Vihaan vanhempiani koska he ovat persaukisia.

Jos omat vanhemmat on persaukisia niin kyllä varmaan saa olla koko ajan huolissaan riittääkö heillä rahaa edes omiin menoihin. Tuskin se perintö pääasia on?

Kyllä se perintö tuntui pääasia olevan eikä huoli. "Onneksi ei tarvitse pitää yhteyttä"...

Ja olis varmaan ihana tehdä juttuja myös niiden vanhempien kanssa NYT, mutta jos he ovat persaukisia niin mitään kivoja muistojakaan ei juuri synny jos ei ole rahaa tehdä mitään yhdessä. AP:n vanhemmilla ei ole ehkä autoa ja bussiliput maksaa

Jos välit olisivat normaalit, ap itse voisi ajella sillä autollaan vanhempiaan tapaamaan... niin mekin teemme. Ei siksi ettei siellä autoa olisi, vaan koska sillä ei uskalleta ajaa kotikylää pidemmälle.

Mutta mehän puhutaan omasta sukupolvestamme eikä omista vanhemmistamme (eiköhän ne muistot ole tärkeimpiä silloin kun lapset ovat lapsia...), ja kun tuloilleen ei mitään voi, tämän provon täytyy olla kotiäitikritiikkiä. Jos oikeasti omista vanhemmistamme puhuttaisiin, niin ainakin vielä 70-kuvulla oli yleistä, ettei useilla ollut varaa matkustella tms. Lähinnä mummolassa oltiin kesäisin tai mökillä.

Kaikki muutkin saa ja kaikilla muillakin on...

Minulla ei ole rikkaita vanhempia eikä monella muullakaan.

Minulla on kyllä rakkaat vanhemmat.

Montako lasta olet itse ajatellut hankkia ja mitä itse ajattelit jättää perinnöksi??

(Sekö sen sitten elämän tarkoitus se perintö?)

mutta olisi kiva kun jotain olisi saanut.Minulla on yksi lapsi ja hänelle on tarkoitus jättää perinnöksi ainakin ok-talo,ehkä kesämökki,maata,ehkä joku pieni osake yms.

Eli olet saanut jo hankittua ok-talon ja suunnittelet mökin hankkimista. Mitä muuta kaipaat elämääsi? Haluaisitko saada toisen talon ja ehkä toisen mökin? Haluaisitko antaa omalle lapsellesi kultalusikalla kaksi taloa, kaksi mökkiä, pari sijoitusasuntoa, 100ha metsää ja miljoonan hätävaraksi?

Jaa, et sinä taidakaan minun lapseni olla, emme asu vuokralla ja perinnöksi jäävästä kiinteästä omaisuudesta joudutte sitten aikanaan vähän maksamaan. Me vanhemmat olemme harvoin saaneet kotoa mitään muuta kuin sen perinteisen: sata metriä etumatkaa.



Ymmärrätkö, että rahalla ei saa kaikkea? Toivon todella, että tämä on provo. Jos ei ole, niin ehkä vanhempanne siinä tapauksessa ovat epäonnistuneet kasvatuksessa, kun te sisarukset arvostatte vain rahaa. Ehkä vanhempanne todella saavat sitä mitä ovat tilanneet.

Jos omat vanhemmat on persaukisia niin kyllä varmaan saa olla koko ajan huolissaan riittääkö heillä rahaa edes omiin menoihin. Tuskin se perintö pääasia on?

Ja olis varmaan ihana tehdä juttuja myös niiden vanhempien kanssa NYT, mutta jos he ovat persaukisia niin mitään kivoja muistojakaan ei juuri synny jos ei ole rahaa tehdä mitään yhdessä. AP:n vanhemmilla ei ole ehkä autoa ja bussiliput maksaa, puhumattakaan yhteisistä etelänmatkoista. Toisin se on rikkailla, on isoa taloa, mökkiä ja venettä minne on kiva kutsua esim juhannusta viettämään. Tai rahaa niin paljon, että maksavat koko suvun etelenmatkan pariksi viikoksi.

