää mussuttaa ettei mene säästöliekille. Sitten itketään kun ei laihduta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
14.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rakastan herkkuja ja mulle kertyykin painoa helposti, joten olen pari kertaa vuodessa laihiksella. Jossain vaiheessa vaikka söis kuinka vähän, paino ei putoo enää minnekään ja olo on ihan kauhea ja voimaton.

Vierailija
4/11 |
14.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

On totta että kropalla on mahdollisuus hieman säästää energiankulutuksesta ravinnonpuutteen tullen. Pääasiallinen mekanismi tähän on ei-tahdonalaisen liikehdinnän vähentäminen. Joillakin vilkkaasti liikehtivillä ihmisillä tämä vähennys voi tehdä jopa joitain satoja kilokaloreita kulutukseen lisää, eli kun säästöliekki tulee päälle oikein kunnolla rajun dieetin seurauksena, he voivat kuluttaa jopa 300 kcal vähemmän kuin normaalisti muuten samanpainoisena kuluttaisivat.



Mutta asiaan liittyy myös valtavasti myyttejä. Säästöliekki ei ensinnäkään koskaan estä laihtumista. Se vain pienentää sen hyötysuhdetta, eli ihminen ei laihdukaan niin paljon kuin laskennallisesti voisi olettaa - jos laskee siis että vähensin 1000 kcal päiväsyömisistäni pitäisi siis laihtua kilo viikossa, niin voikin olla että laihtuu vain 700 g viikossa säästöliekin takia. Näin koska se kulutus on pienentynyt eikä säästöä olekaan tuhatta kilokaloria per päivä.



Ihmisen joka ei laihdu nykyisillä syömisillään vaan ehkä jopa lihoo, ei myöskään pidä alkaa syödä enemmän "purkaakseen säästöliekin" ja toivoa että niin laihtuu - ei laihdu, ei se säästöliekki tosiaan ihmeisiin pysty tai muuten ei olisi nälänhätääkään olemassa kun kroppa pystyisi tulemaan toimeen suunnilleen tyhjällä säästöliekin takia.



Myöskään ihminen ei mene säästöliekille syömällä harvoin (jos siis saa tarpeeksi kaloreita kumminkin) mitä myyttiä myös usein kuulee.

Vierailija
5/11 |
14.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin miksi sumopainijat syövät vain 2 kertaa päivässä? He ymmärtääkseni hakevat tietoisesti sitä säästöliekkiä ja lihomista.

Vierailija
6/11 |
14.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rakastan herkkuja ja mulle kertyykin painoa helposti, joten olen pari kertaa vuodessa laihiksella. Jossain vaiheessa vaikka söis kuinka vähän, paino ei putoo enää minnekään ja olo on ihan kauhea ja voimaton.

Luulen että ne hoikat syövät vähän mutta tarpeeksi ja näin ollen ei tule heikkoutta..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
14.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin miksi sumopainijat syövät vain 2 kertaa päivässä? He ymmärtääkseni hakevat tietoisesti sitä säästöliekkiä ja lihomista.

Ja opin, että he syövät 10 000 kcal / ateria eli 20 000 kcal vuorokaudessa.

Ei sillä kyllä säästöliekkiä synny :)

Vierailija
8/11 |
14.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olo menee ohi ja se pitää kestää sen 2-3 päivää.



Voivoi näitä mussunmussunmussuttajia. Ei kai tullut pahamieli?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
14.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että joillakin keho ja erityisesti kilpirauhashormonit reagoivat stressiin ja ravinnon puutteeseen siten, että energiankulutus konkreettisesti pienenee. Kilpirauhashormonithan säätelevät kehon aineenvaihduntaa ja tietyllä tavalla sen nopeutta: liikatoiminnassa sydän tykyttää, hikoiluttaa, käydään ylikierroksilla ja paino usein laskee vaikka energiansaanti olisi ylenpalttista. Vajaatoiminnassa taas ruumiinlämpö laskee, ajatustoiminta hidastuu, aineenvaihdunta laiskistuu, liikkuminenkin vähenee ja palautuminen ym. hidastuvat ja paino usein nousee vajaillakin kaloreilla.



Ilmeisesti tietyillä ihmisillä ja erityisesti nälänhätää kärsineillä kansakunnilla (no, mikä kansa ei olisi kärsinyt nälkää, mutta artikkelissa mainittiin irlantilaiset ja venäläiset esimerkkeinä), nimenomaan tuo kilpirauhasella reagointi on ikään kuin perimässä, onhan pienikin energiansäästö saattanut säilyttää hengen.

Vierailija
10/11 |
14.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli kilpirauhasarvot kohosivat.



Sanomattakin oli selvää, etten laihtunutkaan, vaikka olin 4-5 kuukautta niin pienellä kalorimäärällä että horjutti ja silmissä sumeni. Lääkisty meinattiin aloittaa, mutta kun mainitsin laihdutuksestani, tuli ohjeeksi syödä normaalisti ja kontroillointi myöhemmin. Arvot olivat normalisoituneet.



Mun laihtumiseni tulee siis tapahtua todella pienellä kalorivajeella ja on siksi niin hidasta, että motivaatio ehtii kadota mineen kertaan.



Mun säästöliekki oli siis ihan todennettu juttu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
14.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

on kyllä tosi ilmiö mutta käytännössä kuitenkin suhteellisen harvinainen, ja se pitäisi tunnistaa siitä että tulee niitä vajaatoiminnan oireita myös, muitakin kuin se että ei oikein tahdo laihtua.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kuusi kolme