Tämähän ihan niin kuin 1970-luvun pienviljelijäperheen jälkeläisen kirjoittamaa. Siihen aikaan ei arvostettu maaseutua, ei omavaraisuutta eikä sellaista, mikä oli lähellä eikä maksanut maltaita. Siksi piti lähteä vaikka Ruotsiin Volvolle töihin, kun siellä oli kaikki paljon paremmin.

Nykyään jo aikuistuneet ihmiset muistelevat rakkaimpina lapsuusmuistoina vaikka heinäntekoa ja metsäretkiä. Vielä tänäkin päivänä moni lapsi muistaa viime kesästä sen, kun oltiin yötä metsässä, tai kun sai ensimmäisen kalan mato-ongella. Ovat ilmaista tai ainakin halpaa lystiä vieläkin.

Tuosta kirjoituksesta en ymmärrä, miksi yhteisen kivan estää rahanpuutteen lisäksi isovanhempien autottomuus. Miksi se nuori perhe ei autoile mummolaan? Niin ennen oli tapana tehdä.

Kas kun rikas aloittaja ja muut eivät keksi maksaa omilla rahoillaan etelänmatkaa myös omille vanhemmilleen.

Vamnhemmat ovat sentään aikanaan luopuneet paljosta, mm. osakkeesta ja kesämökistään turvatakseen lapsilleen paremman tulevaisuuden koulutuksen muodossa ym. Epäkiitollista sakkia!

Mihin menee oma elämä, jos oman elämän tarkoitus on hankkia lapselle perintö?? Elämä on tarkoitettu elettäväksi, jokainen tekee sen tavallaan eikä ole muilla asiaa siihen kommentoida.



Oletko ottanut huomioon myös perintöveroasioita, eli jos hommaat omakotitalon, mökin ja metsää lapselle niin hänen on joka tapauksessa realisoitava näistä jotain, jotta selviytyy perintöveroista. Niitä kun ei pääse kukaan pakoon.



Rakkaus on perinnöistä rikkain, ei raha.

itse olen saanut itseni elättää 16v alkaen. ja ennen sitä maksoi kaiken melkein sossu kun vanhemmat eivät työttömyyden takia siihen pystyneet. Ja kuka on sanonut että olen vielä rikas?menee vuosia ja saan kieli vyön alla tehdä töitä että saan lapselleni jätetyksi perintöä eipä tulisi mieleenkään maksaa vanhemmille jotain etelänmatkaa.ap

itse olen saanut itseni elättää 16v alkaen. ja ennen sitä maksoi kaiken melkein sossu kun vanhemmat eivät työttömyyden takia siihen pystyneet.

Nekin vanhemmat, jotka eivät perintöä (jonka yleensä saa joskus 60-kymppisenä...) pysty jättämään, auttavat lapsiaan siinä muodossa, että lapsi saa asua kotona ainakin sinne parikymppiseksi (ai niin mutta kohtahan ap kiiruhtaa kertomaan että joutui jakamaan huoneen sisaruksensa kanssa kun sossu ei kustantanut kaikille omaa huonetta...).

Joka tapauksessa jatkan, sitten opiskeluaikana kantavat ruokakasseja lapselleen (jos asuu samassa kaupungissa), lapsi saa käydä kotona syömässä jne jne. Köyhätkin vanhemmat pystyvät auttamaan monilla tavoin, itse asiassa ne tärkeimmät tavat auttaa onnistuvat heiltäkin yhtä hyvin. Kansalaistaitojen ja kotitöiden opettaminen. Olla mukana auttamassa eri tilanteissa. Muuttamisessa. Papereiden allekirjoittamisessa. Murheissa. Lapsi voi aina soittaa ja kysyä. jne jne.

Kuulostaa, että itse asiassa olette katkeria jostain muusta kuin köyhyydestä. Vanhemmat ryyppäsivät, eivät välittäneet, hoidattivat mummolla kesät pitkät ja itse kapakassa? tms? Siinä tapauksessa ymmärrettävämpää, tai jos vanhempasi esim ovat syöneet / juoneet oman perintönsä.

Olen 30v mies ja minulla on sisko ja veli joille luovutin minulle kuuluvan perinnön. En halua keltään mitään koska olen onnellinen näin mitä minulla onjo. (Vuokra-asunto ja halpa-auto)